Opiskelun esteettömyys korkeakoulussa, esimerkkinä ThingLink -skenaariotyökalu
Opiskelijoiden ja elämän tilanteiden moninaisuus on osa suomalaisia korkeakouluja. Oppimisen esteettömyyttä korkeakouluissa voidaan lähestyä Universal Design for Learning -mallin avulla (jäljempänä UDL). UDL- malli edustaa pedagogista ajattelutapaa, jonka lähtökohtana on, ettei ole olemassa tavallista opiskelijaa. Tämä tarkoittaa, että opetuksen suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida oppijoiden moninaisuus ja varmistaa jokaiselle mahdollisuus opiskella riippumatta kulttuuritaustasta, oppimisvaikeuksista, elämäntilanteesta ja oppimistyylistä. (Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. 2022, 28) Opetuksen esteettömyys ei hyödytä vain opiskelijoita, joilla on oppimisen haasteita vaan se tukee kaikkien oppimista (Sanger, C.S. 2020).
Opetuksen suunnitteluvaiheessa opetuksen mukauttamista tehdään suhteessa oppimisen tavoitteisiin eikä oppimisen eriyttämisellä ole ensisijaisesti tarkoitus vaikuttaa kurssin osaamistavoitteisiin vaan jäsentää opiskelijalle erilaisia polkuja, joilla samaan lopputulokseen on mahdollista päästä. Opettajalle opetuksen esteettömyyden tarkasteleminen voi antaa uusia työvälineitä tutkia, mikä oman alan oppisisällössä on keskeistä ja olennaista sekä syventyä monipuolisemmin siihen, mitä kurssin osaamistavoitteet tarkoittavat. Oppimisen esteettömyydellä pyritään turvaamaan jokaiselle mahdollisuudet opiskella omien kykyjensä mukaan (Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. 2020, 24).
Opetusteknologia ja opiskelijoiden moninaisuuden huomioiminen opetuksessa
Digitaaliset materiaali ja opetusteknologia monipuolistavat tapoja opiskella mahdollistamalla videoiden, podcastien ja blogien käyttämisen kattavasti osana opetusta (Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. 2022, 32). Kirjallisten tehtävien lisäksi opiskelijoiden mahdollista osoittaa osaamistaan muilla tavoin kuten tuottamalla esityksiä, tallenteita ja äänityksiä. Digitaaliset sovellukset luovat opiskelijalle lisää mahdollisuuksia edetä̈ omien tavoitteiden ja kiinnostusten kohteiden mukaan. Näistä syntyneet onnistumisen kokemukset oppimisessa puolestaan vahvistavat motivaatiota (Järvelä, Häkkinen & Lehtinen 2006, 63). Oppimisen esteettömyyden kulmakivet ovat opetusmenetelmien monipuolisuus, materiaalien selkeys ja rauhallinen etenemistahti (Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. 2020, 24).
Yliopistossamme on käytössä useita oppimisen esteettömyyttä tukevia sovelluksia ja yksi näistä on ThingLink, jonka avulla on mahdollista tuottaa monimediaisia ja interaktiivisia oppimismateriaaleja. Opiskelijat voivat käyttää sovellusta sekä tehdä sillä yksin tai yhteistoiminnallisesti oppimistehtäviä.
ThingLinkin avulla voi yhdistää valmista digitaalista materiaalia ja eri sovelluksia toisiinsa, joten kaikkea sisältöä ei tarvitse eikä kannata lähteä tekemään itse. Opetuksen mukautuvuuden ja esteettömyyden kannalta mielenkiintoinen on ThingLinkin tarjoama skenaariotyökalu. Skenaarion avulla opiskeltaviin materiaaleihin on mahdollista luoda polkuja ja haarautumia, joiden avulla materiaalia on mahdollista jäsentää opiskelijoille erilaisiksi vaihtoehtoisiksi kokonaisuuksiksi.
Skenaarion avulla oppimisympäristöä on mahdollista eriyttää esimerkiksi ennakko-osaamisen, teemojen, erilaisten työskentelytapojen tai aineistotyyppien pohjalta. ThingLink mahdollistaa valmiiden digitaalisten oppimateriaalien kuten Sway, Word, Powerpoint, Slides, videotallenteet ja nettisivut jäsentämisen opiskelijalle vaihtoehtoisiksi poluiksi. Tällöin opiskelijat voivat valita työskentelytavoista ne, jotka tukevat heitä eniten. Skenaario helpottaa myös osallistavien tehtävien lisäämistä suoraan osaksi aineistoa.
Ohessa on joitakin virikkeitä ja ideoita, joilla voit käyttää opetusteknologiaa tukeman oppimisen esteettömyyttä.
- Anna opiskeltavat tekstit PDF-muodon sijaan muokattavina Word-tiedostoina. Dokumentin muokattavuus mahdollistaa opiskelijalle taustavärin ja fonttikoon vaihtamisen sekä helpottaa tekstien kuuntelemista syventävällä lukuohjelmalla.
- Yhteistoiminnalliset sovellukset tarjoavat opiskelijoille tilaa työskennellä vahvuuksillaan ja oppia toisiltaan.
- Voit tarjota tekstin ohella vaihtoehtoisia visuaalisia tapoja tiedon jäsentämiseen
- Tarjoa opiskelijoille vaihtelevia vastaus- ja etenemistapoja esim. skenaariotyökalu
- Huolehdi työvälineiden ja digitaalistenvälineiden saavutettavuudesta.
- Voit myös auttaa opiskelijoita hyödyntämään oppimisen apuvälineitä, kuten ruudunlukuohjelmaa tai puheesta tekstiksi sovellusta.
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa henkilökunnalleen ja opiskelijoille lisenssin ThingLink -sovellukseen.
Ohje skenaariotyökalun käyttämiseen
Suunnittelija Hanna Koistinen, Itä-Suomen yliopisto, opintopalvelut
Lähteet:
Järvelä, S., Häkkinen, P., Arvaja, M., Järvinen, S., & Lehtinen, E. (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (1. p.). WSOY Oppimateriaalit.
Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. (2022). Osallistavat ohjaus-ja opetusmenetelmät korkeakouluissa. Käsikirja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-659-4
Korkeamäki, J. (2021). Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa. Tapaustutkimus aikuisten oppimisvaikeuksista. Aikuiskasvatus, 41(1), 6–17. https://doi.org/10.33336/aik.107384
Korkeamäki, J. (2011). Myös aikuiset tarvitsevat tukea oppimisvaikeuksiin. Aikuiskasvatus, 31(2), 128–135. https://doi.org/10.33336/aik.93924
Korkeamäki, J. (2023). Piilotetut vaikeudet: Oppimisvaikeuksien diagnosointi, toimijuus ja toimintamahdollisuudet aikuisen elämänkulussa.
Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. (2020). OHO-opas – opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin. OHO!-hanke. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8110-5
Rinne, Hanna & Korkeamäki, Johanna & Villa, Tiia. (2021). Korkeakouluopiskelijoiden koetut oppimisvaikeudet ja niiden yhteys elämän eri osa-alueisiin. Kuntoutus. 44. 24-36. 10.37451/kuntoutus.103339.
Sanger, C.S. (2020). Inclusive Pedagogy and Universal Design Approaches for Diverse Learning Environments. In: Sanger, C., Gleason, N. (eds.) Diversity and Inclusion in Global Higher Education. Palgrave Macmillan, Singapore. https://doi. org/10.1007/978-981-15- 1628-3_2.
Toom, A. & Pyhältö, K. (2020) Kestävää korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa. Tutkimukseen perustuva selvitys ajankohtaisesta korkeakoulupedagogiikan ja ohjauksen osaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:1. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-696-6
