Viikon vinkki 13/2022

Psykologisten perustarpeiden tukeminen opetuksessa

Autonomiaa ja samalla muita psykologisia perustarpeita eli kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta tukevia opetustapoja on tarkasteltu paljon. Nathalie Aelterman tukimusryhmineen kuvaa, että autonomiaa tukevan tyylin tunnusmerkkeinä on pidetty esimerkiksi opiskelijan näkökulmaan virittäytymistä ja ehdotusten vastaanottamista, vaihtoehtojen ja mielekkäiden perustelujen tarjoamista sekä omaehtoisen kiinnostuksen ruokkimista mutta myös opiskelijoiden kielteisten tunteiden sallimista. Opetustyylit voivatkin osaltaan vaikuttaa oppijoiden motivaatioon, jolla puolestaan on yhteytensä sekä oppimistavoitteisiin, oppimistuloksiin että hyvinvointiin. Erittäin laajassa tutkimuskatsauksessa todettiin muun muassa se, että sisäinen motivaatio, jota autonomiaa tukevat opettamiskäytännöt voivat edesauttaa, on yhteydessä oppimistuloksiin ja hyvinvointiin. Ulkoinen motivaatio, jota kohti kontrolloivat käytännöt voivat viedä, ei puolestaan ollut yhteydessä tuloksiin tai sinnikkyyteen, vaan pahoinvointiin. Opettajan autonomiaa tukeva tyyli saattaa jopa vähentää etäopintojen aikana huolestuttanutta vilppiriskiä.

Opettaja tuskin voi vain päättää olevansa opetuksessaan aina autonomiaa tukeva: ympäristön reunaehdot voivat tehdä siitä helpompaa tai vaikeampaa. Joskus kuitenkin voisi olla hyvä pysähtyä itsensä – tai vaikka opiskelijoidensa! – kanssa psykologisia perustarpeita tukevan opettamisen kehän äärelle ja miettiä, kuinka kukin omilla toimillaan ja yhdessä toisten kanssa vie opetusta autonomiaa tukevaan ja riittävää struktuuria tarjoavaan suuntaan.

Vinkin tarjosi yliopistonlehtori Petri Karkkola psykologian oppiaineesta.

Viikon vinkki 12/22

Tutkimuksesta tukea opettajan ja asiantuntijan työhön 

Oletko joskus miettinyt, että olisipa kiva ymmärtää yliopistotyötä laajemmin ja syvällisemmin ja tietää, mitä on tutkittu. Aika ei vain yleensä riitä artikkelien etsimiseen, lukemiseen ja luetun pohtimiseen. Me opettajatkin useimmiten luemme – ja kirjoitamme – vain niitä oman substanssialamme artikkeleita. 

Yksi varsin mukava foorumi aloittaa tutkimukseen tutustuminen on Yliopistopedagogiikka-lehti, jota päätoimittaa UEFin kasvatustieteen professori Laura Hirsto. Lehdessä julkaistaan sekä vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita että kuvauksia kehittämis- ja kokeiluhankkeista. Lehti ilmestyy verkossa kahdesti vuodessa. 

Tässä pari nostoa uusimmista numeroista. 

Huhtasalo, Blomberg ja Kallio kirjoittavat digiteknologian vaikutuksesta opettajan ammatti-identiteettiin.

Identiteetillä tarkoitetaan tässä jatkuvaa identiteettityötä, jonka avulla opettaja muodostaa ja ylläpitää mielekästä ja koherenttia käsitystä itsestään ja asiantuntijuudestaan. Artikkeli esittelee kiinnostavasti opettajan asiantuntijuuden osa-alueita ja niiden muutosta: 1) substanssiosaaminen opetusalalta, tieteellinen asiantuntijuus eetoksena; 2) kontaktiopettajan eetos, lähiopetukseen perustuvat pedagogiset taidot; 3) kasvatuseetos, kutsumusopettajuus; ja tuoreimpana: 4) digitaalisen teknologian osaaminen osana kriittistä pedagogiikkaa. 

Verkko-opetus haastaa opettajien asiantuntijuuden ja ammatti-identiteetin monin tavoin. On omaa osaamista koskevaa epävarmuutta, huolta vuorovaikutuskeinojen vähentymisestä sekä tunnetta työn merkityksellisyyden hiipumisesta. Tutkijoitten mukaan digitaalisen opetusteknologian lisääntynyt käyttö johtaa ammatti-identiteetin uudelleen muokkaukseen eikä prosessi ole helppo, pikemminkin kivulias. Tässä muutoksessa opettajat tarvitsevat sekä käytännön taitoja digitaalisten teknologioiden hallitsemiseksi että positiivisia kiinnekohtia uuden identiteetin rakentamiseen. Kuulostaako tutulta? 

Määtän, Asikaisen ja Katajavuoren artikkelissa käsitellään yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelutaitoja.

Monet opiskelijat ovat stressaantuneita, ajanhallinta on haasteellista ja valmistumiset pitkittyvät. Yliopistoissa on siksi rakennettu kursseja, jotka tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja edistävät opiskelutaitoja. Artikkelissa esitelty kurssi oli itsenäisesti opiskeltava verkkokurssi ja opiskelijoitten psykologista joustavuutta, suunnitelmallista opiskelua, stressiä ja hyvinvointia mitattiin kurssin alussa ja lopussa. Lisäksi tutkittiin kurssin vaikutusta opiskeluun ja muutosta opiskelijoiden kokemuksissa. Tutkimus osoitti, että tällaisen kurssin avulla voidaan mainiosti edistää suurenkin opiskelijajoukon hyvinvointia ja opiskelutaitoja. 

Yliopistopedagogiikka-lehden Kehittäminen ja kokeilut -osiossa kerrotaan mm. tutkimustaitojen opettamisesta, yhteisöllisestä tiedon rakentamisesta ja opiskelijoitten myötätuntomentoroinnista. Kiinnostavaa, eikö vain! 

Vinkin tarjosi fasilitaattori-Helena 

Viikon vinkki 11/22

Opettajan pedagoginen hyvinvointi

Kokko-hanke järjestää kaikille avoimen webinaarin aiheena ”Opettajan pedagoginen hyvinvointi ja yhteisöllisyys”

Webinaari järjestetään 7.4.2022 klo 12-16 Zoomissa. Voit osallistua webinaariin, vaikket osallistuisikaan muihin hankkeen koulutuksiin.

Ilmoittaudu webinaariin 4.4. klo 16 mennessä osoitteessa: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/avoin-webinaari-opettajan-pedagoginen-hyvinvointi-ja-yhteisollisyys.

Viikon vinkki 10/2022

A moment for reflection: Patterns

180 Studio + Eckenhoff Saunders. (2020). Seed + Spark. Using Nature as a Model to Reimagine How we Learn and Live. A Collaborative Design Project. 180 Press.

”The information that comes from deep in the evolutionary past, we call genetics. The information revealed thousands of years ago, we call religion. The information passed along from hundreds of years ago, we call culture. The information passed along from decades ago, we call family, and the information offered years, months, days, or hours ago, we call education and advice.” (David Brooks, quoted on p. 224, Seed + Spark.)

We work in the field of education and advice, guidance. Education is about people, about interaction. In that sense, education is a living system that we all participate in and contribute to, all the time. Any living system is a network of patterns; patterns of relationships, patterns of human behaviour, patterns of structuring information. If indeed any living system is a network of patterns, to understand it, we need to learn to see the patterns. So what exactly are the patterns we are looking for?

”Our brains are naturally pattern seeking and sense making. The ability to recognize and formulate patterns is essential to deep understanding because patterns are essential to meaning construction.” (Stephanie Pace Marshall, quoted on p. 220, Seed + Spark)

My questions to myself today: What patterns should I learn to see in my habits, in my ways of thinking about my profession and my professional identity, in my teaching praxis, the ways in which I work and think about my work? Are these patterns something to hold on to and nurture, or something to let go? What new patterns are emerging – what new networks of patterns are emergent (that is, becoming, being formed)? How could I participate in and contribute to these emergent patterns within my community of work?

”There is always enough time for the right work.” (adrienne maree brown, 2017, Emergent Strategy, p. 41.)

Susanna K.

Viikon vinkki 9/2022

Tökkiikö Doodle, osa 2: Vaihtoehdoksi tapaaminen.net

Olemme aiemmin esitelleet kalenteriaikojen haarukoimiseen vaihtoehdoksi Microsoftin FindTimea. Jos kuitenkin käytät edelleen Doodlea ja mainokset häiritsevät, oletko kokeillut vaikkapa tapaaminen.net -sivustoa?

Teksti: ”Tapaaminen.net. Sovi tapaamisia helposti ja ilmaiseksi.”

”Sivuston tarkoituksena on tarjota käyttäjälle mahdollisuus sopia tapaamisia ilmaiseksi ja helposti. Tapaamisen luonti ei vaadi rekisteröitymistä, mutta ilmainen käyttäjätili tuo lisää ominaisuuksia ja mahdollisuuden kysyä apua tai auttaa muita palstalla.”

Vinkin muotoili Susanna

Viikon vinkki 8/2022

Mikä ihmeen eOppimisen tukipalvelut?

Tunnet ehkä paremmin meidät oppitupalaisina ja opparilaisina. Oppitupa antaa tukea lähinnä henkilökunnalle ja Oppari opiskelijoille. Voit tutustua eOppimisen tukipalveluiden toimintaan tarkemmin Heimossa.

Me Oppituvan verkko-opetuksen asiantuntijat tarjoamme tieto- ja viestintätekniikan ja sosiaalisen median palveluja sekä oppimisympäristöjen pedagogista ja käytön tukea ja taitokoulutuksia yliopiston henkilökunnalle. Osa meistä on mukana myös laajemmissa yliopistopedagogiikan ja verkko-opetuksen asiantuntijavalmiuksien moduuleissa.

Taitokoulutuksia järjestetään ympäri vuoden ja ne toteutetaan pääasiassa verkkokoulutuksina. Koulutuksia on mm. tuettuihin oppimisympäristöihin (Moodle ja O365), yhteisölliseen työskentelyyn sekä etä- ja hybridiopetukseen liittyen. Muita tukemiamme välineitä ovat mm. ThingLink, Padlet ja Presemo. Tutustu tarjoamiimme koulutuksiin koulutuskalenterissa.

Keväisin terveisin,

Ilpo, Katja, Pasi, Perttu, Satu, Taina ja Tommi

PS. Yhteyden meihin saat parhaiten Asiointipalvelun kautta.

Viikon vinkki 7/2022

Digiopettajan starttipaketti: Arviointi = palaute

”Opiskelija opiskelee sitä, mitä arvioidaan. Opiskelijat asettavatkin tavoitteensa ja valitsevat opiskelustrategiansa arviointikäytännöistä tekemiensä tulkintojen avulla (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2009). Arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa (Virtanen, Postareff & Hailikari 2015). Arviointi kannattaa siten suunnitella huolella.”

Edellinen lainaus on Digiopettajan starttipaketin vaiheesta 5, joka keskittyy arvioinnin kysymyksiin. Niihin on paneuduttu myös keväällä 2021 ja 2022 järjestetyillä UEFin arviointiklinikoilla, ja aihepiiristä keskustelu jatkunee myös kahdella palauteklinikalla, 31.3. (UEFlainen, ilmoittaudu tästä) ja 5.4. (UEFlainen, ilmoittaudu tästä). Arviointihan on palautetta, ja palaute on arviointia. Vai mitä?

Arviointiklinikoilla on pohdittu sellaisiakin kysymyksiä, että miksi ylipäätään arvioimme ja arvostelemme. Ja mitä oikeastaan arvioimme. Arvioimmeko sitä, mitä luulemme arvioivamme. Entä jos… emme arvioisikaan enää ”kuten aina ennenkin on tehty” tai ”koska niin on aina ennenkin tehty”? Mitä siitä seuraisi? Näitä kysymyksiä voi olla varsin hedelmällistä pohtia opiskelijoidenkin kanssa.

Entä jos arviointiin saisi mukaan muutakin kuin lopputuotoksen?

Teksti: Designing Recess in Difficult Times/ DeBay & Laser. Keveyden merkitys nimenomaan psykologisesti kuormittavina aikoina; rento asenne, läsnäolo; kokeilemalla oppiminen; tulevaisuusorientaatio; keskeneräisyyden estetiikka ja holistinen ihmiskäsitys: saa mokata! Miten nämä saisi mukaan arviointiin?

”Jotta oppimisen arviointi toimisi myös oppimista sparraavana palautteena (assessment for learning, Atjonen 2019), ota oppimisen arviointia käyttöön oppimisprosessin aikana. Näin opiskelija itse sekä sinä opettajana saatte palautetta osaamisen kehittymisestä, kun opetus on vielä käynnissä.” (Lainaus Digiopettajan starttipaketin vaiheesta 5.)

Vinkin muotoili Susanna

Viikon vinkki 6/2022

Digiopettajan starttipaketti: Läsnäoloa, vuorovaikutusta, osallisuutta

Verkkovälitteisessä oppimisprosessissa pätevät samat lainalaisuudet kuin kaikessa muussakin oppimisessa. Etäloikkailun yksi positiivisin puoli lienee ollutkin se, että meille on sen myötä tarjoutunut tilaisuus pohtia ja ymmärtää oppimista ja kaikkea siihen liittyvää jopa syvemmin kuin ennen.

Yksi pakotetun etäajan kirkastunein tähti on varmastikin ollut se, että oppiminen edellyttää vuorovaikutusta. Vuorovaikutus ja vuorovaikutteisuus voi puolestaan tapahtua ja toteutua monin tavoin, niin kirjallisesti kuin suullisesti, etänä tai lähinä, samanaikaisesti tai eriaikaisesti. Kaiken ytimessä on se, että muodolla tai kanavalla ei ole suurin merkitys, vaan aidolla ihmisten keskinäisellä kohtaamisella.

Samalla pääsemme keskustelemaan aihepiiristä kaikkien oppimisprosessiin osallistuvien kanssa. Jos oppimiskäsityksemme on se, että opettaja ei yksin vain ”vedä” kurssia tai opetusta, tästä on toki muotoiltava ja neuvoteltava yhteinen ymmärrys kaikkien kurssille osallistuvien kanssa. Näin kurssin osallistujat pääsevät myös aidommin ja kokonaisvaltaisemmin mukaan oppimisprosessin ja oman oppimisensa aktiivisiksi muotoilijoiksi.

Teksti: Verkkovälitteisessä vuorovaikutuksessa ihminen, inhimillisyys, ihmisten kohtaaminen keskiöön. Läsnäolo, myötäeläminen, ymmärrys sekä niistä viestiminen. Näin luodaan ja ylläpidetään verkkovälitteisiä mahdollisuuksia kohtaamisiin, vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen.

Digiopettajan starttipaketin vaihe 4 esittelee menetelmiä aktivoinnin ja vuorovaikutteisuuden lisäämiseen. Näitä menetelmiä voi hyödyntää niin lähi-, etä- kuin hybridiopetuksessakin.

Vinkin muotoili Susanna

Viikon vinkki 5/2022

Digiopettajan starttipaketti, vaihe 3: Digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen

Kenen ruutupiirroksilla mennään? Tai pikemminkin: kenen ruutupiirroksia sovelletaan?

Keskeneräinen neule Star Wars -symbolein. Neuleen taustalla neuleeseen sovellettu ohje (Huom! Sovellettu!) ja teksti: ”Auta minua, Obi-Wan Kenobi, olet ainoa toivoni!”. Lähde: Gray, Tanis (2021), Star Wars: Galaksin parhaat neuleohjeet, Tammi. Suomentanut Sirkku Viitanen-Vanamo. Kuva: Susanna Kohonen.

Jos joskus tuntuukin siltä, että Obi-Wan Kenobi on ainoa toivoni digipedagogiikan ja erityisesti digitaalisen oppimateriaalin tuottamisen suhteen, silloin sanon itselleni: Vähemmän on enemmän. Less is more.

Digiopettajan starttipaketin Vaihe 3, Oppimateriaalin tuottaminen, sisältää hyviä linkkejä tarpeellisiin saavutettavuus- ja tekijänoikeusnäkökulmiin. Hei ueflainen, 24.2. tulossa myös henkilöstökoulutusta tekijänoikeuksista oppimateriaaliin liittyen!

Kaikissa oppimateriaalivalinnoissa muistelen myös opiskelijaa, joka materiaalien kanssa toimii, sekä suunnitelmien mukaista oppimisprosessia (Vaihe 1), kuten myös oppimateriaalin opiskelun ja siihen liittyvien aktiviteettien edellyttämää työmäärää (Vaihe 6: Opintojen mitoitus sekä UEFin omat laskurit opintojen työmäärän mitoittamiseen).

Kuten neulomiseen, oppimateriaalin tuottamiseenkin pätee se nyrkkisääntö, että lopputulos on juuri sinun näköisesi. Malleja toki haetaan ja käytetään, mutta lopputulos on sinun. Sinä omistat sen.

Vinkin muotoili Susanna

Viikon vinkki 4/2022

Digiopettajan starttipaketti, vaihe 2: Digitaalinen oppimisympäristö

Mitä tarkoittaa oppimisympäristö? Ympäristöä, jossa voidaan oppia jotakin? Miten siellä opitaan asioita? Onko ympäristö fyysinen, digitaalinen, molempia yhtäaikaa, vai välillä fyysinen ja välillä digitaalinen?

Miten opettajana voin edistää oppimista ja sen lisäksi kohdata opiskelijoita, olla vuorovaikutuksessa, olla läsnä, oli ympäristö sitten fyysinen, digitaalinen tai molempia?

Kuinka luoda sellainen digitaalinen tila ja ympäristö, johon opiskelijan on helppo ”päästä sisään” ja hahmottaa, miten siellä toimitaan? Kuinka luoda sellainen digitaalinen oppimisympäristö, jossa jokainen osallistuja tuntee olonsa tervetulleeksi? Kuinka luoda sellainen digitaalinen oppimisympäristö, jonka kautta minulla opettajana on aikaa ja mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa?

Toisin sanoen, kuinka digipedagogisissa ratkaisuissani voisivat korostua inhimillisyys, toisista huolehtiminen ja moninaisuuden tunnustaminen, kuten asiaa pohtii Katja Sutela kirjassaan Näkyväksi tekemisen taito: Pedagoginen kohtaaminen opetuksessa?

Digiopettajan starttipaketin Digitaalinen oppimisympäristö -vaiheessa voit aloittaa verkko- ja monimuotopedagogiikkaa hyödyntävän opintojaksosi oppimisprosessin rakentamisen siihen konkreettiseen ulkomuotoonsa, missä opintojaksollesi osallistuvat sen ottavat käyttöönsä.

Itä-Suomen yliopistossa digitaalisena oppimisympäristönä käytetään pääsääntöisesti Moodlea. Siksi suositellaan, että rakennat opintojaksosi Moodle-mallipohjaa hyödyntäen (linkki vaatii UEF-kirjautumisen). Moodle-mallipohjaa on rakennettu mm. edellä esitellyistä pedagogisista näkökulmista ja kysymyksistä käsin.

Moodle-alusta voi toimia opetuksen ja opiskelun ”kotipesänä”, johon Moodlen omien työvälineiden lisäksi pystyy kytkemään ja linkittämään myös muita digitaalisia työvälineitä ja vaikkapa verkossa saatavilla olevia materiaaleja. Tekijänoikeuskysymykset pitää toki ottaa huomioon. Niihin kannattaa tutustua Digiopettajan starttipaketin osassa 3: Digitaalinen oppimateriaali.

Vinkin muotoili Susanna