Koronapandemiaa seurannut etäopetus oli opiskelijoille haastavaa, koska itsenäistä työskentelyä oli opinnoissa aiempaa enemmän ja toisaalta sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä vähemmän. Tutkimuksissa (esim. Biwer ym., 2021; Ewing & Cooper, 2021) onkin havaittu, että välittömän tuen puute ja itseohjautuvuuden korostuminen vaikeuttivat etäopinnoissa suoriutumista ja että yliopisto-opiskelijoilla oli pandemian aikana haasteita säädellä omaa keskittymistään ja paneutumistaan opintoihin. Yleisesti ottaen opiskelijat olivat vähemmän motivoituneita opintoihinsa kuin ennen pandemiaa.

Tässä tutkimuksessa soveltamamme odotusarvoteorian mukaan opiskelijoiden usko omiin kykyihin ja odotukset omasta menestymisestä (odotukset), opintojen arvostus (kiinnostusarvo, tärkeysarvo, hyötyarvo) ja opintoihin liittyvät kielteiset seuraukset ja haitat (kustannukset) ovat merkityksellisiä tekijöitä, kun tarkastellaan esimerkiksi opinnoissa suoriutumista ja opintoihin liittyviä valintoja. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, minkälaisia motivaatioprofiileja (eli odotusten, arvostusten ja kustannusten painotuksia) voidaan tunnistaa yliopisto-opiskelijoilla pandemian aikana ja minkälaisia toiveita eri tavoin motivoituneilla opiskelijoilla on opetuksen toteuttamisesta jatkossa (lähi-, hybridi- vai etäopetus).

Tutkimus on osa laajempaa Itä-Suomen, Turun ja Helsingin yliopistoissa toteutettua Yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointikyselyä (Niemivirta, Viljaranta, Tuominen, Hirvonen & Juntunen, 2020–2023). Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2021, jolloin 1718 eri alojen yliopisto-opiskelijaa vastasivat sähköiseen kyselyyn, joka sisälsi motivaatioon, hyvinvointiin ja opintoihin liittyviä kysymyksiä.

Yliopisto-opiskelijoiden motivaatioprofiili

Henkilösuuntautuneen tutkimusotteen mukaisesti opiskelijat ryhmiteltiin eri motivaatioprofiileihin ryhmittelyanalyysin avulla. Tunnistimme viisi motivaatioprofiilia (ks. kuvio).

KUVIO. Yliopisto-opiskelijoiden motivaatioprofiilit

Suurimman ryhmän, heikosti motivoituneiden kuormittuneiden (30 %), profiilia luonnehtivat matalat odotukset ja matalat positiiviset arvostukset (kiinnostus, hyöty, tärkeys) mutta suhteellisen korkeat kustannukset. Toiseksi suurimman ryhmän, kohtalaisen motivoituneiden (25 %), profiilia kuvasivat keskitasoiset odotukset ja arvostukset ja suhteellisen matalat kustannukset. Seuraavaa ryhmää kuvasivat muihin verrattuna korkeammat kustannukset sekä melko korkeat hyöty- ja tärkeysarvot mutta keskimääräiset odotukset ja kiinnostusarvo. Tämä ryhmä nimettiin kuormittuneiksi hyötyorientoituneiksi (16 %). Myös neljännen ryhmän profiilia luonnehtivat melko korkeat hyöty- ja tärkeysarvot, mutta edelliseen ryhmään verrattuna odotukset ja kiinnostusarvo olivat hieman korkeammat ja kustannukset selvästi matalammat. Ryhmä nimettiin hyötyorientoituneiksi (16 %). Viidennen ja pienimmän ryhmän, myönteisen kunnianhimoisten (13 %), profiilia kuvasivat hyvin korkeat odotukset ja arvostukset ja samanaikaisesti hyvin matalat kustannukset.

Ketkä kaipasivat takaisin lähiopetukseen ja ketkä halusivat jatkaa opintojaan etänä?

Seuraavaksi selvitimme sitä, minkälaisia toiveita eri tavoin motivoituneilla opiskelijoilla on opintojen toteuttamisesta jatkossa. Toiveet tulevaisuuden opiskelusta eivät jakautuneet motivaatioryhmien välillä tasaisesti. Heikosti motivoituneet kuormittuneet olivat aliedustettuina niiden joukossa, jotka halusivat jatkaa lähes yksinomaan etäopetuksessa, kun taas myönteisen kunnianhimoiset olivat tässä joukossa yliedustettuina. Myönteisen kunnianhimoiset olivat myös aliedustettuina niiden joukossa, jotka halusivat palata täysin lähiopetukseen.

Toisille etäopetuksella voi olla kielteisempiä seurauksia kuin toisille

Tutkimuksen aineistonkeruun aikaan koronapandemia ja sen myötä etäopetus yliopistoissa oli kestänyt vähän yli vuoden. Tulostemme mukaan yliopistossa opiskeli pandemian aikana hyvin eri tavoin motivoituneita opiskelijoita; toiset olivat heikosti motivoituneita ja samaan aikaan kuormittuneita, toisten motivaatio oli kohtalainen, toisilla opinnoissa korostui hyödyn tavoittelu yhdistettynä joko korkeisiin tai mataliin kustannuksiin, ja osalla motivaatio oli hyvin myönteinen ja koetut kustannukset vähäisiä. Tunnistamamme profiilit olivat samansuuntaisia aiemman tutkimuksen kanssa (ks. esim. Juntunen ym., 2022), mutta tarjosivat myös kiinnostavaa uutta tietoa yliopisto-opiskelijoiden odotuksista, arvostuksista ja kustannuksista etäopetuksen aikana. 

Huomionarvoista on esimerkiksi se, että heikosti motivoituneet kuormittuneet oli ryhmistä suurin, kun taas oppimisen kannalta erityisen suotuisa ryhmä, myönteisen kunnianhimoiset, oli ryhmistä pienin. Tämä on kuitenkin linjassa kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten kanssa, jotka ovat osoittaneet pandemia-ajan vaikuttaneen kielteisesti opiskelijoiden motivaatioon ja hyvinvointiin. Kaksi opiskelijaryhmää painottivat opintojen hyötyä tulevan työn kannalta. On mielenkiintoista pohtia, voisiko kahden hyötyä korostavan ryhmän esiintyminen johtua siitä, että koronapandemian jatkuttua yli vuoden, osa opiskelijoista pyrkii pitämään motivaatiotaan yllä painottamalla opintojen ja tutkinnon hyödyllisyyttä tulevaisuudelleen. 

Eri tavoin motivoituneet opiskelijat erosivat myös siinä, minkälaisia toiveita heillä oli opetuksen toteuttamisesta pandemian hellittäessä. Heikosti motivoituneet ja kuormittuneet opiskelijat kaipasivat takaisin lähiopetukseen – mahdollisesti siksi, että lähiopetuksessa itsenäisen työskentelyn määrä on pienempi ja tukea on saatavilla helpommin. Sen sijaan myönteisen kunnianhimoiset opiskelijat, jotka olivat hyvin motivoituneita eivätkä kokeneet opiskeluun liittyviä kustannuksia korkeina, toivoivat voivansa jatkaa opintojaan etänä tulevaisuudessakin. Vaikuttaa siis siltä, että toisille opiskelijoille etäopetuksella voi olla kielteisempiä seurauksia kuin toisille. 

Mielestämme tulevaisuuden yliopisto-opetusta ja -opiskelua suunnitellessa on tärkeä huomioida, minkälaisia toiveita opiskelijoilla opetuksen toteuttamisesta on ja miten opintojen suorittamiseen voisi lisätä joustavuutta, sekä toisaalta myös tunnistaa niitä tuen tarpeita, joita etäopetus voi yliopisto-opiskelijoille aiheuttaa.

Heta Tuominen, Paavo Pikkarainen, Riikka Hirvonen, Henriikka Juntunen, Jaana Viljaranta ja Markku Niemivirta

Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi -tutkimuskollektiivi

Tutkimus on julkaistu Kasvatus-lehdessä:

Tuominen, H., Pikkarainen, P., Hirvonen, R., Juntunen, H., Viljaranta, J., & Niemivirta, M. (2022). Yliopisto-opiskelijoiden motivaatioprofiilit koronapandemian aikana ja toiveet opetuksen toteuttamisesta jatkossa. Kasvatus, 53(5), 547–552. https://doi.org/10.33348/kvt.122723