Viikon vinkit

Julkaistu

Uuden edessä – fasilitaattorien toinen toimintakausi käynnistyi vuoden alusta

Missä mennään, kun vuosi 2023 on pyörähtänyt käyntiin? Olemme uuden kaksivuotisen fasilitaattorikauden alkutaipaleella. Ensimmäisen toimintakauden toimintakertomus on julkaistu (linkki toimintakertomukseen). Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan osalta fasilitaattoritiimiin tuli muutoksia, kun allekirjoittanut hyppäsi tiimiin mukaan (Sanni Pirttilä). Täältä voit lukea esittelyni: Tutustu Sanniin.

Ensimmäinen kuukausi uudessa tehtävässä on hujahtanut nopeasti – tutustuen toimintaan, muodostaen kokonaiskuvaa fasilitaattorien tehtävästä, oppien uutta ja ennen kaikkea inspiroituen. Olen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että taitavat kollegani ovat tehneet tätä työtä jo kahden vuoden ajan. He ovat luoneet ja vahvistaneet laajoja yhteistyöverkostoja ja saattaneet fasilitaattorit näkyviksi toimijoiksi kehittäjinä ja vertaistukena koko yliopistotasolla. Kauden 2021–2022 toimintakertomusta lukiessani huomaan, kuinka monipuolista työ on ollut sisältäen esimerkiksi useita tilaisuuksia, valtakunnallista yhteistyötä sekä kuinka paljon myös ”käsinkosketeltavia” työnjälkiä on syntynyt.

Nyt toista toimintakautta aloittaessamme menneet ”koronavuodet” eivät ole enää samalla tapaa arkeamme määritteleviä kuin aikaisemmin. Arki on niiden seurauksena kuitenkin muuttunut, ja verkko- ja monimuotopedagogiikan kehittäminen on yhä tärkeää, sillä opetuksen muodot ovat moninaistuneet entisestään. Etäopetuksen aikoina huomattiin, että laadukkaan suunnittelun avulla on mahdollista saavuttaa monipuolista, vuorovaikutuksellista ja hyvin tasokasta verkkovälitteistä opetusta. Nyt, kun olemme palanneet yhä enenevissä määrin takaisin kampuksille, tarvitaan myös keinoja hybridiopetuksen laadukkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen. Verkko- ja monimuoto-opiskelu tuo joustavuutta sekä opiskelijoiden että opettajien arkeen, minkä vuoksi on vaikea nähdä enää tulevaisuutta, jossa ne eivät olisi keskeisesti läsnä.

Viime vuosien aikana olemme jokainen huomanneet, että tässä maailmassa tulee eteen aina jotain, minkä vuoksi jokainen meistä joutuu tarkastelemaan omaa opetustaan kriittisin silmin. Tällä hetkellä kuumimpana puheenaiheena lienee tekoäly (/tukiäly) ja ChatGPT, sen vaikutus koulutukseen; minkälaisia haasteita ja muutostarpeita se tuo tullessaan, ja toisaalta minkälaisia hyötyjä siitä voisimme saada? Myös kaikkien suomalaisten korkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 -hanke tuo digipedagogiikan kehittämiseen uusia tuulia. Digivision tavoitteena on, että vuonna 2030 jatkuva oppiminen ja osaamisen täydentäminen ovat luonteva osa yhteiskuntaa, minkä seurauksena esimerkiksi helposti saatavilla olevien verkkokurssien, kuten MOOC:ien (Massive Open Online Course) merkitys kasvaa.

Alkaneelle toimintakaudelle aiemmat visiomme ja missiomme jatkavat eloaan. Jatkamme toiminnallemme hyväksi todettuja käytänteitä, muun muassa säännöllisiä palavereita keskeisten yhteistyöverkostojemme, kuten opinto- ja tietotekniikkapalveluiden, kanssa sekä keskinäisiä viikkopalavereitamme. Tällä hetkellä työstämme toimintasuunnitelmaa tälle jatkokaudelle ja samalla jatkamme siitä, mihin vuoden vaihtuessa jäimme. Tavoitteenamme on edelleen lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tuoda itseämme näkyviksi viestinnän ja erilaisten tapahtumien kautta sekä muun muassa jalkauttaa Digiopettajan taitopaketteja käytäntöön koulutusten muodossa.

Omat odotukseni tulevaa kohtaan ovat innostuneet. Tämä työtehtävä – ja ennen kaikkea tiimi, jossa saan työskennellä – tarjoaa minulle ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia uutta, kehittää itseäni ja tarjota omaa panostani opetuksen kehittämisen moninaiseen kenttään.

