Flippauksen suunnittelu
Flippauksen aloittamista pohdittaessa saattaa tulla mieleen, tarvitseeko koko opintojaksoa flipata. Johdonmukaisuuden vuoksi kannattaa. Näin opiskelijat tietävät paremmin, mitä heidän tulee tehdä ja mitä heiltä odotetaan. Perinteistä opetusta ja flippausta sekoittelemalla ei kukaan tiedä, pitikö ennalta tehdä jotakin vai ei, toisaalta luennoiminen vie pohjaa ennakkomateriaalien opiskelulta.
Kontaktiopetuksessa ja muutoin opintojakson aikana voi aivan hyvin käyttää erilaisia menetelmiä, jokaisen tunnin ei siis tarvitse edetä samalla tavalla. Tässä mielessä flippauksen voi nähdä sateenvarjona tai selkärankana.
Flippauksen suunnittelu kannattaa aloittaa opintojaksokuvauksessa esitettyjen sisältöjen ja tavoitteiden tarkastelusta. Niin flippauksessa kuin muussakin opetuksessa tulee tavoitteiden, toiminnan ja arvioinnin olla linjassa ja tukea toisiaan. Mikäli suunnittelun aloittamisen osalta ei tiedä, mistä lähteä liikkeelle, voi apua saada seuraavasta videosta, jossa lyhyesti esitetään suunnittelussa huomioitavat asiat. Kutakin teemaa käsitellään tarkemmin tällä sivulla. Videossa (kesto 58 sekuntia) ei ole puhetta.
Ydinainesanalyysi ja osaamistavoitteet
Opintojakson flippauksessa olennainen työkalu ja dokumentti on ydinainesanalyysi, jossa kannattaa eritellä tiedollinen ja taidollinen aines, olennaisin oppimateriaali sekä niin sanottu täydentävä materiaali. Seuraavassa videossa oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö ja lehtori Markku Saarelainen kertoo sen laatimisesta, osaamistavoitteiden asettamisesta ja opintojakson suunnittelusta asetettujen tavoitteiden pohjalta. Videon kesto on 13:47.
Osaamistavoitteiden asettamiseen voi perehtyä tarkemmin jatko-opiskelija Virve Pekkarisen ja professori Laura Hirston laatimassa esityksessä.
Ydinainesanalyysin ja osaamistavoitteiden määrittelyn voit kytkeä osaksi koko opintojakson suunnittelua seuraavan taulukon avulla, jonka voit ladata tästä (Word-dokumentti, laatinut suunnittelija Ulla Ritvanen). Voit muokata taulukkoa omaan opetukseesi sopivaksi. Huolellisesti mietittynä dokumentti toimii paitsi koko opintojakson suunnitelmana, myös yksittäisten tuntien suunnitelmina.
Ydinainesanalyysin pohjana on usein flippauksessa käytetty videollakin esitettyä Bloomin taksonomiaa. Oppimista voi hahmotella myös muilla tavoin, vaihtoehtoja löytyy Teach Toughtin sivuilta.
Työelämätaitojen opettamisen suunnittelu
Miten suunnitella työelämätaitojen opettamista käänteisen oppimisen kontekstissa? Tutkijatohtori Sanna Väisäsen ja professori Laura Hirston toteuttama video tarkastelee työelämätaitoja sekä niiden oppimisen tukemista korkeakouluopetuksessa. Työelämän eri aloilla on omat erityistarpeensa, mutta lisäksi on alasta riippumattomia yhteneväisiä osaamistarpeita. Maisterintutkinnon suorittaneiden osaamiseen kuuluukin laaja-alaisen oman alan erityisosaamisen lisäksi myös monia muita taitoja. Tämän vuoksi yliopisto-opintojen tavoitteena on muun muassa kehittää opiskelijoiden yleisiä työelämätaitoja eli niin sanottuja geneerisiä taitoja, joita myös tässä videossa esitellään. Työelämätaitojen kehittymistä opinnoissa voidaan tukea erilaisin pedagogisin ratkaisuin sekä pedagogiikkaa kehittämällä. Työelämätaitoja kehittävän oppimisympäristön piirteinä voidaan nähdä esimerkiksi pyrkimys keskeisten käsitteiden ymmärtämiseen sekä vuorovaikutuksellinen ja aktiivinen opetus. Näitä oppimisympäristön piirteitä tällä videolla käsitellään myös flippauksen näkökulmasta. Lisäksi video esittelee flippauksen antia teorian ja käytännön yhdistämiseen sekä reflektointiin.
Videolla esitellyn arviointikriteeristön ryhmätyöskentelyä varten (pdf-tiedosto) voit ladata tästä. Arviointikriteeristössä on tarkasteltu vuorovaikutusta ryhmässä, vastuunkantoa ryhmän työskentelyssä, keskustelujen teemoja suhteessa ryhmätyöhön sekä ryhmän toiminnan aktiivista seurantaa. Arviointikriteeristö on hyvä antaa opiskelijoille heti ryhmätyön alussa, jolloin opiskelijaryhmät voivat ryhmätyöskentelynsä ohessa seurata jatkuvasti ryhmänsä toimintaa.
Opiskelijoiden sivulle on myös koottu infopaketti työelämätaitojen oppimisesta.
