Viikon vinkki 46/2023

Opiskelun esteettömyys korkeakoulussa, esimerkkinä ThingLink -skenaariotyökalu 

Opiskelijoiden ja elämän tilanteiden moninaisuus on osa suomalaisia korkeakouluja.  Oppimisen esteettömyyttä korkeakouluissa voidaan lähestyä Universal Design for Learning -mallin avulla (jäljempänä UDL). UDL- malli edustaa pedagogista ajattelutapaa, jonka lähtökohtana on, ettei ole olemassa tavallista opiskelijaa. Tämä tarkoittaa, että opetuksen suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida oppijoiden moninaisuus ja varmistaa jokaiselle mahdollisuus opiskella riippumatta kulttuuritaustasta, oppimisvaikeuksista, elämäntilanteesta ja oppimistyylistä. (Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. 2022, 28)   Opetuksen esteettömyys ei hyödytä vain opiskelijoita, joilla on oppimisen haasteita vaan se tukee kaikkien oppimista (Sanger, C.S. 2020). 

Opetuksen suunnitteluvaiheessa opetuksen mukauttamista tehdään suhteessa oppimisen tavoitteisiin eikä oppimisen eriyttämisellä ole ensisijaisesti tarkoitus vaikuttaa kurssin osaamistavoitteisiin vaan jäsentää opiskelijalle erilaisia polkuja, joilla samaan lopputulokseen on mahdollista päästä. Opettajalle opetuksen esteettömyyden tarkasteleminen voi antaa uusia työvälineitä tutkia, mikä oman alan oppisisällössä on keskeistä ja olennaista sekä syventyä monipuolisemmin siihen, mitä kurssin osaamistavoitteet tarkoittavat. Oppimisen esteettömyydellä pyritään turvaamaan jokaiselle mahdollisuudet opiskella omien kykyjensä mukaan (Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. 2020, 24). 

Opetusteknologia ja opiskelijoiden moninaisuuden huomioiminen opetuksessa 

Digitaaliset materiaali ja opetusteknologia monipuolistavat tapoja opiskella mahdollistamalla videoiden, podcastien ja blogien käyttämisen kattavasti osana opetusta (Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. 2022, 32).   Kirjallisten tehtävien lisäksi opiskelijoiden mahdollista osoittaa osaamistaan muilla tavoin kuten tuottamalla esityksiä, tallenteita ja äänityksiä. Digitaaliset sovellukset luovat opiskelijalle lisää mahdollisuuksia edetä̈ omien tavoitteiden ja kiinnostusten kohteiden mukaan. Näistä syntyneet onnistumisen kokemukset oppimisessa puolestaan vahvistavat motivaatiota (Järvelä, Häkkinen & Lehtinen 2006, 63). Oppimisen esteettömyyden kulmakivet ovat opetusmenetelmien monipuolisuus, materiaalien selkeys ja rauhallinen etenemistahti (Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. 2020, 24). 

Yliopistossamme on käytössä useita oppimisen esteettömyyttä tukevia sovelluksia ja yksi näistä on ThingLink, jonka avulla on mahdollista tuottaa monimediaisia ja interaktiivisia oppimismateriaaleja. Opiskelijat voivat käyttää sovellusta sekä tehdä sillä yksin tai yhteistoiminnallisesti oppimistehtäviä.    

ThingLinkin avulla voi yhdistää valmista digitaalista materiaalia ja eri sovelluksia toisiinsa, joten kaikkea sisältöä ei tarvitse eikä kannata lähteä tekemään itse.  Opetuksen mukautuvuuden ja esteettömyyden kannalta mielenkiintoinen on ThingLinkin tarjoama skenaariotyökalu. Skenaarion avulla opiskeltaviin materiaaleihin on mahdollista luoda polkuja ja haarautumia, joiden avulla materiaalia on mahdollista jäsentää opiskelijoille erilaisiksi vaihtoehtoisiksi kokonaisuuksiksi. 

