Tiedonhaun eri tapoja

Tiedonhaun tapa tiedontarpeen mukaan

Selaileva, ideoiva, hahmotteleva tiedonhaku

Tietokantahakuja ja niiden tuloksia kannattaa käyttää hyväksi jo suunnittelu-, valmistelu- ja ideointivaiheessa. Se auttaa aiheen käsitteiden ja hakusanojen hahmottelussa ja keräämisessä. Tässä vaiheessa ei kannata uppoutua kovin syvälle tuloksiin. Valmisteluvaiheeseen menee jonkin verran aikaa, mutta samalla se täsmentää sekä aihettasi että systemaattisempaa tiedonhakuasi.

Tiedonhakuaan ja aihettaan voi lähestyä eri tavoin. Haku kannattaa aloittaa läheltä ja helposti saavutettavista lähteistä.

  • Tutusta tuntemattomaan
  • Kotimaisesta ulkomaiseen
  • Läheltä kauemmas
  • Yleisestä erityiseen

Mustikoita on kerätty valkoiseen astiaan. Se on asetettu varpujen keskelle.

”Quick and dirty” (tai tylsemmin Quick and simple)

Joskus riittää pikaisempi haku, jolla saadaan käsiin edes jotakin aiheesta. Haetaan millä tahansa omasta päästä keksityllä hakusanalla tai parilla, jotta saadaan äkkiä jotakin, mistä päästä eteenpäin.

Laajemmasta suppeampaan

Aluksi valitaan tarpeeksi suuri aihealue, ja aletaan rajata sitä tarkentavilla ja rajaavilla käsitteillä tai esimerkiksi kielellä, julkaisuvuodella, aineistotyypillä yms.

Suppeammasta laajempaan

Ellei tarkka hakutermi anna tulosta, mietitään, mihin laajempaan aihealueeseen ongelma kuuluu tai muutoin muutetaan hakutermiä.

”Helmenkasvatus” eli jäljityshaku

Lähdetään liikkeelle niukoista tiedoista ja täydennetään hakua ja hakutermejä haun aikana saatujen tulosten perusteella. Seurataan aineiston tarjoamia johtolankoja uusiin relevantteihin lähteisiin. Tuloksesta saadaan vihjeitä uusiksi hakusanoiksi, tiedonlähteiksi, tekijöiksi, alan julkaisusarjan tai organisaation löytämiseksi tai omien ideoiden täsmentämiseksi.

    • Hyvän kirjan tai artikkelin löydyttyä haetaan saman kirjoittajan muita julkaisuja, tai katsotaan lähteen sisältöä kuvaavia asiasanoja ja haetaan niillä lisää aineistoa.
    • Mielenkiintoisen julkaisun lähdeluettelo johtaa uusiin julkaisuihin, samoin Internetistä löytyneen dokumentin tarjoama linkkikokoelma.

Selailu eli browsing

Myös tietokannoissa voidaan selailla, esim. tietyn lehden artikkeleita.

  • Seuraa varsinkin asiasanoja, sisällön aiheita kuvailevia termejä
  • Suomalaisistakin tietokannoista voi saada vinkkejä englanninkielisiksi hakusanoiksi
  • Kenttärajauksilla voi ”leikkiä”. Hakusanan etsiminen vain otsikoista (nimeke, title) tai aiheista (subject,  keyword) voi olla aiheen hahmotteluvaiheessa hyödyllistä.
  • Asiasanastojen hierarkiasta voi saada vihjeitä laajemmista tai suppeammista käsitteistä. Tästä lisää luvussa Asiasanat.

Systemaattinen tiedonhaku – ja kattava, takautuva, järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tai -selvitys

Huolellinen tiedonhaku on aina systemaattinen. Kattava systemaattinen kirjallisuuskatsaus  vaatii kattavan ja systemaattisen tiedonhaun. Tieteellisen työn (esim. opinnäytetyön) pohjaksi selvitetään systemaattisella aiheenmukaisella haulla mahdollisimman tarkkaan, mitä aiheesta on julkaistu ja saatavilla.

Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on kattava haku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia. Aiheen rajaukseen, kypsyttelyyn, hakusanojen ideointiin ja muuhun tiedonhaun valmisteluun ja suunnitteluun kannattaa käyttää myös tietokantahakuja avuksi (kts. selaileva tiedonhaku).

Tee hakusuunnitelma: Laadi aiheestasi hakulauseita ja valitse sopivat tietokannat.

Systemaattinen tiedonhaku kattaa:

  • Kotimaiset ja ulkomaiset tiedonlähteet
  • Eri tyyppiset tiedonlähteet (kirjat, väitöskirjat, tutkimusraportit, artikkelit….)
  • Tietokannat ja muut tiedonhaun apuneuvot
  • Aihetta kuvaavat kattavat hakusanat ja niiden yhdistelmät

Eri tietokantoihin tallennetaan tietoja erilaisista primäärilähteistä. Aineistot ovat vain osin päällekkäisiä.  Harvoin haku vain yhdestä tietokannasta on riittävä. Mikäli aiheesi on monialainen tai tieteidenvälinen, tee hakusi tarvittavien alojen tietokannoista.

Vinkki: Tallenna itsellesi tekemiesi hakujen hakuhistoriat. Silloin pystyt jälkeenpäin palaamaan asiaan, mistä ja miten olet tietoa hakenut.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Kirjallisuuskatsauksen tyyppejä on erilaisia, joista jokaisessa käytetään enemmän tai vähemmän erilaisia menetelmiä; terminologia voi olla hämmentävää. Vuonna 2009 julkaistussa artikkelissa Grant & Booth kuvasi 14 katsaustyyppiä. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on eräänlainen empiirinen tutkimusmetodi.

Systemaattisessa katsauksessa on neljä olennaista kriteeriä:

  • Sen pitäisi olla tyhjentävä
  • Metodologiaa on noudatettava tiukasti (sisällyttämiskriteerit, hakujen suunnittelu ja toteuttaminen, sisällyttämiskriteerittäyttävien töiden analysoiminen analyysikehikon avulla ) . Koko prosessi on myös dokumentoitava perusteellisesti.
  • Ainakin kahden ihmisen tulisi olla mukana, erityisesti artikkeleiden seulonnassa ja tietojen keräämisessä.
  • Tarvitaan paljon aikaa, mutta mahdollisesti myös muiden asiantuntijoiden apua – esimerkiksi tiedonhaussa – sekä työkalujen ja ohjelmistojen hyödyntämisessä.

Perusopiskelijalla on harvoin mahdollisuutta tehdä aidosti systemaattista kirjallisuuskatsausta. Sen sijaan strukturoitu kirjallisuuskatsaus sisältää elementtejä systemaattisesta kirjallisuuskatsauksen tekemisestä. Esimerkiksi tiedonhaun ei tarvitse olla yhtä kattava.

Miten systemaattinen kirjallisuuskatsaus eroaa tavallisesta kirjallisuuskatsauksesta? Esimerkiksi Carnegie Mellon University Libraryn sivulla (linkki avautuu uuteen välilehteen) selvitetään sitä taulukon muodossa ja ohjataan sen tekemiseen.

Karoliinisen instituutin (Karolinska institutet) kirjaston Opas opiskelijoille strukturoidun kirjallisuuskatsauksen tekemiseen (englanniksi, linkki avautuu uuteen välilehteen). Strukturoitu kirjallisuuskatsaus sisältää elementtejä systemaattisesta kirjallisuuskatsauksen tekemisestä.

Campbell Library (linkki avautuu uuteen välilehteen) on kansainvälinen tutkimusverkosto, joka tuottaa systemaattisia katsauksia sosiaalialalta sekä kasvatuksen ja rikosoikeuden aloilta. Löytyy UEF-Primon tietokannoista.

Covidence (linkki avautuu uuteen välilehteen) on selainpohjainen työkalu systemaattisten katsausten tekemiseen. Covidenceen voi ladata viitteitä tietokannoista ja ohjelma auttaa muun muassa viitteiden läpikäynnissä ja tuplatarkastuksessa. Työkalu vaatii syvää paneutumista metodiin.