Sanni Pirttilä

Julkaistu

Kohti digitaalista ja monimuotoista oppimista: Itä-Suomen yliopiston fasilitaattoritoiminta

Laadittu fasilitaattoriyhteistyössä tuotetun UEFPedawebinaarin alustuksen pohjalta ChatGPT4.0 -sovellusta hyödyntäen.

Yliopisto-opetus on kokenut viime vuosina merkittävän murroksen. Covid-19-pandemian sysäämä digiloikka, hybridimallien yleistyminen ja monimuoto-opetuksen kasvavat tarpeet ovat asettaneet uusia haasteita, mutta myös avanneet ennennäkemättömiä mahdollisuuksia korkeakoulujen opetukselle. Itä-Suomen yliopistossa tähän muutokseen vastattiin perustamalla verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattoritiimi, jonka toiminta on ollut uraauurtavaa pedagogiikan ja teknologian yhdistämisessä.

Fasilitaattorit: Muutosagentit opetuksen ytimessä

Fasilitaattoritiimin toiminta on ollut kaksivaiheinen (2021–2022 ja 2023–2024), ja sen tavoitteena on ollut tukea yliopiston opettajia siirtymässä digitaalisiin oppimisympäristöihin. Tiimin jäsenet ovat toimineet linkkinä oman yksikkönsä ja yliopiston tukipalveluiden välillä. Tiimi on edistänyt kollegiaalista yhteistyötä tiedekuntien ja yksiköiden rajat ylittäen. Tämä verkostomainen lähestymistapa on mahdollistanut pedagogisten käytänteiden ja teknologisten ratkaisujen jakamisen sekä luonut foorumin oppimisympäristöjen kehittämiselle, opettajanäkökulmaa unohtamatta.

Konkreettista tukea ja uusia työkaluja

Fasilitaattoreiden työ ei ole jäänyt pelkäksi puheeksi. Esimerkkinä tästä ovat Digiopettajan taitopaketit – kolmiportainen itseopiskelumateriaali, joka tarjoaa opettajille käytännöllisiä välineitä digitaalisen pedagogiikan hallintaan. Tämä yhteistyössä yliopistopedagogisen koulutuksen kanssa laadittu kokonaisuus on saanut kiitosta saavutettavuudestaan, selkeydestään ja pedagogisista perusteistaan.

Lisäksi fasilitaattorit ovat järjestäneet webinaareja, koulutuksia ja työpajoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nämä ovat tukeneet opettajia uusien opetuskäytäntöjen omaksumisessa. Esimerkiksi hybridimallien käytännön järjestelyt ja oppimisen arviointiin ja palautteeseen liittyvät klinikat ovat tarjonneet käytännönläheisiä ratkaisuja arjen opetustilanteisiin.

Kansainvälinen kiinnostus ja yhteisöllisyyden voima

UEFin fasilitaattorimalli on herättänyt laajaa kiinnostusta. Kansainvälisillä foorumeilla, kuten Open Education Berlin -konferenssissa ja Times Higher Educationin Digital Universities Europe -seminaarissa, on esitelty tiimin saavutuksia ja verkostoyhteistyön mallia. Tämä kertoo siitä, että UEFin lähestymistapa – jossa pedagogiikka ja teknologia kietoutuvat saumattomasti yhteen – puhuttelee globaalisti.

Tulevaisuuden yliopisto tehdään tänään

Fasilitaattoritiimin toiminta muistuttaa meitä opetustyön arvostuksesta ja opetuksen kehittämisen tärkeydestä sekä siitä, että opetus on vuorovaikutuksessa kehittyvä prosessi. Innovatiivisten oppimis- ja opetusmenetelmien ja teknologisten ratkaisujen tukeminen ei ole vain tämän päivän tarve, vaan se on investointi tulevaisuuteen. Se ei ole vain teknologiaa, se on yhteisöllisyyttä. Opettajien saama tuki, joka yhdistää pedagogiset periaatteet ja teknologiset työkalut, ei vain helpota heidän arkeaan ja tue heidän hyvinvointiaan – se myös varmistaa opiskelijoille laadukkaan ja pitkälle työelämään kantavan oppimiskokemuksen.

Kutsummekin kaikki yhteisömme toimijat – opettajat, opiskelijat, tutkijat, hallinnon, esihenkilöt  – mukaan tähän muutoksen jatkumoon! Vain yhteistyöllä voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa oppiminen on monimuotoisempaa, saavutettavampaa ja vaikuttavampaa.

Jatketaan siis yhdessä eteenpäin – askel kerrallaan, vertaistukeen nojaten, kohti parempaa oppimista, sujuvampaa työelämää ja kestävämpää tulevaisuutta!

Julkaistu

Viikon vinkki 32/2024

Ekopedagogiikka – Autenttista oppimista ja arviointia?

”Ecopedagogy – Authentic Learning, Teaching, Assessment, and Wellbeing”

Glasgow’n yliopiston TILE Network eli Teaching, Innovation, and Learning Enhancement -verkosto järjestää kaikille avoimia webinaareja pedagogiikan kehittämisteemoista. Webinaarit ovat ilmaisia mutta niille on ilmoittauduttava etukäteen. Menneistä webinaareista on tallenteet avoimesti saatavilla YouTubessa.

Seuraava webinaari järjestetään 10.12. klo 18 Suomen aikaa ja se käsittelee autenttista oppimista, opetusta, arviointia sekä hyvinvointia. Puhujana on Dr Matt Offord, Senior Lecturer in Experiential Leadership Education, Adam Smith Business School, University of Glasgow, UK. Tästä linkistä ilmoittautumiseen.

Dr Offord kuvaa puhettaan abstraktissa näin:

”But what if AI is not the problem with assessment? What if assessment is actually the problem? In my talk I will suggest that artificial learning will generate artificial assignment submissions. I have headed in a different direction, outdoors. I will argue that authentic experience leads to richer learning and assessment while also reconnecting learners with the world. (…) I will show how breaking out of the classroom supports wellbeing.”

Julkaistu

Viikon vinkki 31/2024

Copilot-tukiäly käyttöön! Sekä Esa Riutan Copilot-opasvideo

Joko olet kokeillut tukiäly-/tekoälysovellusta, joka on myös tietoturvallinen, eli Copilot Enterprisea?

Copilot Enterprise on jokaisen UEFin henkilöstön ja opiskelijan käytössä oleva tekoälysovellus UEFin Microsoft-tilin kautta. Etsi Copilot-kuvake sovelluslistasta vohvelivalikostasi ja eikun kokeilemaan!

Copilot UEFin tilin kautta käytettynä moniin muihin pilvissä toimiviin ja tietoa eri palvelimiin kerääviin tekoälysovelluksiin verrattuna tietoturvallinen. Tekoälysovelluksia käyttäessä kannattaa aina muistaa tarkistaa, minne siihen syöttämästi tiedot ja tekstit tallennetaan ja miten niitä mahdollisesti jatkokäytetään.

Kuvakaappaus:

Kuvakaappaus vohvelivalikon sovellusvalikoimasta. Copilotin kuvake ympyröity punaisella.

Yllä kuvakaappaus UEFin Microsoft-tilin vohvelivalikon sovellusvalikoimasta. Copilotin kuvake ympyröity punaisella.

On syytä kuitenkin huomioida, että UEFin tilillä meillä on käytössämme siis Copilot Enterprise, jolla ei ole pääsyä Onedrivessa oleviin tiedostoihin eikä muuhunkaan UEFin Microsoft-ympäristössä olevaan käyttäjän dataan. Copilot Enterprisen hyöty verrattuna Copilotin ilmaisversioon tai ChatGPT:hen on se, että sitä on turvallista käyttää. Copilot Enterprise ei tallenna keskusteluja eikä välitä tietoja eteenpäin esim. tekoälyn kouluttamiseen.

Copilot for Microsoft 365 on se Copilot, joka voisi hyödyntää kaikkea UEFin Microsoft-ympäristön tietoa, johon käyttäjällä on pääsy. Kuten käyttäjän Onedrive, sähköposti ja Sharepoint- sekä Teams-alueet. Tämän 365-Copilotin käyttö ei ole vielä mahdollista UEFissa. Selvitustyö on käynnissä.

Johdantoapua nykyiseen tilanteeseen voi kuitenkin saada vaikkapa ohjevideoilta. Esa Riutta, tuo kuuluisa WebOpettaja, joka toimii kouluttajana myös UEFin henkilöstölle tarjolla olevissa Eduhousen koulutuspalveluissa, on julkaissut Copilot-kokeiluja varten lyhyitä opasvideoita aloittelijoille. Alla linkki niistä uusimpaan.

Esa Riutta on jakanut videonsa YouTube-linkkiä mm. LinkedInissä, joten jaamme sen myös tässä: https://www.youtube.com/watch?v=CPTWB_2S6pI

Esa Riutan johdanto videoon edelliseltä YouTube -kanavaltaan:

”Opi käyttämään Microsoftin ilmaista Copilot-tekoälyä vartissa! Videolla läpikäyn Copilotin käytön perusteet ja annan käyttövinkkejä, joilla voit ohjeistaa Copilotia tekemään kaikenlaista. Käyn läpi konkreettisia esimerkkejä tietojen hakemisesta aina hauskan sisällön luomiseen. Tätä videota saa myös näyttää osana tekoälyn opettamista! Jos haluat opettaa luokallesi, työkavereillesi tai tehdä ohjeistukset, voit vapaasti linkittää tämän ohjeen tai näyttää sen vaikka oppitunnilla.”

Julkaistu

Viikon vinkki 30/2024

Hu-huu! All Hallow’s Eve, kekrisesonki, ja opetuksen tuen kyselytuloksia tiedossa!

Tule kuulolle Teamsin kautta (UEF-kirjautuminen), kun verkko- ja monimuotopedagogiikan fasiliaattorit esittelevät keväällä 2024 toteuttamansa opetuksen teknis-pedagogisen tuen kyselyn tuloksia.

Hu-huu-uuu… jännittäviä tuloksia tiedossa 11.11.2024 klo 13.00-14.00 UEFPeda-webinaarissa ”Oispa aikaa, mutta hyvä että on sentään kollegoja!”

Tule mukaan keskustelemaan opetuksen teknisestä ja pedagogisesta tuesta.

Liity Teamsilla tästä. (UEF-kirjautuminen vaaditaan.)

Ja liittyykö sesongin teema jotenkin tuloksiin… tämä selviää 11.11.2024 klo 13.00!

All Hallow's Eve, Halloween, ja: kekri, Samhain, All Saints, All Souls, pyhäinpäivä, Día de muertos, Diwali. Taustalla isoja oransseja kurpitsoita.
All Hallow’s Eve, Halloween, ja: kekri, Samhain, All Saints, All Souls, pyhäinpäivä, Día de muertos, Diwali.
Julkaistu

Viikon vinkki 29/2024

Videot opetuksen tukena

Videot ovat loistava tapa tuoda vaihtelua ja tehoa opetukseen sekä motivoida opiskelijoita. Tässä muutamia vinkkejä, miten suunnitella pedagogisesti toimivia opetusvideoita.

  • Lyhyet videot: Pidä videot tiiviinä ja keskity yhteen teemaan kerrallaan.
  • Monipuolinen audiovisuaalisuus: Käytä sekä kuvaa että ääntä tehokkaasti. Käytä selkeää kuvitusta, jossa on vähän informaatiota kerrallaan. Vaihtele kuvasisältöjä nopeahkolla rytmityksellä, jotta video pysyy dynaamisena.
  • Aktivoi opiskelijat: Esitä kysymyksiä ja ongelmia, anna ratkaisuja ja vastauksia. Luo yhteyksiä muihin kurssimateriaaleihin ja linkitä video tehtäviin.
  • Houkuttele tarinallisuudella: Kerro tarinoita ja käytä omia kokemuksiasi (esim. opiskeltavan asian mielekkyydestä). Henkilökohtainen ote tekee videosta kiinnostavamman.
  • Läsnäolo: Näy ja kuulu videolla! Opettajan ääni ja eleet sitouttavat opiskelijoita. Positiivinen ja keskusteleva sävy innostavat.
  • Saavutettavuus: Lisää tekstitykset ja varmista teknologian toimivuus. Pitkät videot kannattaa annotoida.
  • Opetusvideogenret: Suunnittele videon tyylilaji sen käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi ohjeita voi antaa animaatiolla, näkökulmia tai esimerkkejä haastatteluilla ja keskusteluilla.

Opiskelijat eivät oleta opettajiensa olevan ammattimaisia elokuvantekijöitä. Heitä innostaa erityisesti se, että video on juuri heille tehty ja opettajan näköinen. Jos haluat lukea lisää videoiden teosta, voit tutustua aiheeseen täällä: https://avopetus.my.canva.site/

Vinkin tarjosi yliopistonlehtori Outi Hakola

Julkaistu

Viikon vinkki 28/2024

Hyvinvointia, resilienssiä ja OPS-työtä

Joensuun seudun Monikulttuurisuusyhdistys ry (JoMoni ry) järjestää Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen järjestöavustuksella Resilienssipäivät Itä-Suomen yliopistolla 4.-6.11.2024. Osallistua voi niin verkossa kuin paikan päällä, mutta ennakkoilmoittautuminen edellytetään. Ilmoittaudu päivien nettisivuilla, joihin linkki yllä.

Kannattaa pohtia resilienssin yhteyttä omaan hyvinvointiin: mm. Tonkin et al. (2018) ehdottavat, että jokaisen yksilön hyvinvointi voi vahvistaa niin yksilön kuin organisaation resilienssiä.

Työhyvinvointia ja hyvinvointia voi vahvistaa myös ajatusten jakaminen ja toisenlaisten näkökulmien kuuleminen. Tähän on UEFlaisilla opetussuunnitelmatyön osalta nyt mainio mahdollisuus OPSinaarissa 22.10.2024. Jos haluat webinaarin osallistumislinkin, ota yhteyttä Tommi Haapaniemeen.

OPSINAARI 22.10. klo 9.00-10.30

OHJELMA
(webinaari tallennetaan)

OKM:n ja UEF:n välisen tulossopimuksen 2025–2028 anti OPS-työhön

  • Akateeminen rehtori Tapio Määttä

Opetussuunnitelmatyön painopisteitä ja käytäntöjä

  • Tiedekuntien puheenvuorot
  • Kielikeskus, Kirjasto, Jatkuvan oppimisen keskus

Opiskelijat OPSia tulkitsemassa – ISYYn kommenttipuheenvuoro OPStyöstä

  • Hallituksen jäsen Ruska Itkonen, ISYY

Kommenttipuheenvuoro

  • Koulutuksesta vastaava vararehtori (1.1.2025 alkaen) Laura Hirsto

Lähde: Tonkin K, Malinen S, Näswall K, Kuntz JC. Building employee resilience through wellbeing in organizations. Human Resource Development Quarterly. 2018; 29: 107–124. https://doi.org/10.1002/hrdq.21306

Julkaistu

Viikon vinkki 27/2024

Vältä unohtuneet liitteet: Aseta 10 sekunnin viive sähköpostin lähettämiseen Outlookissa

Tuppaavatko liiteet unohtumaan sähköpostista? Ei hätää! Tiesitkö, että Outlookissa voit asettaa viestien lähettämiseen lyhyen viiveen, jolloin saat vielä mahdollisuuden tarkistaa viestin sisällön ja liitteet ennen lopullista lähettämistä?

Näin lisäät 10 sekunnin viiveen Outlookissa:

1. Avaa Outlook ja siirry asetuksiin

2. Valitse ”Sähköposti/Mail”-välilehti -> ”Kirjoita ja vastaa/Compose and reply”

3. Valitse ”Kumoa lähetys/Undo send” -kohdasta aikajanalta viiveelle haluamasi sekuntimäärä (maks. 10 sek)

4. Tallenna valinta.

    Tämä pieni viive antaa sinulle hetken aikaa perua viestin lähetys, jos huomaat unohduksen tai muun virheen.

    Julkaistu

    Havaintoja oppimisanalytiikan kyselystä — Opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistaminen javuorovaikutuksen lisääminen UEF eLearnissä

    Kirjoittaneet Anna Raappana ja Jani Lemmetyinen, Digipalveluista

    Toteutimme viime keväänä kyselyn ja työpajoja, joiden tavoitteena oli muodostaa yleiskuva siitä, millaisia työkaluja ja toiminnallisuuksia UEFin opettajat ja opiskelijat kaipaavat UEF eLearn Moodle-oppimisympäristöön sekä miten hyvin nykyisiä oppimisanalytiikan työkaluja tunnetaan ja käytetään.

    Selvityksen tuloksena havaittiin, että sekä opettajat että opiskelijat suhtautuvat oppimisanalytiikkaan ja sen hyödyntämiseen hyvinkin positiivisesti, mutta siitä huolimatta nykyiset työkalut ovat kummallekin käyttäjäryhmälle melko tuntemattomia ja niitä hyödynnetään vähäisesti. 

    Opettajien vastauksista selvisi, että opettajat kaipaavat eniten tukea ja työkaluja

    1. opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamiseen,
    2. oppimisen ohjaamiseen ja
    3. opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukemiseen.

    Kyselyn perusteella olemassa olevien analytiikan työkalujen koetaan parhaiten tukevan opettajaa opiskelijoiden aktiivisuuden seuraamisessa opintojaksolla. Tästä seurasikin järkeily, että pelkkä aktiivisuuden seuranta ei anna opettajalle riittävää näkymää siihen, mikä opiskelijoiden tuen tarve on ja onko joku vaarassa pudota kyydistä.

    Aihetta pohdittiin myös opiskelijoiden kanssa pidetyissä työpajoissa, joissa yksi keskustelun aiheista oli ohjaus, vuorovaikutus ja oppimisen tuki eLearn-ympäristössä. Työpajojen perusteella kehittyi mielikuva, että opiskelijoilla on usein kynnys tuoda tuen tarpeensa esille verkkoympäristössä. Kynnys taas voi johtua monista eri asioista. Kynnystä saattoi lisätä esimerkiksi kysymisen vaiva, vastauksen aikaviive tai ujous.

    Sekä opettajat että opiskelijat painiskelevat siis samojen haasteiden äärellä; kuinka kommunikoida ja huomata opiskelijan tuen tarve? Ja kuinka toteuttaa se niin, että se olisi vaivatonta, ei veisi aikaa, eikä vaatisi opiskelijaa asettamaan itseään “estradille”. Varmaan helppoa ja täydellistä ratkaisua ei ole olemassakaan. Mutta erilaisia työkaluja kuitenkin löytyy. Uusimpana lisänä Moodleen on tullut Pikapalaute-työkalu.

    Pikapalaute on eLearnin lisäosa, jonka avulla opiskelijat voivat emojeilla antaa kolmiportaista palautetta kurssin aktiviteeteista ja materiaaleista. Opettaja voi itse määritellä mitä emojit ja niiden kuvaukset ovat. Opettaja saa palautteista raportin, josta on nähtävissä eri vastausten lukumäärät, sekä opiskelijoiden nimet. Opiskelijat näkevät vain eri vastausten lukumäärät. Tämä voi olla yksi keino kerätä vaivattomasti palautetta kurssin aikana siitä, missä kurssin aktiviteeteissa opiskelijat kokevat haasteita ja missä kaivataan lisäohjausta. Toiminto kannattaa tutustuttaa opiskelijoille kurssin alussa ja kannustaa sen käyttöön. On hyvä myös pohtia, mihin kurssin materiaaleihin ja aktiviteetteihin toiminnon haluaa liittää, niin ettei sen merkityksellisyys kärsi. Toiminnon myötä myös opiskelijat voivat saada lisää näkyvyyttä siihen, miten muut kurssin opiskelijat kokevat tietyt kurssin aiheet ja aktiviteetit.

    Kyselyn mukaan, kolmanneksi eniten opettajat kaipasivat lisää työkaluja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Opiskelijatyöpajoissa käydyt keskustelut vahvistivat, että opiskelijat kokevat vertaistuen tärkeäksi. Monet osallistujista kertoivat kääntyvänsä mieluummin ensin opiskelukavereiden kuin opettajan puoleen kohdatessaan haasteita, esimerkiksi kotitehtävissä. Kuitenkin etenkin pääosin etänä opintojaan suorittavilla opiskelijoilla, kontaktit muihin samoja opintoja suorittaviin opiskelijoihin olivat usein vähäisiä, tai niitä ei ollut lainkaan. Opiskelijat toivoivat, että viestinnän alustoja ja kannustusta opiskelijoiden keskinäiseen vuorovaikutukseen tulee myös opettajalta.

    Opiskelijatyöpajoissa käydyissä keskusteluissa havaittiin, että moni opiskelija koki chat-tyyppisillä viestintäalustoilla olevan matalampi kynnys esittää kysymyksiä kurssin tehtävistä kuin esimerkiksi Moodle-foorumilla. Moni kertoi myös, että he vastasivat mielellään muiden kysymyksiin tai kommentoivat keskustelua herkemmin chateissä. Kynnys näillä alustoilla koettiin pienemmäksi muun muassa siksi, että alusta saattoi olla muutenkin aktiivisesti opiskelijan käytössä (esim. Discord, Telegram), jolloin keskusteluun pystyi osallistumaan sen ollessa käynnissä. Chat-alustoilla viestintä ei myöskään koettu olevan niin formaalia ja keskustelu on vilkasta opiskelijoiden kesken. Esimerkiksi Teams on UEFin tukema chat-tyyppinen keskustelualusta. Discord ja Telegram sopivat myös hyvin tähän tarkoitukseen ja ovat monelle opiskelijalle muutenkin tuttuja alustoja. Nämä kaksi eivät ole UEFin käyttötuen piirissä.

    Opiskelijatyöpajoissa tehdyt havainnot perustuvat pieneen otantaan, joten niiden toimivuudesta erityyppisillä kursseilla ei meillä vielä ole laajempaa näkemystä. Tässä kuitenkin muutama keino, jota kannustamme kokeilemaan kyselystä ja työpajoista tehtyjen havaintojen perusteella. Kuulisimme mielellämme palautetta ja kokemuksia pikapalaute-toiminnosta ja chat-tyyppisten alustojen käytöstä opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukemisessa Moodle-kursseilla. Palautetta voi laittaa asiointipalvelun kautta eOppimisen tukipalvelut > Ota yhteyttä.

    Tuen tarpeen tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen parantamiseen Moodlessa on olemassa muitakin keinoja. Yksi keino on ottaa olemassa olevia analytiikan työkaluja käyttöön eLearn-kurssillaan. Teemaa pidetään esillä myös meneillään olevissa eLearn oppimisanalytiikan työkalujen piloteissa.

    Seuraamme myös Moodlen tuotekehitystä ja pyrimme vaikuttamaan siihen. Facilitating collaboration on yksi Moodlen tämänhetkisen tuotekehityksen teemoista. Moodlen tuotekehityksen roadmapilla teema ilmenee esimerkiksi parempana integroitavuutena erilaisiin oppimissovelluksiin. Lisäksi Moodle pyrkii parantamaan järjestelmän käyttökokemusta modernisoimalla käyttöliittymää.

    Sosiaalisen vuorovaikutuksen parantaminen linkittyy myös pian päättyvään kyselyyn, jonka avulla Digipalveluissa pyritään muodostamaan kuva osallistamisen ja yhteistyöskentelyn sähköisten työkalujen vaatimuksista: mitä haasteita opetuksessa on tämän teeman ympärillä havaittu ja mitä tarvitsemme? Kyselyn tulosten perusteella pyrimme selvittämään kipukohtia ja mahdollisia hankintatarpeita, huomioiden myös työkalun integroitavuus eLearn Moodleen.

    Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen on jatkuvaa työtä, jota tehdään yhteistyössä yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Käyttäjiltä kerätty palaute ja kokemukset ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kehitys ja hankinnat vastaavat heidän tarpeitaan. Toivomme, että osallistutte jatkossakin aktiivisesti kehitystyöhön!

    Iloista syksyn jatkoa!

    Toivottelee Anna Raappana ja Jani Lemmetyinen, Digipalveluista

    Julkaistu

    Viikon vinkki 26/2024

    Oppimisanalytiikan työkalut UEF eLearnissä

    Oppimisanalytiikka puhututtaa ja se onkin ajankohtainen aihe, sillä Itä-Suomen yliopistolla on parhaillaan menossa oppimisanalytiikan ohjelmistojen pilotointi eLearn Moodlessa. Pilotointiin osallistuu noin kymmenen vapaaehtoiseksi testaajiksi ilmoittautunutta opettajaa eri laitoksilta. He pääsevät syksyn mittaan testaamaan Zoola Analytics ja Intelliboard -ohjelmistoja ja kokeilemaan käytännössä, millaisia raporttinäkymiä ja työkaluja nämä ohjelmistot tarjoavat opettajalle eLearn Moodle-alustalla opettamisen tueksi. Pilotin kuulumisista tullaan tiedottamaan tarkemmin myöhemmin.

    Viime keväänä pilotointia pohjustettiin yliopiston laajuisella kyselyllä, jonka avulla tavoiteltiin yleisnäkymää siihen, kuinka hyvin eLearn Moodlen nykyisiä oppimisanalytiikan työkaluja tunnetaan ja käytetään sekä millaisia tarpeita opettajilla ja opiskelijoilla on näiden työkalujen kehittämistä ajatellen.

    Kyselyn myötä selvisi, että eLearnistä nykyisin löytyviä työkaluja käytetään vähäisesti, huolimatta siitä, että sekä opettajat että opiskelijat suhtautuvat oppimisanalytiikkaan pääsääntöisesti positiivisesti ja kokevat, että näillä työkaluilla voidaan tukea opiskelua verkossa. Lisäksi kyselyssä ilmeni, että suurelle osalle sekä opettajista että opiskelijoista nykyiset Moodlen nykyiset analytiikan työkalut eivät ole kovinkaan tuttuja.

    Tällä Digipalveluiden ja Koulutuspalveluiden yhdessä tekemällä ohjeella haluamme tukea ja kannustaa opettajia tutustumaan ja kokeilemaan näitä työkaluja eLearn kursseillaan. Työkalut tarjoavat sekä hyvän näkymän opiskelijoiden aktiivisuuteen kurssilla että mahdollisuuden tavoittaa helposti eri vaiheissa olevat opiskelijat. Ohjeessa kuvataan lyhyesti, mihin tarkoitukseen eri työkaluja voidaan käyttää.

    Mikäli kaipaat vielä lisäohjeistusta näiden työkalujen käyttöön, niin otathan silloin yhteyttä asiointipalveluun. Tai jos mieleesi tulee jokin aihe, johon olisi hyvä saada tukimateriaalia, niin siitäkin kuulisimme mielellämme palautetta. Yhteydenotot ohjautuvat parhaiten oikeille henkilöille asiointipalvelun kautta (https://asiointi.uef.fi/ -> eOppimisen tukipalvelut, vaatii UEF-kirjautumisen).

    Hyvää alkanutta syksyä toivottelee,
    Anna ja Jani Digipalveluista!

