Opettaja ja opiskelija, vastaa ja vaikuta verkkotenttien etävalvontaohjelmiston hankintaan!
Pitäisikö etänä tehtyjä verkkotenttejä pystyä valvomaan tarkemmin?
Onko Itä-Suomen yliopistolla tarvetta ja käyttöä verkkotenttien etävalvontaohjelmistolle?
Millaisia ominaisuuksia ohjelmistolla tulisi olla?
Verkkotenttien etävalvontaohjelmiston hankinnan kartoitus jatkuu. Nyt selvitämme UEFilaisten mielipiteitä ja näkemystä asiaan; onko hankinnalle tarvetta, minkä verran ohjelmistolle olisi käyttöä ja millaisia ominaisuuksia siitä tulisi löytyä. Kysely on luotu aiemmin syksyllä tehdyn verkkotentteihin liittyvän kyselyn vastausten pohjalta. Tämä kysely on suunnattu vain Itä-Suomen yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille, jotta saisimme paremman käsityksen siitä, millaisia tarpeita ja ajatuksia nimenomaan meidän organisaatiossamme on.
Vastaa kyselyyn viimeistään 30.11.2023 ja vaikuta tulevaisuuden tenttimiskäytäntöihin!
THE (Times Higher Education) Digital Universities Europe 2023 conference took place in Barcelona, Universitat Oberta de Catalunya, on 23-25 October 2023. The programme included a wide range of pedagogical, digital support, e-learning support and pedagogical leadership perspectives. The conference had a pleasant balance between keynotes, presentations, and panel discussions, with good breaks and time for networking, booth visits and discussions.
Above all, the experience of place and time on campus and the programme’s arts and culture immersion felt invigoratingly holistic, taking into account the embodied nature of the human being. There was also room for multiple voices and views to be expressed. The humanistic and human-centred perspectives and the atmosphere conducive to critical and creative thinking was noticeable, as if flowing through the spaces, lights and sounds of Gaudí’s nature-inspired architecture into our digital reflections.
Leading pioneers in the field of digital pedagogy advised that if we as higher education communities are to be in any way prepared for the challenges of the future and the present, such as harnessing AI in teaching and learning, we need to give teaching staff the time and opportunity to engage in facilitated, open dialogue. They recommended that such facilitation should be systematically resourced and organised.
”Get your people ready”, stressed Vijay Kumar (Senior Adviser to the Vice President, Open Learning, MIT, USA) and Prof. Albert Sangrà (UNESCO Chair in Education and Technology for Social Change, Universitat Oberta de Catalunya, Spain).
It must be possible, at least occasionally, to allocate teaching staff work hours from full-time teaching to professional development and teaching development.
This aspect of well-being at work and an organised Communities of Practice peer support approach was strongly supported, among others, by the President, Prof. Oliver Günther (Universität Potsdam, Germany), Director Nanda Dimitrov (Centre for Educational Excellence, Simon Fraser University, Canada) and Managing Director George Ubachs (European Association for Distance Teaching Universities, The Netherlands).
What they stressed was also seamlessly integrated in my own invited presentation, in which I overviewed the University of Eastern Finland’s online and blended learning pedagogy facilitation activities as part of our university’s strategic teaching development process.
I argued that one of the main challenges for all of us in the field of online learning and teaching still remains the experience of isolation of both students and teaching staff. I suggested that as one response to this challenge, we must also reflect on our own teaching, communication, community-building and work practices in the broader context of critical digital pedagogy.
Otherwise, we risk falling into the trap of reinforcing digital hegemonies or even digital colonialism. Humaneness, mutual respect, caring for each other and ourselves must be the guiding principles of our actions. Each one of us is able to do this.
Susanna Kohonen, Lecturer, Language Centre, University of Eastern Finland.
THE (Times Higher Education) Digital Universities Europe 2023 -konferenssi järjestettiin Barcelonassa, Universitat Oberta de Catalunyassa, 23.-25.10.2023. Ohjelma sisälsi laajan valikoiman niin pedagogisia, digituen, e-oppimisen tuen kuin pedagogisen johtamisen näkökulmia. Ohjelmassa oli miellyttävä tasapaino ytimekkäiden puheenvuorojen ja paneelikeskusteluiden välillä, sekä hyviä taukoja ja aikaa verkostoitumiseen, esittelyständeihin tutustumiseen ja keskusteluun.
Ennen kaikkea paikan ja ajan kokemus kampuksella sekä ohjelmakokonaisuus taide- ja kulttuuritutustumisineen tuntui elävöittävän holistiselta, ihmisen kokonaisvaltaisuuden huomioivalta. Myös moniäänisyydelle oli annettu tilaa. Merkillepantavaa oli humanististen ja ihmislähtöisten näkökulmien korostuminen sekä kriittiselle ja luovalle ajattelulle myönteinen ilmapiiri, joka ikään kuin soljui Gaudín luonnon inspiroiman arkkitehtuurin tilojen, valojen ja äänien kautta digitaalisiin pohdintoihimme.
