Viikon vinkki 7/2022

Digiopettajan starttipaketti: Arviointi = palaute

”Opiskelija opiskelee sitä, mitä arvioidaan. Opiskelijat asettavatkin tavoitteensa ja valitsevat opiskelustrategiansa arviointikäytännöistä tekemiensä tulkintojen avulla (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2009). Arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa (Virtanen, Postareff & Hailikari 2015). Arviointi kannattaa siten suunnitella huolella.”

Edellinen lainaus on Digiopettajan starttipaketin vaiheesta 5, joka keskittyy arvioinnin kysymyksiin. Niihin on paneuduttu myös keväällä 2021 ja 2022 järjestetyillä UEFin arviointiklinikoilla, ja aihepiiristä keskustelu jatkunee myös kahdella palauteklinikalla, 31.3. (UEFlainen, ilmoittaudu tästä) ja 5.4. (UEFlainen, ilmoittaudu tästä). Arviointihan on palautetta, ja palaute on arviointia. Vai mitä?

Arviointiklinikoilla on pohdittu sellaisiakin kysymyksiä, että miksi ylipäätään arvioimme ja arvostelemme. Ja mitä oikeastaan arvioimme. Arvioimmeko sitä, mitä luulemme arvioivamme. Entä jos… emme arvioisikaan enää ”kuten aina ennenkin on tehty” tai ”koska niin on aina ennenkin tehty”? Mitä siitä seuraisi? Näitä kysymyksiä voi olla varsin hedelmällistä pohtia opiskelijoidenkin kanssa.

Entä jos arviointiin saisi mukaan muutakin kuin lopputuotoksen?

Teksti: Designing Recess in Difficult Times/ DeBay & Laser. Keveyden merkitys nimenomaan psykologisesti kuormittavina aikoina; rento asenne, läsnäolo; kokeilemalla oppiminen; tulevaisuusorientaatio; keskeneräisyyden estetiikka ja holistinen ihmiskäsitys: saa mokata! Miten nämä saisi mukaan arviointiin?

”Jotta oppimisen arviointi toimisi myös oppimista sparraavana palautteena (assessment for learning, Atjonen 2019), ota oppimisen arviointia käyttöön oppimisprosessin aikana. Näin opiskelija itse sekä sinä opettajana saatte palautetta osaamisen kehittymisestä, kun opetus on vielä käynnissä.” (Lainaus Digiopettajan starttipaketin vaiheesta 5.)

Vinkin muotoili Susanna