Arviointi
Huomioi arviointi jo suunnitteluvaiheessa, vaikka opintojakson lopussa olisikin lopputentti. Oppimista voi mitata jatkuvasti opintojakson aikana esimerkiksi oppimistehtävillä tai ennen kontaktiopetusta tai sen alussa tapahtuvilla pienillä testeillä. Professori Päivi Atjosen flippauksen suunnittelua käsittelevä video lähtee liikkeelle osaamistavoitteista ja -kriteereistä: arviointi ei ole reilua eikä edistä oppimista, ellei se ankkuroidu näihin. Esityksessä jatketaan ensimmäisen osan teemaa arviointimenetelmien monipuolistamisesta. Siinä nostetaan itse- ja vertaisarviointi formatiivisen arvioinnin keskiöön ja kiteytetään flippausvaiheiden (pre-class, in-class, post-class) tärkeitä suunnittelukohteita arvioinnin kannalta. Videon kesto on 18:52.
Ennakkomateriaali
Mikä on opintojaksolla käytettävä materiaali? Onko käytössä esimerkiksi oppikirja? Tässä vaiheessa on hyvä miettiä mitä materiaalia on valmiina ja mitä tulisi valmistaa itse. Vaikka flippauksessa ennakkomateriaalina usein käytetään videoita luentojen korvaajina, voi opetustaan aivan mainiosti flipata myös muita materiaaleja käyttäen! Alasta ja aiheesta riippuen voi mainiosti käyttää myös esimerkiksi äänitallenteita, havainnollistavia videotallenteita, kuvamateriaaleja tai arkistomateriaalia. Tärkeintä on tarkoituksenmukaisten materiaalien käyttö ja havainnollistaminen opiskeltavia sisältöjä ajatellen! Suunnittelussa ja materiaalin laatimisessa käyttää apuna esimerkiksi seuraavaa listausta:
- Luentonauhoitteet, tallenteet, kuvat tai muu materiaali, joissa asiaa käydään läpi
- Kirjallisuus (artikkelit, kirjan luvut ja kappaleet)
- Aineistoon perustuvat aktivointitehtävät ja kysymykset
Materiaali-inventaaria tehdessä on hyvä miettiä myös kontaktiopetusta: Onko tarkoituksena opetella teorioita, joita vertaillaan tai joiden käyttöä sovelletaan kontaktiopetuksessa, havainnoida tapahtumia tai tekemistä, johon työskentely myöhemmin perustuu, vai opetella uusi asia tai taito, joka tulee hallita ennen kontaktiopetusta tai käytäntöä. Huomioi myös arviointi ennakkomateriaalin suunnittelussa! Sitä tukevat edellämainitut aktivointitehtävät ja kysymykset, jotka voi upottaa esimerkiksi videoon tai laittaa verkkoympäristöön tehtäväksi ennen kontaktiopetusta. Tehtävissä suoriutuminen paitsi sitouttaa opiskelijoita, toimii myös palautteena opettajalle kontaktiopetusta varten: mihin erityisesti tulisi kontaktiopetuksessa kiinnittää huomiota.
Opetusmateriaaleja suunnitellessa ja laadittaessa tulee huomioida myös tekijänoikeudet. Ne vaikuttavat sekä muiden tekemän materiaalin käyttämiseen, että siihen, miten muut saavat käyttää sinun tekemääsi materiaalia -erityisesti silloin, jos jaat sitä julkisesti.
Aikataulutus
Perinteisessä opetuksessa on ensin tietty tuntimäärä luentoja ja lopuksi tentti. Flipped classroom jaksottuu toisella tavalla. Koska opintojaksojen kestoissa on suurta vaihtelua lyhyistä opintojaksoista koko lukuvuoden kestäviin opintojaksoihin, ei yleisiä sääntöjä asiaan ole. Aikataulutusta raamittavat opintojakson laajuus ja ajoitus. Määrittele sopivat aikarajat kunkin aihepiirin käsitelylle, ja jos mahdollista, rytmitä aikataulu siten, että ennakkomateriaaliin ehtii tutustumaan rauhassa muiden opintojen lomassa. Opiskelijalle asia on uutta, joten materiaalin opiskeleminen ja uuden asian omaksuminen vievät enemmän aikaa kuin opettajan kaltaisella asiantuntijalla. Flipparit ovat usein käyttäneet viikko/teema rytmiä, jolloin opiskelulle on aikaa.
Kontaktiopetus
Kontaktiopetuksessa käsitellään oppimisen kannalta vaativampaa ainesta, syvennetään osaamista tai sovelletaan opittua käytäntöön. Opiskelijoilla on mahdollisuus kysyä ja saada opettajan tukea oppimiselleen. Tuntien sisältöjä kannattaa miettiä tarkemmin suhteessa tavoitteisiin -miten harjoitukset ja kontaktiopetuksen toiminta tukevat oppimista ja opitun asian soveltamista?
Tuntien aikana voi työskentely tapahtua pareittain tai ryhmissä. Osaamista voi syventää esimerkiksi laskuharjoituksin, analyysi- tai sovellustehtävillä tai käytännön harjoitteilla. Eri menetelmiä voi kontaktiopetuksessa vaihdella opiskeltavan aiheen mukaan, jokaisen kontaktikerran ei siis tarvitse edetä samalla tavalla.
Mikäli opintojaksollasi on etäopiskelijoita, kannattaa miettiä heidän osallistumistaan opetukseen. Ovatko he vain passiivisia tarkkailijoita videoyhteyksien päässä, tekevätkö he tehtävät itsenäisesti vai saisitko heidät esimerkiksi osallistettua ryhmien toimintaan.
Kontaktiopetusta mietittäessä on hyvä myös pohtia se, mitä tehdään siinä tapauksessa, jos opiskelija ei ole perehtynyt materiaaliin ennalta. Asian luennointi ja opettaminen vie pohjan koko flippaukselta ja opiskelijat huomaavat nopeasti, ettei ennakkovalmistautumista tarvita, kun opettajalta saa kuitenkin tarvittavan tiedon. Edellytä siis aineistoon perehtymistä, tarvittaessa vaikkapa tehtäviä apuna käyttäen!