Digipedagogiikan alan johtavat edelläkävijät kannustivat ja neuvoivat, että jos korkeakouluyhteisöinä haluamme pystyä mitenkään valmistautumaan tulevaisuuden ja nykyhetken, esimerkiksi tekoälyavusteisuuden tuomiin haasteisiin, opetushenkilöstölle pitää antaa aikaa ja mahdollisuuksia paneutua niihin fasilitoidun, avoimen dialogin myötä. He suosittelivat, että tällaista fasilitointia on systemaattisesti resursoitava ja järjestettävä.
“Get your people ready”, korostivat Vijay Kumar (Senior Adviser to the Vice President, Open Learning, MIT, USA) ja prof. Albert Sangrà (UNESCO Chair in Education and Technology for Social Change, Universitat Oberta de Catalunya, Espanja).
Opetushenkilöstön työaikaa pitää voida edes silloin tällöin jyvittää pois kokoaikaisesta, täysimääräisestä opetuksesta ammatilliseen kehittymiseen ja opetuksen kehittämiseen.
Tätä työhyvinvoinnillistakin näkökulmaa sekä organisoitua Communities of Practice -vertaistukitoimintatapaa toivat vahvasti esiin edellä mainittujen lisäksi presidentti, prof. Oliver Günther (Universität Potsdam, Saksa), johtaja Nanda Dimitrov (Centre for Educational Excellence, Simon Fraser University, Kanada) ja toimitusjohtaja George Ubachs (European Association for Distance Teaching Universities, Hollanti).
Näihin korostuksiin niveltyi saumattomasti myös oma kutsupuheenvuoroni, jossa esittelin Itä-Suomen yliopiston verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattoritoimintaa osana yliopistomme strategista opetuksen kehittämisprosessia.
Väitin, että verkko-opetuksen saralla yksi suurimmista haasteista meille kaikille on kuitenkin edelleen niin opiskelijoiden kuin opetushenkilöstön eristäytyneisyyden kokemukset. Ehdotin, että yhtenä vastauksena tähän haasteeseen meistä jokaisen on pohdittava myös omia opetus-, opetusviestintä-, työyhteisö- ja työskentelykäytäntöjämme laajemmin, kriittisen digitaalisen pedagogiikan näkökulmista. Muutoin olemme vaarassa sortua vahvistamaan digitaalisia hegemonioita tai jopa digikolonialistisia toimintatapoja. Inhimillisyyttä, keskinäistä arvostusta, toisistamme ja itsestämme huolenpitämistä tulee pitää toimintamme ohjenuorana. Tähän pystyy meistä jokainen.
Yliopistonlehtori Susanna Kohonen, kielikeskus, Itä-Suomen yliopisto
Pidempi versio tästä tekstistä on julkaistu Susanna Kohosen omassa blogissa.
Tämä vinkki aloittaa ThingLink-sarjan Viikon vinkeissä. Tiesitkö, että ThingLink on UEFlaisille käytettävissä ilmaiseksi, sillä meillä on lisenssi.
Onko ThingLink sinulle tuttu? ThingLinkillä on mahdollista lisätä kuviin ja videoihin tietopisteitä (tags), linkkejä, pieniä tehtäviä ja muuta lisämateriaalia.
Tarkempaa tietoa ThingLinkin käytöstä löydät tämän Thinglink Learning Center -sivun kautta. Kirjaudu UEF-tunnuksillasi eli Microsoft-kuvakkeelta tai klikkaa Kirjaudu sisään -painiketta oikeasta yläkulmasta, valitse Log in with third party services -tekstin alla olevista painikkeista Login with Microsoft ja anna UEF-tunnuksesi.
Jos kiinnostuit ja haluat perehtyä ThingLinkiin mielummin vertaisporukassa kuin yksin, tule eOppimisen tukipalveluiden tarjoamiin koulutuksiin. Koulutuskalenterista löytyy:
UEF Hybridilab – Tule tutustumaan uuteen hybridioppimisympäristöömme pelaamalla pakohuonepeliä!
PAKO HYBRIDILABISTA on pakohuonepedagogiikkaa hyödyntävä pakohuonepeli, jonka avulla pääset pienessä ryhmässä tutustumaan tiloissamme sijaitsevan UEF Hybridilabin toiminnallisiin, pedagogisiin ja teknologisiin ratkaisuihin.
Kerää työkavereistasi 3 – 6 hengen ryhmä tai ilmoittaudu yksin Kuopiossa ja Joensuussa pelattaviin pakohuonepeleihin alla olevien linkkien kautta. Jokaiseen peliin otetaan mukaan kuusi ensimmäisenä ilmoittautunutta Itä-Suomen yliopiston henkilöstöön kuuluvaa henkilöä.
Pakohuonepelit toteutetaan Jatkuvan oppimisen keskuksella Joensuussa Aurora I -rakennuksen toisessa kerroksessa (Yliopistokatu 2) ja Kuopiossa Bioteknian toisessa kerroksessa (Neulaniementie 2) syys- ja lokakuussa 2023. Varaa pelin pelaamiseen noin 1,5 tuntia aikaa.
