Google ja Google Scholar

Google, Google Scholar ja tieteelliset tietokannat

Google ei ole tietokanta, vaan yksi monista hakukoneista. Se on käyttökelpoinen etenkin arkitiedon haussa. Google Scholar on tieteellisen tiedon hakuun erikoistunut hakukone, mutta sillä ei ole pääsyä moniin tieteellisiin tai kirjastojen tietokantoihin.

Verkosta löytyvän aineiston suhteen on aina oltava kriittinen ja arvioitava sen oikeellisuus ja tieteellinen arvo. Vastuu on siirretty kokonaan sinulle!

Tieteellisten tietokantojen aineiston universumi on stabiilimpi kuin vapaasti verkosta löytyvä.  Järjestetty rakenne, läpinäkyvyys, valikoitu sisältö ja monipuoliset hakumahdollisuudet takaavat, että tulokset tieteellisistä tietokannoista  ovat luotettavia. Verkkohakukoneita voi käyttää rinnalla.

Internetistä löytyvä materiaali ei ole vapaasti kaikkien kopioitavissa ja käytettävissä. Tekijänoikeuslaki pätee myös netissä. Myös internet-lähteet on merkittävä lähdeluetteloon.

Miksi Google ei riitä?

Internet ja elektronisen julkaisemisen lisääntyminen ovat parantaneet tiedon ja julkaisujen saatavuutta. Avoin julkaiseminen on lisääntynyt, ja Google Scholar on hyvä väline tietokantojen käytön rinnalla avoimen tiedon hakemiseen. Haasteita verkosta hakemisessa on:

  • Tiedon laatu ja taso vaihtelevat.
  • Kuka tahansa voi julkaista verkkoon melkein mitä tahansa, joten tarvitaan kriittisyyttä ja arviointia.
  • Tiedon suuri määrä ja monimuotoisuus hankaloittavat tiedon löytymistä.
  • Tieto ei ole pysyvää.
  • Tieto on hajallaan pieninä palasina, eikä sitä ole järjestetty kattavasti.
  • Hakutulos on satunnainen. Se ei ole kattava aiheeseen. Myös ajallinen ja eri aineistotyyppien kattavuus on vajavaista.
  • Hakutulos on usein suuri ja sisältää myös irrelevanttia tai sopimatonta aineistoa.
  • Relevanssilajittelu on vain koneen relevanssia. Hyvä lähde ei välttämättä ole ensimmäisillä sivuilla.

Verkosta löytyy kaikki?

Tieteellisen tiedon hakuun tarvitaan yleensä systemaattinen ja kattava tiedonhaku. Tieteellisen tiedon hakuun pelkkä Google ei riitä hakutuloksen satunnaisuuden ja sattumanvaraisuuden takia. Myös Googlen hakutulosten luotettavuus ja tieteellisyys ovat satunnaisia. Tieteelliseen työhön tarvitaan kattavia, luotettavia ja tieteellisiä hakutuloksia ja lähteitä.

  • Kaikki tieto ei ole Internetissä. Tietoa julkaistaan edelleen myös painettuna.
  • Vanhemmat julkaisut löytyvät usein vain painettuna
  • Kaikki tieto ei ole maksutta Internetissä. Yliopiston opiskelijana  kuitenkin pääset kirjaston hankkimiin elektronisiin lähteisiin (e-kirjoihin, e-lehtiin ja tietokantoihin) myös kotikoneella UEF-Primon kautta.
  • Kaikki tieto ei löydy hakukoneilla. Esimerkiksi tieteenalakohtaisten tietokantojen sisältämään tietoon hakukone ei ulotu.

Onko julkaisu vapaasti netissä saatavissa?

Saatavuuden tarkistamiseen Google tai Google Scholar on tehokas väline. Esimerkiksi kirjaston kokoelmatietokannoista voi löytyä tieto: ”Myös verkkojulkaisuna”, mutta siihen ei ole linkkiä. Kirjoita silloin julkaisun nimi ja mahdollisesti tekijän sukunimi Googlen hakukenttään.

Joskus voi käydä myös toisin päin. Et saakaan Googlella löytämäsi artikkelin tekstiä auki (ilman visa-kortin numeron naputtelua). Silloin kannattaa tarkistaa artikkelin saatavuus kirjaston UEF-Primosta. Perushaussa voit valita hakutyypiksi kansainväliset artikkelit, elektroniset aineistot tai kaikki.

Kuvakaappaus UEF-Primosta. Artikkelin nimellä voi hakea hakutyypilä Kansainvliset artikkelit, Elektroniset aineistot tai Kaikki.
Kuva: Artikkelin haku UEF-Primosta

Vinkkejä parempaan hakutulokseen

Lähde liikkeelle, kuten tiedonhaussa muutenkin. Mieti hetki aihettasi ja mahdollisia hakusanojasi ennen kuin ryhdyt tekemään hakuja. Millä erilaisilla sanoilla aihetta on voitu kuvata? Mieti myös synonyymejä. Tarkista sanojen kirjoitusmuoto, esim. kirjoitetaanko sanat yhteen vai erikseen. Googlella hakiessa on hyvä myös miettiä erikseen yksikköjä ja monikkoja yms. sanamuotoja. Millä tahansa sanalla voi silti kokeilla ja alkaa hahmotella aihettaan.

Internet-lähteen arviointi

Tärkeintä luotettavuuden arvioinnissa on selvittää

  • Tekijä(t) eli henkilö(t) tai yhteisö/organisaatio
  • Julkaisija (tekijän taustaorganisaatio)

Näistä voi usein päätellä muita luotettavuuden kriteereitä. Luotettavia internet-lähteitä voivat olla:

  • Tunnetut organisaatiot (aineisto on tuotettu osana organisaation tehtäväaluetta)
  • Asiantuntijaorganisaatiot
  • Alalla maineikas ja luottamusta nauttiva tutkimusinstituutti tai yritys
  • Tieteellisen asiantuntijatarkastuksen (peer review, referee) läpikäyneet aineistot, esim. tieteelliset verkkolehdet
  • Asiantuntijoiden sivut

Näitä asioita voi tarkastella arvioidessasi Internet-lähdettä: