Mistä tiedän, onko julkaisu tieteellinen?
Tällä sivulla kerrotaan siitä, mistä tiedät, onko julkaisu (lehti, artikkeli, kirja) tieteellinen:
- julkaisujen vertaisarvioinnista
- tieteellisen ja populaarin aikakausjulkaisun eroista
- tieteellisen artikkelin rakenteesta
- Julkaisufoorumista
Verkkolähteiden arvioinnista kerrotaan osiossa Google ja Google Scholar. Kirjojen arvioinnista voit lukea osiossa Kirjat, sarjat ja julkaisuraportit.
Vertaisarviointiin kiinnitetään huomiota etenkin lehtien ja lehtiartikkeleiden arvioinnissa
Tieteellisyyden kriteerinä yleisesti pidetään julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten vertaisarviointia eli referee- tai peer review -menettelyä. Tieteellisen lehden toimituskunta käyttää tieteenalan asiantuntijoita etukäteisarvioinnissa.
Tiedon lehden vertaisarvioinnista voi tarkistaa
- Lehden omalta (julkaisijan) kotisivulta tai itse lehdestä
- Joissakin tietokannoissa mainitaan, onko lehti ”peer reviewed” (referee, scholarly), tai hakua voi rajata vain kyseisiin lehtiin. Tämä on mahdollista useissa kansainvälisissä tietokannoissa ja UEF-Primon haussa (ei kirjojen haussa). Ole kuitenkin kriittinen UEF-Primon antamaan tietoon! Se ei aina pidä paikkaansa yksittäisen artikkelin kohdalla. Tieteellisissä lehdissä julkaistaan myös artikkeleita, joita ei ole vertaisarvioitu. Näitä ovat esim. pääkirjoitukset, uutiset, kirja-arvostelut ja artikkeleita kommentoivat kirjoitukset.
ERICin Publications-haku on tiedontuottajan ProQuestin kotisivulla (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Varsinaisten artikkelien lisäksi tieteelliset lehdet voivat sisältää myös erilaisia katsauksia, uutisia, kirjeitä, kirja-arviointeja (review) ja keskustelua, jotka eivät ole vertaisarvioitua aineistoa.
Katso video vertaisarviointiprosessista: Peer review in three minutes (englanniksi, kesto 3:16). Lähde North Carolina State University Libraries 
.
Tieteellisen ja populaarin aikakauslehden eroja
Kirjojen laaduntarkkailu on kustantajien, kustannustoimittajien ja näiden käyttämien asiantuntijoiden vastuulla. Tieteellisiä kustantajia ovat mm. kotimaiset ja ulkomaiset tieteelliset seurat, tieteelliset kaupalliset kustantajat, yliopistot, tietyt valtion tutkimuslaitokset yms.
Esimerkiksi Suomen tiedekustantajien liitto ry:n sivuilta löytyy heidän laatimansa vertaisarviointiohjeet (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Seuraavassa taulukossa vertaillaan tieteellisen ja populaarin artikkelin eroja:
| Tieteellinen | Populaari | |
| Referee- eli peer review -menettely | on | ei |
| Artikkelien pituus ja kattavuus | perusteellisuus, syvällisyys, raportoi tutkimustuloksia | yleiskatsauksia, lyhyempiä kuin tieteellisessä lehdessä |
| Tekijä | alan asiantuntija | toimittaja |
| Kieli | tieteenalan ”jargon” | yleiskieli |
| Rakenne | yleensä määrämuotoinen | ei määrättyä muotoa |
| Viittaukset, lähdeluettelot | lähdeluettelo ja viittaukset on | ei ole tai viittaukset yleisiä tekstin sisällä |
| Kuvitus | taulukot, kaaviot, tekstiä tukevat kuvat | värikuvat, valokuvat, mainokset, jne. |
| Ilmestymistiheys | esim. 4 krt/v tai 1 krt/kk | yleensä useammin kuin tieteellinen lehti |
| Kohderyhmä | alan asiantuntijat ja opiskelijat, ”scholars”/”professionals” | laaja yleisö, ”general audience”/”professionals” |
| Tarkoitus | tutkimustulosten raportointi | yleistiedon levittäminen |
Tieteellisen artikkelin rakenne
Tieteellisellä kirjallisella esityksellä on vakiintunut muoto, jota noudatetaan tieteellisiin lehtiin kirjoitettaessa. Yksityiskohtien osalta kullakin lehdellä on omat tarkat kirjoitusohjeensa, jonka mukaisesti siihen tarjottavan artikkeli on laadittava. Kirjoitusohjeet löytyvät lehden sivulta tai verkkosivuilta. Muoto noudattaa seuraavaa kaavaa:
- Ns. bibliografiset tiedot: otsikko, tekijä/t, osoite – Title, Author(s), Affiliation
- Tiivistelmä, abstrakti – Abstract
- Johdanto – Introduction
- Menetelmät – Methods
- Tulokset ja niiden tarkastelu – Results, Discussion
- Johtopäätökset – Conclusions
- Kiitokset – Acknowledgements
- Lähdeluettelo – References
Julkaisufoorumi (JuFo) – tieteellisten julkaisujen laatuluokitusjärjestelmä
Julkaisufoorumi-luokituksen (linkki avautuu uuteen välilehteen) tavoitteena on kattaa kaikkien tutkimusalojen keskeisimmät tieteelliset julkaisukanavat sekä tunnistaa niistä korkeatasoisimmat ja vaikuttavuudeltaan laaja-alaisimmat. Luokitus sisältää niin lehtiä, kirjasarjoja, konferensseja kuin kirjakustantajia. Neliportaisessa luokituksessa kaikkien tieteenalojen keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan
- 1 = perustasoon
- 2 = johtavaan tasoon
- 3 = korkeimpaan tasoon
- 0 = kanaviin, jotka eivät (vielä) täytä tason 1 kriteereitä
Luokitusta ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tutkimuksen arvioinnissa luokitus soveltuu:
– suurten julkaisumäärien, esim. yliopistojen tai tutkimuslaitosten koko julkaisutuotannon arviointiin, ei yksittäisten tutkijoiden arviointiin
– samaa tieteenalaa edustavien julkaisujen vertailuun, ei tieteenalojen väliseen vertailuun
UEFin johto on sitoutunut tutkijanarvioinnin hyviin käytäntöihin (linkki avautuu uuteen välilehteen) vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suosituksen mukaisesti: Viittauksista JUFO -luokituksiin henkilöarvioinnissa ja tavoitteiden asettamisessa luovutaan ja tieteellisen tason arviointi toteutetaan ensisijaisesti perehtymällä tutkimuksen tieteelliseen laatuun ja sisältöön.
Luokitusta on käytetty yliopistojen tuottamien tieteellisten julkaisujen laatuindikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen (OKM:n asetus). Tieteellisten ja muiden julkaisujen perusteella jaetaan yhteensä 14 prosenttia yliopistojen perusrahoituksesta (Yliopistojen rahoitusmalli 2021 alkaen, linkki avautuu uuteen välilehteen). Tutkijat käyttävät JuFoa itselleen sopivan julkaisukanavan valikoimiseen. Kriitikoiden mukaan rahoitusmalli suosii tiettyjä tieteenaloja ja ohjaa helposti valitsemaan JuFo-luokitettuja kanavia, vaikka muu julkaisukanava olisi tarkoituksenmukaisempi.
Tieteelliset lehdet ja sarjat on luokiteltu kolmelle tasolle:
- Taso 1 kattaa eri tieteenalojen keskeisimmät kotimaiset ja ulkomaiset lehdet ja sarjat, jotka täyttävät tieteellisen julkaisukanavan määritelmän.
- Taso 2 kattaa eri tieteenalojen johtavat tieteelliset lehdet ja sarjat. Joitain suomen- tai ruotsinkielisiä lehtiä ja sarjoja on luokiteltu tasolle 2, koska niiden on todettu tavoittavan tieteenalansa kansainvälisen asiantuntijayleisön ja täyttävän tason 2 kriteerit.
- Lisäksi arviointipaneelit ovat voineet valita tason 2 lehdistä ja sarjoista korkeatasoisimmiksi katsomansa tasolle 3.
- Tasolla 0 on julkaisuja, jotka esim. uusina eivät ole vielä saaneet luokitusta, tai jokin tiukoista kriteereistä jää täyttymättä, mutta voivat silti olla kelpo tieteellisiä julkaisuja.
Lisää tietoa Julkaisufoorumin sivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Video lähteiden arvioinnista ja miksi käyttää arvioitua aineistoa lähteenä: Evaluating Sources: Using Scholarly Literature in Your Research (englanniksi, tekstityksen saa päälle oikean alareunan korttimaisesta kuvakkeesta. Kesto 5:15; Purdue Libraries, Creative Commons Attribution -käyttölupa – uudelleenkäyttö sallittu):