Skenaarion avulla oppimisympäristöä on mahdollista eriyttää esimerkiksi ennakko-osaamisen, teemojen, erilaisten työskentelytapojen tai aineistotyyppien pohjalta.  ThingLink mahdollistaa valmiiden digitaalisten oppimateriaalien kuten Sway, Word, Powerpoint, Slides, videotallenteet ja nettisivut jäsentämisen opiskelijalle vaihtoehtoisiksi poluiksi.​ Tällöin opiskelijat voivat valita työskentelytavoista ne, jotka tukevat heitä eniten. Skenaario helpottaa myös osallistavien tehtävien lisäämistä suoraan osaksi aineistoa.  

Ohessa on joitakin virikkeitä ja ideoita, joilla voit käyttää opetusteknologiaa tukeman oppimisen esteettömyyttä. 

  • Anna opiskeltavat tekstit PDF-muodon sijaan muokattavina Word-tiedostoina. Dokumentin muokattavuus mahdollistaa opiskelijalle taustavärin ja fonttikoon vaihtamisen sekä helpottaa tekstien kuuntelemista syventävällä lukuohjelmalla. 
  • Yhteistoiminnalliset sovellukset tarjoavat opiskelijoille tilaa työskennellä vahvuuksillaan ja oppia toisiltaan.  
  • Voit tarjota tekstin ohella vaihtoehtoisia visuaalisia tapoja tiedon jäsentämiseen 
  • Tarjoa opiskelijoille vaihtelevia vastaus- ja etenemistapoja esim. skenaariotyökalu 
  • Huolehdi työvälineiden ja digitaalistenvälineiden saavutettavuudesta.  
  • Voit myös auttaa opiskelijoita hyödyntämään oppimisen apuvälineitä, kuten ruudunlukuohjelmaa tai puheesta tekstiksi sovellusta.   

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa henkilökunnalleen ja opiskelijoille lisenssin ThingLink -sovellukseen

Ohje skenaariotyökalun käyttämiseen 

Suunnittelija Hanna Koistinen, Itä-Suomen yliopisto, opintopalvelut

Lähteet: 

Järvelä, S., Häkkinen, P., Arvaja, M., Järvinen, S., & Lehtinen, E. (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (1. p.). WSOY Oppimateriaalit. 

Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. (2022). Osallistavat ohjaus-ja opetusmenetelmät korkeakouluissa. Käsikirja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-659-4 

Korkeamäki, J. (2021). Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa. Tapaustutkimus aikuisten oppimisvaikeuksista. Aikuiskasvatus, 41(1), 6–17. https://doi.org/10.33336/aik.107384 

Korkeamäki, J. (2011). Myös aikuiset tarvitsevat tukea oppimisvaikeuksiin. Aikuiskasvatus, 31(2), 128–135. https://doi.org/10.33336/aik.93924 

Korkeamäki, J. (2023). Piilotetut vaikeudet: Oppimisvaikeuksien diagnosointi, toimijuus ja toimintamahdollisuudet aikuisen elämänkulussa. 

Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. (2020). OHO-opas – opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin. OHO!-hanke. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8110-5 

Rinne, Hanna & Korkeamäki, Johanna & Villa, Tiia. (2021). Korkeakouluopiskelijoiden koetut oppimisvaikeudet ja niiden yhteys elämän eri osa-alueisiin. Kuntoutus. 44. 24-36. 10.37451/kuntoutus.103339. 

Sanger, C.S. (2020). Inclusive Pedagogy and Universal Design Approaches for Diverse Learning Environments. In: Sanger, C., Gleason, N. (eds.) Diversity and Inclusion in Global Higher Education. Palgrave Macmillan, Singapore. https://doi. org/10.1007/978-981-15- 1628-3_2. 

Toom, A. & Pyhältö, K. (2020) Kestävää korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa. Tutkimukseen perustuva selvitys ajankohtaisesta korkeakoulupedagogiikan ja ohjauksen osaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:1. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-696-6 

Viikon vinkki 45/2023

UEFPeda-klinikka: Digiä ja älyä 3 – Tekoäly opetuksessa

Tervetuloa mukaan linjoille 1.12.2023! Ilmoittautuminen käynnissä 30.11. saakka! UEFlainen, ilmoittaudu tästä linkistä.

13.00 – 13.10 Verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorit: Aloitussanat

13.10 – 13.30 Sirkku Lähdesmäki: Koulutus määrittelemässä tekoälyn eettistä ja pedagogista integraatiota 

13.30 – 13.50 Pasi Vahimaa: Tekoälyn teknisesti sumeat yksityiskohdat

13.50 – 14.10 Marja Laasonen: Tekoälykokeiluita opetuksessa

14.10 – 14.30 Keskustelua

Tavataan Teamsissä!

Viikon vinkki 44/2023

UEF Kampuskehityksen webinaari

UEF Kampuskehityksen webinaari 28.11.2023 klo 9–11.

Webinaarissa esitellään kooste syksyn työskentelyn tuloksista ja kampuskehittämisen skenaarioita molemmilta kampuksilta sekä hankkeen etenemisen tilannekatsaus. Webinaarin pääset osallistumaan tästä LINKISTÄ (UEFin sisäinen).

Webinaarissa ovat mukana rehtorit, YPAn johtoa ja kampuskehityksen organisaation edustajat sekä arkkitehtitoimisto ARCOsta Piia Viitanen ja Aapo Huotarinen.

Tallenne julkaistaan Viva Engagessa (Yammerissa) tilaisuuden jälkeen.

Webinaarin pääkieli on suomi, esitysaineistot ja keskusteluteemojen yhteenvedot ovat englanniksi.

UEF Kampuskehityksen VivaEngage -yhteisö toimii kommentointialustana webinaarin aikana ja sen jälkeen.

Tapahtuma on vain UEFlaisille.

Tervetuloa linjoille!

Viikon vinkki 43/2023

Osallistu kyselyyn: Verkkotentit ja etävalvonta

Opettaja ja opiskelija, vastaa ja vaikuta verkkotenttien etävalvontaohjelmiston hankintaan!

Pitäisikö etänä tehtyjä verkkotenttejä pystyä valvomaan tarkemmin?

Onko Itä-Suomen yliopistolla tarvetta ja käyttöä verkkotenttien etävalvontaohjelmistolle?

Millaisia ominaisuuksia ohjelmistolla tulisi olla?

Verkkotenttien etävalvontaohjelmiston hankinnan kartoitus jatkuu. Nyt selvitämme UEFilaisten mielipiteitä ja näkemystä asiaan; onko hankinnalle tarvetta, minkä verran ohjelmistolle olisi käyttöä ja millaisia ominaisuuksia siitä tulisi löytyä. Kysely on luotu aiemmin syksyllä tehdyn verkkotentteihin liittyvän kyselyn vastausten pohjalta. Tämä kysely on suunnattu vain Itä-Suomen yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille, jotta saisimme paremman käsityksen siitä, millaisia tarpeita ja ajatuksia nimenomaan meidän organisaatiossamme on.

Vastaa kyselyyn viimeistään 30.11.2023 ja vaikuta tulevaisuuden tenttimiskäytäntöihin!

Avaa kysely tästä linkistä. Kysely on anonyymi.

Digital Universities Europe: Caring transcends time and place

THE (Times Higher Education) Digital Universities Europe 2023 conference took place in Barcelona, Universitat Oberta de Catalunya, on 23-25 October 2023. The programme included a wide range of pedagogical, digital support, e-learning support and pedagogical leadership perspectives. The conference had a pleasant balance between keynotes, presentations, and panel discussions, with good breaks and time for networking, booth visits and discussions.

Above all, the experience of place and time on campus and the programme’s arts and culture immersion felt invigoratingly holistic, taking into account the embodied nature of the human being. There was also room for multiple voices and views to be expressed. The humanistic and human-centred perspectives and the atmosphere conducive to critical and creative thinking was noticeable, as if flowing through the spaces, lights and sounds of Gaudí’s nature-inspired architecture into our digital reflections.

Leading pioneers in the field of digital pedagogy advised that if we as higher education communities are to be in any way prepared for the challenges of the future and the present, such as harnessing AI in teaching and learning, we need to give teaching staff the time and opportunity to engage in facilitated, open dialogue. They recommended that such facilitation should be systematically resourced and organised.

”Get your people ready”, stressed Vijay Kumar (Senior Adviser to the Vice President, Open Learning, MIT, USA) and Prof. Albert Sangrà (UNESCO Chair in Education and Technology for Social Change, Universitat Oberta de Catalunya, Spain).

It must be possible, at least occasionally, to allocate teaching staff work hours from full-time teaching to professional development and teaching development.

This aspect of well-being at work and an organised Communities of Practice peer support approach was strongly supported, among others, by the President, Prof. Oliver Günther (Universität Potsdam, Germany), Director Nanda Dimitrov (Centre for Educational Excellence, Simon Fraser University, Canada) and Managing Director George Ubachs (European Association for Distance Teaching Universities, The Netherlands).

What they stressed was also seamlessly integrated in my own invited presentation, in which I overviewed the University of Eastern Finland’s online and blended learning pedagogy facilitation activities as part of our university’s strategic teaching development process.

I argued that one of the main challenges for all of us in the field of online learning and teaching still remains the experience of isolation of both students and teaching staff. I suggested that as one response to this challenge, we must also reflect on our own teaching, communication, community-building and work practices in the broader context of critical digital pedagogy.

Otherwise, we risk falling into the trap of reinforcing digital hegemonies or even digital colonialism. Humaneness, mutual respect, caring for each other and ourselves must be the guiding principles of our actions. Each one of us is able to do this.

A screenshot of a PP slide. The main challenge: Experience of isolation. How do we take care of our own colleagues?
A screenshot of a PP slide. The main challenge: Experience of isolation. How do we take care of our own colleagues?

Susanna Kohonen, Lecturer, Language Centre, University of Eastern Finland.

Digital Universities Europe 2023: Ajan ja paikan ylittää välittäminen

THE (Times Higher Education) Digital Universities Europe 2023 -konferenssi järjestettiin Barcelonassa, Universitat Oberta de Catalunyassa, 23.-25.10.2023. Ohjelma sisälsi laajan valikoiman niin pedagogisia, digituen, e-oppimisen tuen kuin pedagogisen johtamisen näkökulmia. Ohjelmassa oli miellyttävä tasapaino ytimekkäiden puheenvuorojen ja paneelikeskusteluiden välillä, sekä hyviä taukoja ja aikaa verkostoitumiseen, esittelyständeihin tutustumiseen ja keskusteluun.

Ennen kaikkea paikan ja ajan kokemus kampuksella sekä ohjelmakokonaisuus taide- ja kulttuuritutustumisineen tuntui elävöittävän holistiselta, ihmisen kokonaisvaltaisuuden huomioivalta. Myös moniäänisyydelle oli annettu tilaa. Merkillepantavaa oli humanististen ja ihmislähtöisten näkökulmien korostuminen sekä kriittiselle ja luovalle ajattelulle myönteinen ilmapiiri, joka ikään kuin soljui Gaudín luonnon inspiroiman arkkitehtuurin tilojen, valojen ja äänien kautta digitaalisiin pohdintoihimme.

Digipedagogiikan alan johtavat edelläkävijät kannustivat ja neuvoivat, että jos korkeakouluyhteisöinä haluamme pystyä mitenkään valmistautumaan tulevaisuuden ja nykyhetken, esimerkiksi tekoälyavusteisuuden tuomiin haasteisiin, opetushenkilöstölle pitää antaa aikaa ja mahdollisuuksia paneutua niihin fasilitoidun, avoimen dialogin myötä. He suosittelivat, että tällaista fasilitointia on systemaattisesti resursoitava ja järjestettävä.

“Get your people ready”, korostivat Vijay Kumar (Senior Adviser to the Vice President, Open Learning, MIT, USA) ja prof. Albert Sangrà (UNESCO Chair in Education and Technology for Social Change, Universitat Oberta de Catalunya, Espanja).

Opetushenkilöstön työaikaa pitää voida edes silloin tällöin jyvittää pois kokoaikaisesta, täysimääräisestä opetuksesta ammatilliseen kehittymiseen ja opetuksen kehittämiseen.

Tätä työhyvinvoinnillistakin näkökulmaa sekä organisoitua Communities of Practice -vertaistukitoimintatapaa toivat vahvasti esiin edellä mainittujen lisäksi presidentti, prof. Oliver Günther (Universität Potsdam, Saksa), johtaja Nanda Dimitrov (Centre for Educational Excellence, Simon Fraser University, Kanada) ja toimitusjohtaja George Ubachs (European Association for Distance Teaching Universities, Hollanti).

Näihin korostuksiin niveltyi saumattomasti myös oma kutsupuheenvuoroni, jossa esittelin Itä-Suomen yliopiston verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattoritoimintaa osana yliopistomme strategista opetuksen kehittämisprosessia.

Väitin, että verkko-opetuksen saralla yksi suurimmista haasteista meille kaikille on kuitenkin edelleen niin opiskelijoiden kuin opetushenkilöstön eristäytyneisyyden kokemukset. Ehdotin, että yhtenä vastauksena tähän haasteeseen meistä jokaisen on pohdittava myös omia opetus-, opetusviestintä-, työyhteisö- ja työskentelykäytäntöjämme laajemmin, kriittisen digitaalisen pedagogiikan näkökulmista. Muutoin olemme vaarassa sortua vahvistamaan digitaalisia hegemonioita tai jopa digikolonialistisia toimintatapoja. Inhimillisyyttä, keskinäistä arvostusta, toisistamme ja itsestämme huolenpitämistä tulee pitää toimintamme ohjenuorana. Tähän pystyy meistä jokainen.

Kuvakaappaus PP-diasta. The main challenge: Experience of isolation. Eristyneisyyden kokemuukset. Kuinka pidämme huolta toisistamme ja rakennamme yhteisöllisyyttä. Kuvituskuva.
Kuvakaappaus PP-diasta. The main challenge: Experience of isolation. Eristyneisyyden kokemukset. Kuinka pidämme huolta toisistamme ja rakennamme yhteisöllisyyttä?

Yliopistonlehtori Susanna Kohonen, kielikeskus, Itä-Suomen yliopisto

Pidempi versio tästä tekstistä on julkaistu Susanna Kohosen omassa blogissa.

Viikon vinkki 42/2023

UEFPeda-webinaarit jatkuvat!

OPSinaari

Ti 7.11. 2023 klo 9.00 – 10.30

  • Avoin webinaari opetussuunnitelmatyön tueksi
  • Tarkoitettu erityisesti opettajille, oppiaineen vastuuhenkilöille, pedagogisille johtajille ja muille opetussuunnitelmatyöhön osallistuville
  • OPSinaarin avaa akateeminen rehtori Tapio Määttä. Aiheina ovat:
    • Opetussuunnitelmatyö 2024–2025 ja siitä eteenpäin
    • OPS-työn kehittäminen palvelumuotoilun näkökulmasta (Sanna Soppela)
    • UEFin OPS-tiimin terveiset
  • Teams-linkki opsinaariin (UEFin sisäinen)

Viikon vinkki 39/2023

ThingLinkistä on moneksi, 1/3

Tämä vinkki aloittaa ThingLink-sarjan Viikon vinkeissä. Tiesitkö, että ThingLink on UEFlaisille käytettävissä ilmaiseksi, sillä meillä on lisenssi.

Onko ThingLink sinulle tuttu? ThingLinkillä on mahdollista lisätä kuviin ja videoihin tietopisteitä (tags), linkkejä, pieniä tehtäviä ja muuta lisämateriaalia.

Ruudunkaappauskuva ThingLink Learning Center -nettisivujen valikosta.
Ruudunkaappauskuva ThingLink Learning Center -nettisivujen valikosta.

Tarkempaa tietoa ThingLinkin käytöstä löydät tämän Thinglink Learning Center -sivun kautta. Kirjaudu UEF-tunnuksillasi eli Microsoft-kuvakkeelta tai klikkaa Kirjaudu sisään -painiketta oikeasta yläkulmasta, valitse Log in with third party services -tekstin alla olevista painikkeista Login with Microsoft ja anna UEF-tunnuksesi.

Jos kiinnostuit ja haluat perehtyä ThingLinkiin mielummin vertaisporukassa kuin yksin, tule eOppimisen tukipalveluiden tarjoamiin koulutuksiin. Koulutuskalenterista löytyy:

Lisäksi IlonaIt tarjoaa lyhyitä webinaareja.

Tervetuloa koulutuksiin!

Katja Koppinen, verkko-opetuksen asiantuntija, Opintopalvelut, Itä-Suomen yliopisto.

Viikon vinkki 38/2023

UEF Hybridilab – Tule tutustumaan uuteen hybridioppimisympäristöömme pelaamalla pakohuonepeliä!

PAKO HYBRIDILABISTA on pakohuonepedagogiikkaa hyödyntävä pakohuonepeli, jonka avulla pääset pienessä ryhmässä tutustumaan tiloissamme sijaitsevan UEF Hybridilabin toiminnallisiin, pedagogisiin ja teknologisiin ratkaisuihin.

Kerää työkavereistasi 3 – 6 hengen ryhmä tai ilmoittaudu yksin Kuopiossa ja Joensuussa pelattaviin pakohuonepeleihin alla olevien linkkien kautta. Jokaiseen peliin otetaan mukaan kuusi ensimmäisenä ilmoittautunutta Itä-Suomen yliopiston henkilöstöön kuuluvaa henkilöä.

Pakohuonepelit toteutetaan Jatkuvan oppimisen keskuksella Joensuussa Aurora I -rakennuksen toisessa kerroksessa (Yliopistokatu 2) ja Kuopiossa Bioteknian toisessa kerroksessa (Neulaniementie 2) syys- ja lokakuussa 2023. Varaa pelin pelaamiseen noin 1,5 tuntia aikaa.

Sanna Soppelan Viva Engage –viestistä pääset lukemaan lisätietoja ja varaamaan ajan (UEFin sisäinen linkki).

Sanna Soppela, suunnitelija, UEF, Jatkuvan oppimisen keskus

Viikon vinkki 37/2023

Oppimisympäristöseminaarin antia 4/4: Inklusiivisen opetuksen tukipaketti

Eräässä osallistujamäärältään suosituimmista työpajoista perehdyttiin Opiskelijoiden ohjaus kieli- ja viestintäopinnoissa (Kaikki ohjaavat) -hankkeessa tuotettuun inklusiivisen opetuksen tukipakettiin ja siihen, kuinka pakettia voi kukin opettaja käyttää opetuksen suunnittelussa ja opiskelijoiden kohtaamisessa.

Tukipaketti on tiivis esitys opetuksen hyvistä käytänteistä, jotka tukevat kaikenlaisia oppijoita.

Korkeakoulujen opiskelijajoukko on tänä päivänä yhä moninaisempi. Inklusiivisen opetuksen lähtökohtana on se, että kaikilla opiskelijoilla on tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua opetukseen, vaikka heillä olisi eri syistä johtuvaa tuen tarvetta. Opiskelijan tuen tarpeen taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, esimerkiksi:

  • jännittäminen, mielenterveyden pulmat tai hankala elämäntilanne
  • erilainen taustakoulutus ja/tai pitkä aika edellisistä opinnoista
  • muu äidinkieli kun suomi (monikielinen opiskelija)
  • vamma, oppimisen vaikeus tai neuropsykiatrinen oire.

Inklusiivisen opetuksen tavoitteena on ottaa huomioon nämä monenlaiset opiskelijat, heidän erilaiset taustansa ja tuen tarpeensa. Ajatuksena on, että opetus suunnitellaan niin, että se hyödyttää kaikenlaisia opiskelijoita.

Tukipaketti on tehty kielikeskusopettajien näkökulmasta, mutta se on sovellettavissa myös muuhun opetustyöhön yliopistossa. Tukipaketista tehdään parhaillaan nettisivustoa, mutta ole yhteydessä tiimi jäseniin (yhteystiedot alla linkeissä), jos haluat jo nyt tarkempia lisätietoja.

Maija Mustonen, Noora Kaukola, Marko Tikkanen ja Satu Reinikainen, Itä-Suomen yliopiston kielikeskus