Aiheesta hakukysymykseksi

Tässä osiossa kerrotaan

  • Miten tiedonhaun prosessi etenee
  • Miten teet käsiteanalyysin, määrittelet ja rajaat aiheen

Tiedonhaun prosessi

Tiedonhaun prosessi on käynnissä koko ajan työsi, kuten opinnäytetyön, edistyessä, tiedon lisääntyessä ja kenties näkökulmien muuttuessa.

Tiedonhaku ei yleensä hoidu kerralla, vaan joudut muokkaamaan hakujasi ja palaamaan edellisiin vaiheisiin:

  1. aiheesta käsitteiksi
  2. käsitteistä hakusanoiksi
  3. hakusanojen muoto (katkaisu, fraasi) ja yhdistäminen (AND/OR/NOT)
  4. aihepiiriin ja aineistotyyppiin sopivan tietokannan ja muun hakuvälineen valinta
  5. hakusanojen testaus koehauilla
  6. haut eri hakuvälineillä
  7. tulosten määrän ja osuvuuden arviointi (ja mahdollinen hakujen muokkaus)
  8. lähteiden saatavuus ja paikantaminen
  9. tiedon käyttö ja arviointi

Hakuaihe määräytyy tiedontarpeesta, kuten esimerkiksi opinnäytetyön tutkimuskysymyksestä. Hakukysymys voi puolestaan olla jokin rajattu osa tutkimuskysymyksestä. Erityisesti laajemmissa opinnäytetöissä tiedonhakuprosessi helpottuu, jos tutkimuskysymystä voi pilkkoa pienempiin osiin hakukysymysten avulla.

Hakua suuntaa myös tarkoitus, johon tietoa ollaan hakemassa:

  • Mihin tarkoitukseen tietoa ollaan hakemassa?
  • Kuinka laajasta tehtävästä on kyse?
  • Kuinka paljon ja millaisia lähteitä tarvitaan? Tarvitaanko tieteellistä tietoa, vai riittääkö yleistieto?
  • Minkä ikäistä tietoa tarvitaan?

Aiheen määrittely ja rajaaminen – tee käsiteanalyysi

Tunnista ensimmäiseksi omasta tutkimusaiheesta tiedonhakuongelman kannalta keskeiset käsitteet. Näille käsitteille etsitään sitten sopivia sanallisia ilmaisuja.

Vinkki: Käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä. Tällöin niiden yhdistely ja monipuolinen käyttö on hakuvaiheessa helpompaa.

Seuraavien seikkojen pohtiminen voi helpottaa aiheen määrittelyä, jäsentelyä ja rajaamista:

  • Mikä on aiheeni/tehtäväni otsikko?
  • Mitä aiheesta on kirjoitettu, miten sitä on tutkittu?
  • Mikä on aiheen kannalta oleellista tai tärkeää?
  • Aiheen pääkysymykset, alakysymykset
  • Millaisilla sanoilla aihetta on voitu kuvailla?
  • Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
  • Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
  • Mikä näkökulma sinua kiinnostaa? Eri teorialähtökohtien ja koulukuntien lisäksi myös muilla tieteenaloilla on voitu tarkastella samaa aihetta

Vinkki: Visualisoi tutkimusongelmasi laatimalla käsitekartta tai miellekartta eli mindmap. Kerää siihen olennaiset käsitteet ja näkökulmat, niille läheiset tai rinnakkaiskäsitteet.

Kirjoita alusta lähtien muistiin, mitä hakusanoja olet käyttänyt ja löytänyt, millaisia hakusanayhdistelmiä ja rajauksia, missä tietokannassa! Voit myös tallentaa hakujasi, kun olet luonut tietokantaan oman tilin. Apuna visualisointiin voit käyttää esimerkiksi seuraavia (linkit aukeavat uuteen välilehteen Wikipediaan):

Jyväskylän yliopiston avoimen tieteen keskuksen tiedonhankinnan itseopiskelusivuston kuvaus. Kuvio kuvaa suunnitelmallisen tiedonhaun eri vaiheita.

Lisää tiedonhausta löydät muiden korkeakoulujen kirjastoista. Tässä Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus (2023) Kirjastotuutori. (linkki avautuu uuteen välilehteen).


Kirjastotuutori on lisensoitu Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International lisenssillä.
(Creative Commons BY-SA)