Lähteiden arviointi ja valinta

Lähdeaineiston arviointi ja valinta

Suuret sadepisarat nostattavat vesihelmiä ja vesipilareita järven pintaan. Taustalla horisontissa on metsäviiva, taivaalla pilviä, jotka heijastuvat järven pintaan.

Onko hakutuloksenasi nyt sellainen lista, josta alat valikoida ”jatkoon pääseviä”?
Muokkaa ensin hakutuloksesi aihe mahdollisimman kohdalleen ja tulosjoukko sopivan kokoiseksi.

Sitten alat käydä viitteitä läpi ja valita:

1. mitä viitteitä otat lähempään tarkasteluun
2. mitä valituista luet (ja hankit luettavaksi, ellei full text ole heti saatavissa)
3. mitä valituista käytät oman työn lähteinä (mihin viittaat)

Lähdeaineiston valintaperusteita

Aiherelevanssi, eli onko sisältö oikeaa asiaa?

Arvioi viitteiden otsikoista, asiasanoista ja tiivistelmistä, ovatko ne sisällöllisesti etsimääsi aihetta ja käyttökelpoisia tilanteessasi.

Tieteellistä tietoa?

Vaikka tieteenalakohtaiset tietokannat sisältävät luotettavampaa aineistoa kuin mitä esim. Googlella saat, tieteellisyydeltään eritasoista aineistoa niissäkin voi olla. Varsinkin kotimaisiin tietokantoihin seurataan paljon myös ammatti- ja järjestölehtiä.

  • Artikkelien tieteellisyyden kriteerinä pidetään sitä, käytetäänkö lehdissä ennakkoarviointia, ns. referee tai peer reviewed -menettelyä/vertaisarviointia. Useissa kansainvälisissä tietokannoissa haun voi rajata vain tieteellisten vertaisarvioitujen lehtien artikkeleihin (peer review, referee, scholarly). Tee rajaus hakuusi, jos se on tarpeen!
  • Lähdeluettelo on yksi tieteellisen ja luotettavan artikkelin tunnusmerkeistä. Joidenkin tietokantojen viitteissä on mukana myös artikkelin lähdeluettelo, josta voit päätellä paljon, vaikka et itse artikkelia kokotekstinä saisikaan käsiisi.
  • Voit käyttää apuna tieteellisten julkaisujen JuFo-luokitusta (Julkaisufoorumin juklaisukanavahaku, linkki avautuu uuteen välilehteen), josta kerrotaan lisää kohdassa Mistä tiedän, onko julkaisu tieteellinen?

Minkä tyyppinen artikkeli / kirjoitus?

Tieteellisissäkin lehdissä julkaistaan myös pääkirjoituksia (editorial), mielipidekirjoituksia (letter, letter to the editor) ja kirja-arvosteluja (book review). Tarkista siis viitteestä, onko kyseessä tieteellinen artikkeli (yleensä vain ”article”) tai tutkimusraportti.

Julkaisun ikä / tuoreus

Järkevä vuosirajaus riippuu aiheestasi. 5-10 vuotta on usein suositeltu, mutta varmista asia ainelaitokselta, opettajalta, ohjaajalta.

Yleensä kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman tuoreesta aineistosta. Uudet tutkimustulokset kertyvät vanhojen päälle. Tällöin myös lähdeluetteloiden läpikäyminen on hyödyllistä. Klassikot eivät vanhene.

Tietokantojen tulokset lajitellaan usein uusimmasta vanhimpaan (tai lajittelutavan voi vaihtaa relevanssijärjestyksestä julkaisuaikajärjestykseen), joten aikarajaus ei haussa ole välttämätön. Toki suurta tulosmäärää voi pienentää vuosirajauksella.

Aineiston saatavuus

Paljonko aikaa ja rahaa on käytettävissä? Minkä tasoista tieteellistä työtä olet tekemässä? Jos aineisto ei ole saatavissa omassa kirjastossasi painettuna tai elektronisena, kaukopalvelu välittää maksusta lainoja ja kopioita muualta. Toki pääasiallinen arvioinnin ja valinnan peruste pitäisi olla jokin muu kuin saatavuus. (Ks. saatavuudesta ja viitteen jäljittämisestä luku Miten saan julkaisun käsiini?)

Samoja arviointiperiaatteita voidaan soveltaa sekä painetuille että elektronisille lähteille, mutta erityisesti avoimen internetin aineistoon on suhtauduttava kriittisesti. Arvioitavia näkökulmia ovat esimerkiksi:

  • luotettavuus
  • tavoitteet ja kohderyhmä
  • auktoriteetti ja tekijän/tiedontuottajan/julkaisijan/kustantajan maine ja asiantuntemus
  • onko informaatio suodatettua/arvioitua?
  • paikkansapitävyys
  • puolueettomuus
  • tuoreus, ajantasaisuus, lähteen ikä
  • kattavuus

Täällä kerrotaan lisää Internet-aineiston arvioinnista.

Kriittisesti on syytä suhtautua:

  • ammattilehtiin ja järjestöjen julkaisuihin
  • sanomalehtiin
  • hallinnon selvityksiin
  • pro gradu -töihin
  • oppikirjoihin (muista kuitenkin, että tieteellisiäkin teoksia käytetään kurssikirjoina)
  • kirjallisuuteen, jossa ei ole laadukasta sisällysluetteloa

Lähteet ja lisälukemista:

Tieteellisen kirjallisuuden arvioinnin ohjaus yliopisto-opetuksessa : neljän tieteenalan tarkastelu / Vesa Kautto. Oulu : Oulun yliopisto, 2004. (Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora, 58) (PDF, linkki avautuu uuteen välilehteen)