Oppimisympäristöseminaarin antia 4/4: Inklusiivisen opetuksen tukipaketti
Eräässä osallistujamäärältään suosituimmista työpajoista perehdyttiin Opiskelijoiden ohjaus kieli- ja viestintäopinnoissa (Kaikki ohjaavat) -hankkeessa tuotettuun inklusiivisen opetuksen tukipakettiin ja siihen, kuinka pakettia voi kukin opettaja käyttää opetuksen suunnittelussa ja opiskelijoiden kohtaamisessa.
Tukipaketti on tiivis esitys opetuksen hyvistä käytänteistä, jotka tukevat kaikenlaisia oppijoita.
Korkeakoulujen opiskelijajoukko on tänä päivänä yhä moninaisempi. Inklusiivisen opetuksen lähtökohtana on se, että kaikilla opiskelijoilla on tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua opetukseen, vaikka heillä olisi eri syistä johtuvaa tuen tarvetta. Opiskelijan tuen tarpeen taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, esimerkiksi:
jännittäminen, mielenterveyden pulmat tai hankala elämäntilanne
erilainen taustakoulutus ja/tai pitkä aika edellisistä opinnoista
muu äidinkieli kun suomi (monikielinen opiskelija)
vamma, oppimisen vaikeus tai neuropsykiatrinen oire.
Inklusiivisen opetuksen tavoitteena on ottaa huomioon nämä monenlaiset opiskelijat, heidän erilaiset taustansa ja tuen tarpeensa. Ajatuksena on, että opetus suunnitellaan niin, että se hyödyttää kaikenlaisia opiskelijoita.
Tukipaketti on tehty kielikeskusopettajien näkökulmasta, mutta se on sovellettavissa myös muuhun opetustyöhön yliopistossa. Tukipaketista tehdään parhaillaan nettisivustoa, mutta ole yhteydessä tiimi jäseniin (yhteystiedot alla linkeissä), jos haluat jo nyt tarkempia lisätietoja.
Peppi Taalas, Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän (Movi) keskuksen johtaja, puhui Oppimisympäristöseminaarin keynote-päivänä pedagogisesta läsnäolosta. Pedagoginen läsnäolo on parhaimmillaan sisäänrakennettu oppimispolkuun, eli se on olennainen osa kurssin rakenteita ja työskentelytapoja. Se on pedagoginen design, joka keskittyy oppimiseen, ei opettamiseen.
Pedagogisen läsnäolon mahdollistaminen edellyttää pohdintaa siitä, miten ja missä oppimista oikeastaan tapahtuu ja miten me sitä parhaiten tuemme moninaisten teknologioiden, tarpeiden ja toiveiden keskellä. Opetuksen ja ohjauksen tavat, materiaalit ja teemat ovat olennainen osa tämän läsnäolon luomista.
Miksikö tätä kannattaa pohtia? Taalas viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan läsnäolon tunne korreloi positiivisesti mm. opiskelijan osallistumiseen, sitoutumiseen, opintomenestykseen ja akateemisiin saavutuksiin sekä asenteisiin ja motiiveihin toimia akateemisissa yhteisöissä.
Tämä vinkki jatkaa sarjaamme Oppimisympäristöseminaarista 2023.
Johanna Rämö piti seminaarissa työpajan itsearvioinnista. Hän jakoi myös linkin lisäaineistoihin, joita voi avoimesti selata.
Opettajana onkin hyvä pohtia, miksi itsearviointia aikoo käyttää ja miten itsearvioinnin tekemiseen ohjeistaa ja opastaa. ”Itsearviointi korkeakouluopetuksessa” -kurssimateriaalit ovat mainio apuväline tähän.
UEF:n Oppimisympäristöseminaari ”Kehitystä ja kohtaamisia” pidettiin 21.-22.8.2023. Ensimmäinen päivän keynote-puheet järjestettiin Teamsin välityksellä, mutta niitä pääsi seuraamaan ja niistä keskustelemaan myös kampusten katselustudioissa. Linjoilla ja kampuksilla oli yhteensä noin 150 osallistujaa.
Toisena päivänä järjestettiin työpajoja niin Kuopion kampuksella, hybridisti kuin verkkototeutuksinakin. Työpajojen lisäksi päästiin tutkailemaan posterinäyttelyä sekä mukaan kampuskävelyille tutustumaan yliopiston ja lähiympäristön oppilaitosten kampuksien erilaisiin oppimisympäristöratkaisuihin.
Tämä vinkki aloittaa sarjan, jossa on käsittelyssä Oppimisympäristöseminaarista poimittua. Sarjan aloittaa tekoälykeskustelu. Seminaarin ensimmäisen päivän käynnisti Itä-Suomen yliopiston professori Matti Tedren ja yliopistotutkija Henriikka Vartiaisen keynote-puhe ”Tekoäly oppimisen kohteena ja luovan toiminnan lähteenä”.
Professori Tedre kannusti kaikessa tekoälykeskustelussa pohtimaan seuraavia kysymyksiä: