Havaintoja oppimisanalytiikan kyselystä — Opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistaminen javuorovaikutuksen lisääminen UEF eLearnissä

Kirjoittaneet Anna Raappana ja Jani Lemmetyinen, Digipalveluista

Toteutimme viime keväänä kyselyn ja työpajoja, joiden tavoitteena oli muodostaa yleiskuva siitä, millaisia työkaluja ja toiminnallisuuksia UEFin opettajat ja opiskelijat kaipaavat UEF eLearn Moodle-oppimisympäristöön sekä miten hyvin nykyisiä oppimisanalytiikan työkaluja tunnetaan ja käytetään.

Selvityksen tuloksena havaittiin, että sekä opettajat että opiskelijat suhtautuvat oppimisanalytiikkaan ja sen hyödyntämiseen hyvinkin positiivisesti, mutta siitä huolimatta nykyiset työkalut ovat kummallekin käyttäjäryhmälle melko tuntemattomia ja niitä hyödynnetään vähäisesti. 

Opettajien vastauksista selvisi, että opettajat kaipaavat eniten tukea ja työkaluja

  1. opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamiseen,
  2. oppimisen ohjaamiseen ja
  3. opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukemiseen.

Kyselyn perusteella olemassa olevien analytiikan työkalujen koetaan parhaiten tukevan opettajaa opiskelijoiden aktiivisuuden seuraamisessa opintojaksolla. Tästä seurasikin järkeily, että pelkkä aktiivisuuden seuranta ei anna opettajalle riittävää näkymää siihen, mikä opiskelijoiden tuen tarve on ja onko joku vaarassa pudota kyydistä.

Aihetta pohdittiin myös opiskelijoiden kanssa pidetyissä työpajoissa, joissa yksi keskustelun aiheista oli ohjaus, vuorovaikutus ja oppimisen tuki eLearn-ympäristössä. Työpajojen perusteella kehittyi mielikuva, että opiskelijoilla on usein kynnys tuoda tuen tarpeensa esille verkkoympäristössä. Kynnys taas voi johtua monista eri asioista. Kynnystä saattoi lisätä esimerkiksi kysymisen vaiva, vastauksen aikaviive tai ujous.

Sekä opettajat että opiskelijat painiskelevat siis samojen haasteiden äärellä; kuinka kommunikoida ja huomata opiskelijan tuen tarve? Ja kuinka toteuttaa se niin, että se olisi vaivatonta, ei veisi aikaa, eikä vaatisi opiskelijaa asettamaan itseään “estradille”. Varmaan helppoa ja täydellistä ratkaisua ei ole olemassakaan. Mutta erilaisia työkaluja kuitenkin löytyy. Uusimpana lisänä Moodleen on tullut Pikapalaute-työkalu.

Pikapalaute on eLearnin lisäosa, jonka avulla opiskelijat voivat emojeilla antaa kolmiportaista palautetta kurssin aktiviteeteista ja materiaaleista. Opettaja voi itse määritellä mitä emojit ja niiden kuvaukset ovat. Opettaja saa palautteista raportin, josta on nähtävissä eri vastausten lukumäärät, sekä opiskelijoiden nimet. Opiskelijat näkevät vain eri vastausten lukumäärät. Tämä voi olla yksi keino kerätä vaivattomasti palautetta kurssin aikana siitä, missä kurssin aktiviteeteissa opiskelijat kokevat haasteita ja missä kaivataan lisäohjausta. Toiminto kannattaa tutustuttaa opiskelijoille kurssin alussa ja kannustaa sen käyttöön. On hyvä myös pohtia, mihin kurssin materiaaleihin ja aktiviteetteihin toiminnon haluaa liittää, niin ettei sen merkityksellisyys kärsi. Toiminnon myötä myös opiskelijat voivat saada lisää näkyvyyttä siihen, miten muut kurssin opiskelijat kokevat tietyt kurssin aiheet ja aktiviteetit.

Kyselyn mukaan, kolmanneksi eniten opettajat kaipasivat lisää työkaluja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Opiskelijatyöpajoissa käydyt keskustelut vahvistivat, että opiskelijat kokevat vertaistuen tärkeäksi. Monet osallistujista kertoivat kääntyvänsä mieluummin ensin opiskelukavereiden kuin opettajan puoleen kohdatessaan haasteita, esimerkiksi kotitehtävissä. Kuitenkin etenkin pääosin etänä opintojaan suorittavilla opiskelijoilla, kontaktit muihin samoja opintoja suorittaviin opiskelijoihin olivat usein vähäisiä, tai niitä ei ollut lainkaan. Opiskelijat toivoivat, että viestinnän alustoja ja kannustusta opiskelijoiden keskinäiseen vuorovaikutukseen tulee myös opettajalta.

Opiskelijatyöpajoissa käydyissä keskusteluissa havaittiin, että moni opiskelija koki chat-tyyppisillä viestintäalustoilla olevan matalampi kynnys esittää kysymyksiä kurssin tehtävistä kuin esimerkiksi Moodle-foorumilla. Moni kertoi myös, että he vastasivat mielellään muiden kysymyksiin tai kommentoivat keskustelua herkemmin chateissä. Kynnys näillä alustoilla koettiin pienemmäksi muun muassa siksi, että alusta saattoi olla muutenkin aktiivisesti opiskelijan käytössä (esim. Discord, Telegram), jolloin keskusteluun pystyi osallistumaan sen ollessa käynnissä. Chat-alustoilla viestintä ei myöskään koettu olevan niin formaalia ja keskustelu on vilkasta opiskelijoiden kesken. Esimerkiksi Teams on UEFin tukema chat-tyyppinen keskustelualusta. Discord ja Telegram sopivat myös hyvin tähän tarkoitukseen ja ovat monelle opiskelijalle muutenkin tuttuja alustoja. Nämä kaksi eivät ole UEFin käyttötuen piirissä.

Opiskelijatyöpajoissa tehdyt havainnot perustuvat pieneen otantaan, joten niiden toimivuudesta erityyppisillä kursseilla ei meillä vielä ole laajempaa näkemystä. Tässä kuitenkin muutama keino, jota kannustamme kokeilemaan kyselystä ja työpajoista tehtyjen havaintojen perusteella. Kuulisimme mielellämme palautetta ja kokemuksia pikapalaute-toiminnosta ja chat-tyyppisten alustojen käytöstä opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukemisessa Moodle-kursseilla. Palautetta voi laittaa asiointipalvelun kautta eOppimisen tukipalvelut > Ota yhteyttä.

Tuen tarpeen tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen parantamiseen Moodlessa on olemassa muitakin keinoja. Yksi keino on ottaa olemassa olevia analytiikan työkaluja käyttöön eLearn-kurssillaan. Teemaa pidetään esillä myös meneillään olevissa eLearn oppimisanalytiikan työkalujen piloteissa.

Seuraamme myös Moodlen tuotekehitystä ja pyrimme vaikuttamaan siihen. Facilitating collaboration on yksi Moodlen tämänhetkisen tuotekehityksen teemoista. Moodlen tuotekehityksen roadmapilla teema ilmenee esimerkiksi parempana integroitavuutena erilaisiin oppimissovelluksiin. Lisäksi Moodle pyrkii parantamaan järjestelmän käyttökokemusta modernisoimalla käyttöliittymää.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen parantaminen linkittyy myös pian päättyvään kyselyyn, jonka avulla Digipalveluissa pyritään muodostamaan kuva osallistamisen ja yhteistyöskentelyn sähköisten työkalujen vaatimuksista: mitä haasteita opetuksessa on tämän teeman ympärillä havaittu ja mitä tarvitsemme? Kyselyn tulosten perusteella pyrimme selvittämään kipukohtia ja mahdollisia hankintatarpeita, huomioiden myös työkalun integroitavuus eLearn Moodleen.

Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen on jatkuvaa työtä, jota tehdään yhteistyössä yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Käyttäjiltä kerätty palaute ja kokemukset ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kehitys ja hankinnat vastaavat heidän tarpeitaan. Toivomme, että osallistutte jatkossakin aktiivisesti kehitystyöhön!

Iloista syksyn jatkoa!

Toivottelee Anna Raappana ja Jani Lemmetyinen, Digipalveluista


Viikon vinkki 26/2024

Oppimisanalytiikan työkalut UEF eLearnissä

Oppimisanalytiikka puhututtaa ja se onkin ajankohtainen aihe, sillä Itä-Suomen yliopistolla on parhaillaan menossa oppimisanalytiikan ohjelmistojen pilotointi eLearn Moodlessa. Pilotointiin osallistuu noin kymmenen vapaaehtoiseksi testaajiksi ilmoittautunutta opettajaa eri laitoksilta. He pääsevät syksyn mittaan testaamaan Zoola Analytics ja Intelliboard -ohjelmistoja ja kokeilemaan käytännössä, millaisia raporttinäkymiä ja työkaluja nämä ohjelmistot tarjoavat opettajalle eLearn Moodle-alustalla opettamisen tueksi. Pilotin kuulumisista tullaan tiedottamaan tarkemmin myöhemmin.

Viime keväänä pilotointia pohjustettiin yliopiston laajuisella kyselyllä, jonka avulla tavoiteltiin yleisnäkymää siihen, kuinka hyvin eLearn Moodlen nykyisiä oppimisanalytiikan työkaluja tunnetaan ja käytetään sekä millaisia tarpeita opettajilla ja opiskelijoilla on näiden työkalujen kehittämistä ajatellen.

Kyselyn myötä selvisi, että eLearnistä nykyisin löytyviä työkaluja käytetään vähäisesti, huolimatta siitä, että sekä opettajat että opiskelijat suhtautuvat oppimisanalytiikkaan pääsääntöisesti positiivisesti ja kokevat, että näillä työkaluilla voidaan tukea opiskelua verkossa. Lisäksi kyselyssä ilmeni, että suurelle osalle sekä opettajista että opiskelijoista nykyiset Moodlen nykyiset analytiikan työkalut eivät ole kovinkaan tuttuja.

Tällä Digipalveluiden ja Koulutuspalveluiden yhdessä tekemällä ohjeella haluamme tukea ja kannustaa opettajia tutustumaan ja kokeilemaan näitä työkaluja eLearn kursseillaan. Työkalut tarjoavat sekä hyvän näkymän opiskelijoiden aktiivisuuteen kurssilla että mahdollisuuden tavoittaa helposti eri vaiheissa olevat opiskelijat. Ohjeessa kuvataan lyhyesti, mihin tarkoitukseen eri työkaluja voidaan käyttää.

Mikäli kaipaat vielä lisäohjeistusta näiden työkalujen käyttöön, niin otathan silloin yhteyttä asiointipalveluun. Tai jos mieleesi tulee jokin aihe, johon olisi hyvä saada tukimateriaalia, niin siitäkin kuulisimme mielellämme palautetta. Yhteydenotot ohjautuvat parhaiten oikeille henkilöille asiointipalvelun kautta (https://asiointi.uef.fi/ -> eOppimisen tukipalvelut, vaatii UEF-kirjautumisen).

Hyvää alkanutta syksyä toivottelee,
Anna ja Jani Digipalveluista!

Mitä ihmettä on analytiikalla tekemistä ihmisen taloudessa?

Itä-Suomen yliopisto on pilotoimassa syksyllä 2024 kahta Moodleen (eLEarniin) yhdistettävää oppimisanalytiikkaohjelmaa. Moni kollega varmaankin ihmettelee, mitä niillä tehdään ja mitä hyötyä niistä voisi olla. Meneekö opetus opiskelijoiden paapomiseksi tai kyttäämiseksi? Otetaan alkuun kaksi esimerkkiä omasta opetustyöstäni:

Opettajan työsuunnitelma

Pyöritän viittä ympärivuotista monimuotokurssia, joissa opiskelijat palauttavat erilaisia kirjallisia tehtäviä, jotka arvioin ja joista annan heille lyhyesti kirjallista palautetta. Tehtäviä on yhteensä kurssisalustoilla 30 ja palautuksia niihin saadaan keskimäärin vuosittain 80 – 200 opiskelijalta. Moodle ei valitettavasti pysty antamaan suoraan raporttia, josta näkyisi, montako tehtävää on kullakin kurssilla odottamassa arviointia. Niinpä käytän jokaisena maanantaina työaikaani laskeakseni, montako tehtävää on arviointia odottamassa.

En laske tehtäviä pelkästään mielenkiinnosta, vaan tarvitsen tietoa allokoidakseni työaikaani. Varaan viisi minuuttia kunkin tehtävän tarkistamiseen, jolloin 96 palautusta vaatii yhden työpäivän. Luonnollisesti työviikostani ei löydy täysin vapaita päiviä vaan jaan arvioinnin lyhempiin osioihin esim. kokousten väleille. Tiedän, että oppimisanalytiikkatyökalut mahdollistaisivat suoraan tällaisen opettajanäkymän, mikä nopeuttaisi työaikataulun rakentamista huomattavasti.

Opiskelijoiden muistuttaminen

Olen kaikilla monimuotopedagogiikkaa hyödyntävillä kursseillani havainnut saman haasteen: osa opiskelijoista lopettaa kurssin suorittamisen ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana, mikä alentaa kurssin läpäisyastetta ja saa kurssin vaikuttamaan vaikeammalta kuin se on. Tällöin riskinä voi olla kurssitehtävien tarpeeton helpottaminen. Olen myös huomannut, että ensimmäisten päivien alhainen kurssiaktiivisuus ennustaa korkeaa keskeyttämisriskiä, minkä vuoksi hitaasti etenevien opiskelijoiden tavoittaminen ensimmäisinä kurssipäivinä voisi auttaa heitä suorittamaan opintoja. Minulla onkin hyviä kokemuksia yhteydenpidosta kurssien ensimmäisen viikon aikana: kannustuksesta, jolla hitaammat saadaan mukaan touhuun.

Moodle antaa edistymisen seurantaan joitain työkaluja, mutta ne ovat kovin vaikeita käyttää. Käytän usein ”aktiivisuuden jakautuminen” -näkymää, josta voin nähdä lokitietoihin perustuen kurssiaktiivisuuden erot jo ennen kuin opiskelijat palauttavat ensimmäistäkään tehtävää. Kuitenkaan Moodle ei mahdollista tämän datan suoraa siirtämistä muihin ohjelmiin, jolloin joudun kopiomaan näkymän kahden ohjelman kautta taulukkolaskentaan ja siivoamaan sen rakentamallani makrolla ennen kuin saan löydettyä luotettavasti hitaasti etenevät suuresta opiskelijajoukosta. Luonnollisesti tällaiset DIY ratkaisut eivät ole suositeltavissa täysjärkisille opettajille. Sen sijaan, oppimisanalytiikan työkalut mittaavat erinomaisesti kurssialustan klikkauksia, jolloin ne olisivat tarjoamassa valmiin luettelon putoamisuhan alla olevista opiskelijoista, joihin opettaja voi olla suoraan yhteydessä.

Luultavasti en ole ainoa opetustyötä tekevä, jolle opiskelijat palauttavat labraraportteja ja esseetehtäviä, koodin pätkiä ja laskelmiaan. En myöskään ole ainoa, joka ei ole tehnyt kurssialustoistaan niin selkeitä että JOKAINEN opiskelija pystyisi edistymään alustalla ripeästi ilman apua tai ohjausta. Sen vuoksi analytiikasta voisi olla apua muillekin.

Kurssin kehittäminen

Entä sitten kurssin jälkeen? Oletetaan, että olet kokeillut kurssillasi jotain uutta elementtiä ja haluat tietää, oliko siitä hyötyä. Luotatko opiskelijoiden palautteeseen (siis niiden molempien opiskelijoiden, jotka palautetta antoivat) vai haluatko jotain muutakin tietoa?

Itselläni oli syksyllä 2023 kokeilussa englanninkielistä materiaalia, jota tarjosin ensimmäisen vuoden opiskelijoille vaihtoehtoiseksi oppimismenetelmäksi omien tylsien tehtävieni sijasta. Luonnollisesti halusin tietää ainakin vaihtoehtojen käyttöasteen ennen kuin menen esittämään kalliin teknisen ratkaisun hankkimista. Oppimisanalytiikkaohjelmistot tarjoavat yksinkertaisia näkymiä kuvaamaan erilaisten aktiviteettien suorittamista mutta myös keinoja selvittää, onko yksittäinen valinta (esimerkiksi mainitsemani englanninkielinen materiaali) parantanut oppimistuloksia. Yksinkertaisetkin kuvaajat auttavat opettajaa huomaamaan, mikäli kurssialustalla on osioita, joita opiskelijat eivät juurikaan käytä, ja ymmärtämään, että ne kenties koetaan joko vaikeiksi tai vähemmän tärkeiksi.

Tehtävien antamien on nopeampaa kuin niiden tekeminen. Itselläni on ollut haasteena, että pakkaan vuosien saatossa liikaa opiskeltavaa materiaalia ja tehtäviä etenkin sellaisille kursseille, joita en ole rakentamassa viimeisenä yönä. Pyytäessäni opiskelijoita referoimaan englanninkielistä tiedeartikkelia tai arvioimaan erilaisten lähteiden luotettavuutta kurssimateriaalin perusteella minun on vaikea ennustaa, kuluuko tehtävään puoli tuntia vai puoli päivää. Moodlen tehtäväpalautus antaa työmäärästä lukuja, mutta niiden luotettavuus on olematonta. En usko, että kukaan opiskelijoistani käyttäisi yksittäisen tehtävän kirjoittamiseen lähemmäs 200 työpäivää.

Ainakin osa analytiikkaohjelmistoista laskee kurssialustalla tapahtuvien klikkausten välejä, jolloin tehtävien suorittamiseen vaadittava aktiivinen työmäärä voidaan määrittää. Tämä auttaisi opintopisteiden vaativuuden arvioinnissa.

Analytiikka & opiskelijat

Analytiikka auttaa suoraan myös opiskelijoita. Moodlen muistutusviestit ja liikennevalot auttavat opiskelijoita pysymään vauhdissa ja hahmottamaan kurssin suorittamiseen jäljellä olevan työmäärän. Muistan useammankin kerran, kun olen kurssin aikana alustaa täydentänyt ja saanut opiskelijoilta palautetta kun heillä näkyykin kurssin suoritus enää 60 %:ssa.

Analytiikan avulla opiskelijat voisivat verrata omaa työmääräänsä muihin kurssin suorittajiin. En ole aivan varma sen toimivuudesta, mutta kenties se hillitsisi innokkaimpia opiskelijoita käyttämästä liikaa aikaa parin opintopisteen suoritukseen.

Yliopistonlehtori Vesa Paajanen, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto