Korona-aikana etäopetus on vallannut yhä enemmän tilaa lähiopetukselta. Olemme väistämättömän muutoksen keskellä, jossa fokus opetuksesta siirtyy opiskeluun. Lehtori Satu Aksovaara (Jamk) puhui Savonia-amk:n Suotuisa -hankkeen ja UEF:n Sillat -hankkeen webinaarissa 13.10.2021. Hän kuvaili etäopetusta siten, että opetuksen ja oppimisen yhteinen aikaikkuna on kaventunut. Olemme fyysisesti eri paikoissa ja synkronista kohtaamista on yhä vähemmän. Oppijan itseohjautuva oppiminen lisääntyy.
Opiskelijat ovat tilanteessa, jossa he ”kipparoivat” omaa oppimistaan. Muuttuneessa tilanteessa oppimisprosessin on mukauduttava ja tuettava oppijaa. Linjakkaat ja läpinäkyvät oppimisprosessit varmistavat turvallisuuden tunteen ja oppimisen ilon. Aksovaaran mukaan oppimismuotoilu (Learning Design) muodostaa opiskeluhyvinvoinnin perustan.
Opiskelijoiden ohjauksessa on tärkeä tunnistaa, että opiskelijan hyvinvointi on meidän jokaisen asia. Jotta opiskelija voisi itseohjautuvasti pyrkiä tavoitteeseensa, on hänen ymmärrettävä, mistä osista osaaminen koostuu ja miten hän voi arvioida omaa oppimistaan. Päämäärä ja välietapit tulee tiedostaa.
Mietitäänpä, vieläkö suunnittelemme opetustilanteita vaiko opiskelijan prosesseja? Aksovaaran mukaan ”oppimismuotoilu” on iteratiivista oppimisprosessin suunnittelua, jolle tunnusomaista on luova, kokonaisvaltainen ja käyttäjälähtöinen suunnittelu. Muotoilussa painottuvat ongelmanratkaisu, visuaalisuus ja merkityksien rakentaminen. Lopputulemana on kokonaisvaltainen ja oppimisen iloa tukeva oppimiskokemus.
Entä tunnistammeko omat opiskelijamme? Millaisia he ovat profiileiltaan: opiskelutyyleiltään ja -tottumuksiltaan, toiveiltaan, elämäntilanteiltaan, tarpeiltaan, tavoitteiltaan, motivaatioiltaan… Onko tällaisen havainnointiin varattu työtehtävissä aikaa ja resurssia? Onko tiedostettu, että tämä olisi ohjauksen kannalta tärkeää? Saman uskoisin pätevän myös opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa koskevaan (tuki)palveluiden muotoiluun.
Tavoitteet ovat oppijan kannalta tärkeitä ja oppimismuotoilussa arviointi korostuu. Tavoitteet antavat paremman kokonaiskuvan opiskeltavasta asiasta ja ne vaikuttavat oleellisesti myös oppijan motivaatioon, aktiivisuuteen sekä opiskelustrategioihin. Ne auttavat myös muita ohjaustyöhön osallistuvia heidän työssään. Mistä voi havaita ja arvioida opiskelijan saavutetun osaamisen? Mikä on verkkoympäristön rooli? Onko se oppimisympäristö, oppimistoiminnan ohjauksen ja vuorovaikutuksen kanava, dokumenttien jakoalusta, sosiaalinen oppimisympäristö vai kaikkea tätä yhdessä?
Aksovaaran mukaan vuorovaikutuksen näkökulmasta oppimisympäristön muuttuessa pedagogiikka nousee keskiöön ja oppimisprosessien suunnittelu korostuu. Samoin käy myös oppimisessa palautteen merkitykselle (mitä, kuka, miten, kuinka paljon). Joskus tulee miettineeksi myös, ovatko kaikki palautekyselyt tarkoituksenmukaisia ja harkittuja, ettei tule päällekkäisyyttä ja turhaa palauteähkyä? Pitäisikö siis priorisoida?
Oppimisanalytiiikka ja tekoäly saattavat noviisin korviin kuulostaa mystiseltä ja luotaantyöntävältä sanaparilta. Pitäisiköhän kuitenkin ajatella, että siinä on uusi näkymä oppijan toimintaan? Tunnistammeko opiskelijan oppimisprosessin roolit (opettaja, opiskelija ja oppimisalusta), niiden keskinäisen vuorovaikutuksen, jossa analytiikka on tärkeä työkalu ja opiskelija arvioi ja reflektoi jatkuvasti omaa toimintaansa? Analytiikka ja tekoäly näyttävät tulevan väistämättä osaksi elämää ja oppimista.
Opettajasta tulee monimuotoistuvien ja digitalisaatiota hyödyntävien oppimisprosessien arkkitehti. Näitä työkaluja voisimme varmasti hyödyntää myös hyvinvointia tukevassa toiminnassa siten, että saisimme tietoa opiskelijoidemme kokemuksista opiskelukykyyn, opetukseen, oppimisympäristöön ja omiin opiskelutaitoihinsa liittyen. Varsinkin kun tavoitteenamme on parantaa opiskelijoidemme hyvinvointia ja opintojen etenemistä edistämällä opintojen ohjausta, opetusta, opiskelutaitoja ja erilaisia tukipalveluita.
Tuija Pasanen
Itä-Suomen yliopiston opiskelijapalvelun päällikkö, opintopalvelut
Sillat -hankkeen 2021-2022 hankepäällikkö