    Julkaistu

    Mysticism of Presence and Online Identities 

    Professor Serafim Seppälä (UEF, School of Theology), writes:

    The world is filled with confrontations, such as that between conservatives and liberals. Sometimes I wonder to what extent the whole setup is an abstraction constructed in social media – two virtual bubbles colliding. 

    Based on my experiences and readings, however, I prefer to think that humans are a complex mix. For example, there are people in universities who present themselves as liberals but vote for conservatives – perhaps the ”safe space” allows views in a bit selective way, after all? Churches, on the other hand, are filled with people who present themselves as conservatives but live in most liberal ways. And so forth. 

    In social media, it is easy to adopt a caricatured role, ignoring some essential aspects of your own personality. The result is a commitment to an abstraction that does not fully reflect who the person really and fully is. This, in turn, can make people become more liberal or more conservative than they initially were. Until the bubble bursts. 

    So, what does this have to do with distance education? Let’s think about it. 

    The exciting thing about face-to-face communication in a lecture hall is that there is something I cannot fully explain. You can sense the mood of the audience as soon as you step into the room: excited, enthusiastic, tired, bored. And you can sense it without even looking at the audience. 

    When teaching Hebrew classes in a large hall, I used to watch people’s faces, sense the mood and adjust the pace accordingly: bored faces – speed up, confused faces – explain again. If someone found Hebrew incomprehensible or completely irrelevant, it was easy to sense it and use that for shared humour. 

    There was a kind of mysticism of presence. It seemed mystical, perhaps mainly because we can sense tiny micro-movements more than we are consciously aware of, learning more about the other person than we realise. However, sometimes you could sense emotions even without looking at anyone – a phenomenon harder to explain. 

    In online teaching, however, the feeling is like that of a lone pilot in the cockpit with blacked-out windows: the instruments tell you that the direction is towards the destination, but there is no experience of the landscape. Cracking a joke in the quiet cabin only underlines the loneliness. Even when the cameras are on, the micro-movements do not translate through the pixels. 

    The recipients live in worlds of their own to which the speaker has no contact. So, does the online set-up encourage a caricature-like role-playing, like that of the social media? When asked for feedback, students may comment from the perspective of an assumed ideal student, but their real thoughts are shared elsewhere. 

    Of course, the same thing happens on campus: no questions or comments during the lecture, but a lively discussion breaks out in the corridor immediately afterward. Paradoxically, the reason is that philosophical or theological issues can be interesting as they touch upon the whole person. In the lecture setting, participants may be unsure of how the “ideal student” should comment, but in a more relaxed setting it is easier to talk and interact in the fullness of their being, as their true selves.  

    In maths and science, this is not much of a problem. The personality of the calculator is irrelevant to the calculation. In disciplines like psychology and theology, however, it would be good to be present in entirety, since one is learning to become a professional in encountering, and professional identity-building is intertwined with personal identity formation. 

    One might expect the bursting of social media’s bubble identities to be a liberating experience – a dynamic emergence, allowing the person to express their ideals and ideas freely, without being confined by conservative or liberal labels. 

    However, the bursting of identities belongs to the university only indirectly. Networking has made this indirectness mediated and thus even more indirect. The same phenomenon is, of course, also happening all over the society, even in worship (my analysis of the ontology of online liturgy, HERE). 

    I am not against change: online participation options have made life easier and do more good than harm. However, the worst thing about online academic life is how Zoom has ruined the lectures in halls. When one or two people are sitting in a big hall, the atmosphere becomes awkward. There is no mysticism of presence, or signs of presence at all. 

    In the hybrid (dual) mode, everyone seems to be left unsatisfied. Those on Zoom feel the teacher is addressing the people in the room; those in the room feel that the speaker is merely flirting with those on Zoom. The teacher feels that he is not fully connecting with anyone. 

    When everyone feels like being the only one talking to the others alone, it reminds of the logic of the social media bubbles: lots of talking, plenty of listening, but no real “You” anywhere. 

    Moreover, the camera locks the speaker in one place and position. I used to enjoy moving to the side of the room, placing myself at the students’ level; we looked at obscure texts on the wall together, as equals, without opposing positions. The atmosphere became relaxed. In hybrid or dual lectures, I am forced into a traditional confrontational set-up with both the people in the hall and the pixel faces. This confrontational set-up itself imposes an unconscious barrier to genuine encounter of persons. 

    Despite all this, however, this most awkward form of lecture (hybrid) is the most effective, and therefore it is the one with which we should learn to live. 

    I find myself sinking into cynicism: I give a lecture, leaving everyone dissatisfied. 

    It was a good lecture, I suppose. Or was it bad? There is no one in the corridor to ask. I, too, go searching for the experience of presence elsewhere.