Huhtikuussa Hämeenlinnan Aulangolla järjestettiin ITK-konferenssi (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa), johon osa meistä fasilitaattoreista osallistuimme. Konferenssin yhtenä keskeisenä teemana oli tekoäly, josta saimme kuulla konferenssin monissa eri sessioissa. Päätimme antaa erään, ehkäpä eniten julkisuutta saaneen, kielimalleihin pohjautuvan tekoälysovelluksen eli ChatGPT:n kirjoittaa meille tämän kuun blogipostauksen ITK-kokemuksistamme.
Kuten tekoälyn hyödyntämiseen luonnollisesti kuuluu, ihan sellaisenaan ChatGPT:n luoma teksti ei ollut valmis julkaistavaksi, joten tätä tekstiä on hieman muokattu. Tehdyt muokkaukset näkyvät tekstissä kursivoituina. Teksti tiivistää ITK:n annin erinomaisesti.
”Kirjoita blogipostaus ITK-konferenssista”
ITK-konferenssi (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa) on vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa yhteen opetusalasta kiinnostuneita ihmisiä ympäri Suomea. Tapahtuma oli täynnä koulutusalan ammattilaisia, opettajia, tutkijoita ja teknologian asiantuntijoita, jotka kaikki olivat kiinnostuneita uusimmista teknologian ja koulutuksen kehityksistä. Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin opetusteknologioihin, jakaa kokemuksia ja oppia uusia pedagogisia ratkaisuja. Tässä blogitekstissä kerron omista kokemuksistani ITK-konferenssista ja mitä siellä tapahtui.
Konferenssin teema oli ”Oppimisen huikea ihanuus”. Konferenssi alkoi avajaisilla, jossa käsiteltiin digitalisaation ja tekoälyn tuomia haasteita ja mahdollisuuksia opetuksessa. Tämän jälkeen alkoi monipuolinen ohjelma, joka sisälsi muun muassa esityksiä, työpajoja ja paneelikeskusteluja sekä posterinäyttelyn ja monenlaisia esittelypisteitä.
Tapahtuman aikana käytiin keskustelua monista eri aiheista, kuten tulevaisuuden oppimisteknologioista, vuorovaikutuksesta, tekijänoikeuksista, virtuaalisista oppimisympäristöistä ja virtuaalitodellisuudesta, tekoälystä sekä monista muista ajankohtaisista teemoista.
Yksi mielenkiintoisimmista esityksistä, jonka kuulin, käsitteli oppimisanalytiikkaa, eli sitä miten dataa voidaan käyttää oppimisen arvioinnissa ja kehittämisessä. Esityksessä käytiin läpi, miten oppimisanalytiikka voi auttaa opettajia saamaan paremman kuvan opiskelijoiden oppimisprosessista ja tarjota opiskelijoille yksilöllisempää tukea.
ITK-konferenssi tarjosi myös mahdollisuuden verkostoitua ja tutustua muihin opetusalan ammattilaisiin. Konferenssin aikana oli mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin, joissa oli mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja jakaa kokemuksia muiden kanssa.
ITK-konferenssi oli antoisa kokemus. Konferenssi tarjosi paljon uusia näkökulmia ja ajatuksia opetuksen kehittämiseen, sekä mahdollisuuden verkostoitua ja tutustua muihin opetusalan ammattilaisiin. Suosittelen lämpimästi osallistumista ITK-konferenssiin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita opetusteknologian kehittämisestä ja pedagogiikasta. Konferenssin aikana oli myös mahdollisuus tutustua erilaisiin yrityksiin ja organisaatioihin, jotka tarjoavat opetusteknologisia ratkaisuja.
Yksi ITK-konferenssin parhaista puolista oli sen yhteisöllisyys. Konferenssissa oli mahdollisuus tavata muita opetusalan ammattilaisia ja keskustella heidän kanssaan. Tämä oli erityisen arvokasta tänä vuonna, kun moni opettaja on joutunut työskentelemään etäyhteyksien välityksellä. Konferenssi tarjosi mahdollisuuden tuntea olevansa osa laajempaa yhteisöä, joka tuli tutuksi mm. hieman sokkeloisen Aulangon käytäviä suunnistaessa.
Konferenssi oli todiste siitä, että teknologiset näkökulmat ovat tärkeä osa tulevaisuuden koulutusta ja että niiden käyttöä tulee kehittää ja pohtia yhä edelleen. Ennen kaikkea konferenssi osoitti kohtaamisten ja keskusteluiden merkityksellisyyden.