Viikon vinkki 46/2023

Opiskelun esteettömyys korkeakoulussa, esimerkkinä ThingLink -skenaariotyökalu 

Opiskelijoiden ja elämän tilanteiden moninaisuus on osa suomalaisia korkeakouluja.  Oppimisen esteettömyyttä korkeakouluissa voidaan lähestyä Universal Design for Learning -mallin avulla (jäljempänä UDL). UDL- malli edustaa pedagogista ajattelutapaa, jonka lähtökohtana on, ettei ole olemassa tavallista opiskelijaa. Tämä tarkoittaa, että opetuksen suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida oppijoiden moninaisuus ja varmistaa jokaiselle mahdollisuus opiskella riippumatta kulttuuritaustasta, oppimisvaikeuksista, elämäntilanteesta ja oppimistyylistä. (Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. 2022, 28)   Opetuksen esteettömyys ei hyödytä vain opiskelijoita, joilla on oppimisen haasteita vaan se tukee kaikkien oppimista (Sanger, C.S. 2020). 

Opetuksen suunnitteluvaiheessa opetuksen mukauttamista tehdään suhteessa oppimisen tavoitteisiin eikä oppimisen eriyttämisellä ole ensisijaisesti tarkoitus vaikuttaa kurssin osaamistavoitteisiin vaan jäsentää opiskelijalle erilaisia polkuja, joilla samaan lopputulokseen on mahdollista päästä. Opettajalle opetuksen esteettömyyden tarkasteleminen voi antaa uusia työvälineitä tutkia, mikä oman alan oppisisällössä on keskeistä ja olennaista sekä syventyä monipuolisemmin siihen, mitä kurssin osaamistavoitteet tarkoittavat. Oppimisen esteettömyydellä pyritään turvaamaan jokaiselle mahdollisuudet opiskella omien kykyjensä mukaan (Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. 2020, 24). 

Opetusteknologia ja opiskelijoiden moninaisuuden huomioiminen opetuksessa 

Digitaaliset materiaali ja opetusteknologia monipuolistavat tapoja opiskella mahdollistamalla videoiden, podcastien ja blogien käyttämisen kattavasti osana opetusta (Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. 2022, 32).   Kirjallisten tehtävien lisäksi opiskelijoiden mahdollista osoittaa osaamistaan muilla tavoin kuten tuottamalla esityksiä, tallenteita ja äänityksiä. Digitaaliset sovellukset luovat opiskelijalle lisää mahdollisuuksia edetä̈ omien tavoitteiden ja kiinnostusten kohteiden mukaan. Näistä syntyneet onnistumisen kokemukset oppimisessa puolestaan vahvistavat motivaatiota (Järvelä, Häkkinen & Lehtinen 2006, 63). Oppimisen esteettömyyden kulmakivet ovat opetusmenetelmien monipuolisuus, materiaalien selkeys ja rauhallinen etenemistahti (Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. 2020, 24). 

Yliopistossamme on käytössä useita oppimisen esteettömyyttä tukevia sovelluksia ja yksi näistä on ThingLink, jonka avulla on mahdollista tuottaa monimediaisia ja interaktiivisia oppimismateriaaleja. Opiskelijat voivat käyttää sovellusta sekä tehdä sillä yksin tai yhteistoiminnallisesti oppimistehtäviä.    

ThingLinkin avulla voi yhdistää valmista digitaalista materiaalia ja eri sovelluksia toisiinsa, joten kaikkea sisältöä ei tarvitse eikä kannata lähteä tekemään itse.  Opetuksen mukautuvuuden ja esteettömyyden kannalta mielenkiintoinen on ThingLinkin tarjoama skenaariotyökalu. Skenaarion avulla opiskeltaviin materiaaleihin on mahdollista luoda polkuja ja haarautumia, joiden avulla materiaalia on mahdollista jäsentää opiskelijoille erilaisiksi vaihtoehtoisiksi kokonaisuuksiksi. 

Skenaarion avulla oppimisympäristöä on mahdollista eriyttää esimerkiksi ennakko-osaamisen, teemojen, erilaisten työskentelytapojen tai aineistotyyppien pohjalta.  ThingLink mahdollistaa valmiiden digitaalisten oppimateriaalien kuten Sway, Word, Powerpoint, Slides, videotallenteet ja nettisivut jäsentämisen opiskelijalle vaihtoehtoisiksi poluiksi.​ Tällöin opiskelijat voivat valita työskentelytavoista ne, jotka tukevat heitä eniten. Skenaario helpottaa myös osallistavien tehtävien lisäämistä suoraan osaksi aineistoa.  

Ohessa on joitakin virikkeitä ja ideoita, joilla voit käyttää opetusteknologiaa tukeman oppimisen esteettömyyttä. 

  • Anna opiskeltavat tekstit PDF-muodon sijaan muokattavina Word-tiedostoina. Dokumentin muokattavuus mahdollistaa opiskelijalle taustavärin ja fonttikoon vaihtamisen sekä helpottaa tekstien kuuntelemista syventävällä lukuohjelmalla. 
  • Yhteistoiminnalliset sovellukset tarjoavat opiskelijoille tilaa työskennellä vahvuuksillaan ja oppia toisiltaan.  
  • Voit tarjota tekstin ohella vaihtoehtoisia visuaalisia tapoja tiedon jäsentämiseen 
  • Tarjoa opiskelijoille vaihtelevia vastaus- ja etenemistapoja esim. skenaariotyökalu 
  • Huolehdi työvälineiden ja digitaalistenvälineiden saavutettavuudesta.  
  • Voit myös auttaa opiskelijoita hyödyntämään oppimisen apuvälineitä, kuten ruudunlukuohjelmaa tai puheesta tekstiksi sovellusta.   

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa henkilökunnalleen ja opiskelijoille lisenssin ThingLink -sovellukseen

Ohje skenaariotyökalun käyttämiseen 

Suunnittelija Hanna Koistinen, Itä-Suomen yliopisto, opintopalvelut

Lähteet: 

Järvelä, S., Häkkinen, P., Arvaja, M., Järvinen, S., & Lehtinen, E. (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (1. p.). WSOY Oppimateriaalit. 

Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. (2022). Osallistavat ohjaus-ja opetusmenetelmät korkeakouluissa. Käsikirja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-659-4 

Korkeamäki, J. (2021). Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa. Tapaustutkimus aikuisten oppimisvaikeuksista. Aikuiskasvatus, 41(1), 6–17. https://doi.org/10.33336/aik.107384 

Korkeamäki, J. (2011). Myös aikuiset tarvitsevat tukea oppimisvaikeuksiin. Aikuiskasvatus, 31(2), 128–135. https://doi.org/10.33336/aik.93924 

Korkeamäki, J. (2023). Piilotetut vaikeudet: Oppimisvaikeuksien diagnosointi, toimijuus ja toimintamahdollisuudet aikuisen elämänkulussa. 

Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. (2020). OHO-opas – opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin. OHO!-hanke. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8110-5 

Rinne, Hanna & Korkeamäki, Johanna & Villa, Tiia. (2021). Korkeakouluopiskelijoiden koetut oppimisvaikeudet ja niiden yhteys elämän eri osa-alueisiin. Kuntoutus. 44. 24-36. 10.37451/kuntoutus.103339. 

Sanger, C.S. (2020). Inclusive Pedagogy and Universal Design Approaches for Diverse Learning Environments. In: Sanger, C., Gleason, N. (eds.) Diversity and Inclusion in Global Higher Education. Palgrave Macmillan, Singapore. https://doi. org/10.1007/978-981-15- 1628-3_2. 

Toom, A. & Pyhältö, K. (2020) Kestävää korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa. Tutkimukseen perustuva selvitys ajankohtaisesta korkeakoulupedagogiikan ja ohjauksen osaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:1. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-696-6 

Viikon vinkki 45/2023

UEFPeda-klinikka: Digiä ja älyä 3 – Tekoäly opetuksessa

Tervetuloa mukaan linjoille 1.12.2023! Ilmoittautuminen käynnissä 30.11. saakka! UEFlainen, ilmoittaudu tästä linkistä.

13.00 – 13.10 Verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorit: Aloitussanat

13.10 – 13.30 Sirkku Lähdesmäki: Koulutus määrittelemässä tekoälyn eettistä ja pedagogista integraatiota 

13.30 – 13.50 Pasi Vahimaa: Tekoälyn teknisesti sumeat yksityiskohdat

13.50 – 14.10 Marja Laasonen: Tekoälykokeiluita opetuksessa

14.10 – 14.30 Keskustelua

Tavataan Teamsissä!

Viikon vinkki 44/2023

UEF Kampuskehityksen webinaari

UEF Kampuskehityksen webinaari 28.11.2023 klo 9–11.

Webinaarissa esitellään kooste syksyn työskentelyn tuloksista ja kampuskehittämisen skenaarioita molemmilta kampuksilta sekä hankkeen etenemisen tilannekatsaus. Webinaarin pääset osallistumaan tästä LINKISTÄ (UEFin sisäinen).

Webinaarissa ovat mukana rehtorit, YPAn johtoa ja kampuskehityksen organisaation edustajat sekä arkkitehtitoimisto ARCOsta Piia Viitanen ja Aapo Huotarinen.

Tallenne julkaistaan Viva Engagessa (Yammerissa) tilaisuuden jälkeen.

Webinaarin pääkieli on suomi, esitysaineistot ja keskusteluteemojen yhteenvedot ovat englanniksi.

UEF Kampuskehityksen VivaEngage -yhteisö toimii kommentointialustana webinaarin aikana ja sen jälkeen.

Tapahtuma on vain UEFlaisille.

Tervetuloa linjoille!

Viikon vinkki 43/2023

Osallistu kyselyyn: Verkkotentit ja etävalvonta

Opettaja ja opiskelija, vastaa ja vaikuta verkkotenttien etävalvontaohjelmiston hankintaan!

Pitäisikö etänä tehtyjä verkkotenttejä pystyä valvomaan tarkemmin?

Onko Itä-Suomen yliopistolla tarvetta ja käyttöä verkkotenttien etävalvontaohjelmistolle?

Millaisia ominaisuuksia ohjelmistolla tulisi olla?

Verkkotenttien etävalvontaohjelmiston hankinnan kartoitus jatkuu. Nyt selvitämme UEFilaisten mielipiteitä ja näkemystä asiaan; onko hankinnalle tarvetta, minkä verran ohjelmistolle olisi käyttöä ja millaisia ominaisuuksia siitä tulisi löytyä. Kysely on luotu aiemmin syksyllä tehdyn verkkotentteihin liittyvän kyselyn vastausten pohjalta. Tämä kysely on suunnattu vain Itä-Suomen yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille, jotta saisimme paremman käsityksen siitä, millaisia tarpeita ja ajatuksia nimenomaan meidän organisaatiossamme on.

Vastaa kyselyyn viimeistään 30.11.2023 ja vaikuta tulevaisuuden tenttimiskäytäntöihin!

Avaa kysely tästä linkistä. Kysely on anonyymi.

Viikon vinkki 42/2023

UEFPeda-webinaarit jatkuvat!

OPSinaari

Ti 7.11. 2023 klo 9.00 – 10.30

  • Avoin webinaari opetussuunnitelmatyön tueksi
  • Tarkoitettu erityisesti opettajille, oppiaineen vastuuhenkilöille, pedagogisille johtajille ja muille opetussuunnitelmatyöhön osallistuville
  • OPSinaarin avaa akateeminen rehtori Tapio Määttä. Aiheina ovat:
    • Opetussuunnitelmatyö 2024–2025 ja siitä eteenpäin
    • OPS-työn kehittäminen palvelumuotoilun näkökulmasta (Sanna Soppela)
    • UEFin OPS-tiimin terveiset
  • Teams-linkki opsinaariin (UEFin sisäinen)

Viikon vinkki 41/2023

Moodlen ryhmäasetukset – miksi niillä on merkitystä? 

Vinkki pätee UEF eLearn-Moodleen, mutta myös DigiCampus-Moodleen. 

Moodlessa on mahdollista luoda kurssille ryhmiä, ja hyödyntää ryhmiä vaikkapa keskusteluissa. 

Ryhmien luonti 
Ryhmät luodaan ”Osallistujat” -sivulla valitsemalla alasvetovalikosta ”Ryhmät”. Voit luoda ryhmät manuaalisesti tai automaattisesti. Voit myös määrittää ryhmille avaimet, joita ryhmän jäsenet voivat käyttää kurssiavaimen sijasta liittyessään kurssille ja samalla ohjautuvat siihen ryhmään, jonka avainta käyttävät.  

 
Voit myös antaa opiskelijoiden luoda tai valita ryhmänsä käyttämällä Ryhmänmuodostus- tai Ryhmävalinta -aktiviteetteja kurssilla. 

Kurssilla voi myös olla erilaisia ryhmiä eri tarkoituksiin ja niistä voidaan muodostaa ryhmittelyjä, joilla valitaan mitä ryhmiä käytetään eri aineistoissa/aktiviteeteissa. Opiskelija voi siis kuulua kurssilla useampaan eri ryhmään – vaikkapa ryhmiin, joilla opiskelijat jaetaan kampuksittain ja ryhmiin, joilla opiskelijat jaetaan ryhmätyöskentelyä varten. 

Ryhmäasetukset ja kurssin aktiviteetit 
Ryhmien luominen ei vielä riitä! Ne täytyy myös ottaa käyttöön aktiviteeteissa. 
Oletuksena Moodle-kurssin asetuksissa ryhmäasetus on aina ”Ei ryhmiä”.  

Jos laitat kurssin asetuksissa päälle ”Erilliset ryhmät” tai ”Näkyvät ryhmät”, kyseistä asetusta käytetään kaikissa aktiviteeteissa, jotka lisäät tämän jälkeen kurssillesi. Voit myös pakottaa ryhmämoodin, jolloin asetusta ei voi enää muuttaa aktiviteeteissa. Jos pakotusta ei ole otettu käyttöön, voit muuttaa ryhmäasetusta jokaisessa aktiviteetissa erikseen. 

Aktiviteeteissa voi valita aina ”Ei ryhmiä”, ”Erilliset ryhmät” tai ”Näkyvät ryhmät”

  • Ei ryhmiä = kaikki opiskelijat ovat aktiviteetissa yhtä suurta ryhmää. 
  • Erilliset ryhmät ja Näkyvät ryhmät = aktiviteetissa käytetään kurssille muodostettuja ryhmäjakoja. 

Näiden erot vaikuttavat lähinnä keskustelualueella: 

  • Erilliset ryhmät = opiskelija näkee ja voi lähettää viestejä vain omaan ryhmäänsä. 
  • Näkyvät ryhmät = opiskelija voi lähettää viestejä vain omaan ryhmäänsä, mutta näkee ja voi lukea myös muiden ryhmien viestejä. 

Jos kurssille ei ole tehty ryhmiä ja jaettu opiskelijoita ryhmiin tai kurssille lisätyssä aktiviteetissa ei ole otettu ryhmiä käyttöön kurssin tai aktiviteetin asetusten kautta, opiskelijoita käsitellään yhtenä suurena joukkona. Jos Ryhmät puuttuvat kurssilta ja silti käytetään aktiviteettien ryhmätoimintoja, se voi johtaa outoihin lopputuloksiin. 

Esimerkki 1 
Kurssille ei ole tehty ryhmiä. Kurssilla on Tehtävän palautus ja sen asetuksissa on valittu ”Opiskelijat palauttavat ryhmätöitä: Kyllä” ja ”Opiskelijan on kuuluttava ryhmään voidakseen palauttaa: Ei.”  

Koska kurssilla ei nyt ole ryhmiä/opiskelijoita ei ole jaettu ryhmiin, kaikki kurssin opiskelijat ovat yhtä suurta joukkoa ja muodostavat näin oman ”ryhmänsä”. Kun yksi opiskelija palauttaa tehtävän, näkevät kaikki muutkin opiskelijat tämän palautuksen ja pystyvät myös esim. poistamaan sen tai täydentämään palautusta omilla palautuksillaan (jos voi palauttaa useamman kuin 1 tiedoston), jotka sitten myös näkyvät kaikille. 

Toisin sanoen, josTehtävässä valitaan ”Opiskelijat palauttavat ryhmätöitä: Kyllä”, tarvitaan kurssilla myös ryhmät ja opiskelijat täytyy myös jakaa ryhmiin, ellei sitten ole tarkoituskin, että kaikki näkevät toistensa palautukset. 

Esimerkki 2 
Kurssilla ei ole ryhmiä. Kurssilla on käytössä Keskustelualue ja sen asetuksissa on valittu ”Erilliset ryhmät” (tai näkyvät ryhmät) käyttöön. Opettaja voi lähettää viestejä keskustelualueelle, mutta kukaan opiskelija ei, eikä opiskelija voi myöskään vastata opettajan viesteihin, koska ei kuulu mihinkään ryhmään. 
 
Toisin sanoen, jos Keskustelualueella valitaan ”Erilliset ryhmät” tai ”Näkyvät ryhmät” käyttöön, tarvitaan kurssille myös ryhmät ja opiskelijat täytyy myös jakaa ryhmiin, jotta he voivat viestiä ja vastata keskustelualueella oman ryhmänsä viesteihin. 

Jos ryhmiä ei ole valittu keskustelualueen asetuksissa käyttöön, näkevät opiskelijat kaikki viestit Keskustelualueella ja voivat myöskin lähettää ja vastata viesteihin. 

Hyödyntäminen aktiviteeteissa 

Tehtävänpalautuksessa, käytettäessä ”Opiskelijat palauttavat ryhmätöitä” -asetusta, ryhmät mahdollistavat sen, että yksi ryhmän jäsenistä voi tehdä palautuksen ja se näkyy myös muilla ryhmän jäsenillä ja he voivat tarvittaessa täydentää palautusta.  Opettaja voi arvioida palautuksen yhdeltä ryhmän jäseneltä ja valita, että sama arviointi ja palaute menee koko ryhmälle. 

Jos tehtävässä ei käytetä ”Opiskelijat palauttavat ryhmätöitä” -asetusta, palautettu tehtävä näkyy vain palautuksen tehneelle opiskelijalle ja kurssin opettajille, mutta ryhmistä voi silti olla hyötyä.  Jos kurssilla on useita opettajia ja jokainen opettaja tarkistaa tietyn opiskelija joukon palautukset, voi opiskelijat jakaa ryhmiin ja tehtävässä ottaa käyttöön erilliset tai näkyvät ryhmät. Opettaja voi sitten palautuksia tarkistaessaan valita, minkä ryhmän palautuksia tarkastaa. 

Samoin esim. tentissä, jossa palautettu tenttisuoritus näkyy vain opettajille (ja ehkä palautuksen tehneelle opiskelijalle), voi tentissä ottaa käyttöön erilliset tai näkyvät ryhmät, jolloin opettaja voi tarkistella valitsemassa ryhmän suorituksia. 

Ryhmiä voi käyttää myös muissa aktiviteeteissa ja niitä voi hyödyntää esim. pääsyn rajoituksissa niin, että eri ryhmille saadaan näkyviin erilaiset aineistot tai aktiviteetit yhden kurssin sisällä.  

Lisätietoja Ryhmistä ja ryhmittelyistä löydät esimerkiksi seuraavista linkeistä: 

Ryhmien ja ryhmittelyiden luominen kurssille: https://help.mediamaisteri.com/ryhmat-ryhmittelyt  

Ohjevideot: Moodle ryhmätyöskentelyn tukena: https://elearn.uef.fi/course/view.php?id=170  

Ryhmien ja ryhmittelyjen idea: https://docs.moodle.org/3x/fi/Ryhmien_ja_ryhmittelyjen_idea  

Vinkin tarjoilivat Jani Lemmetyinen, DiPa & Perttu Suhonen, Oppitupa 

Viikon vinkki 40/2023

Ota Turnitin Draft Coach apuun jo tehtävän kirjoittamisvaiheessa

Turnitin Draft Coach on työkalu, joka auttaa kirjoittajaa jo kirjoitusvaiheessa. Draft Coach -palvelu toimii Word Onlinessa ja palveluun kirjaudutaan UEFin tunnuksia käyttäen. Löydät ohjeet Draft Coachin käyttöön ottamiseen Turnitin -plagiaatintunnistusjärjestelmä -kurssilta (kurssiavain kurssille on turnitin). Draft Coachin avulla voit tarkistaa sekä tekstin alkuperäisyyden että viittaukset tekstissä ja lähteissä. Näiden lisäksi Draft Coachissa on englannin kielen kielenhuoltotyökalu.

Draft Coach tarjoaa Turnitinista tutuksi tulleen alkuperäisyysraportin. Draft Coach löytää tekstin samankaltaisuuksia Turnitinin laajoista tietokannoista kuten internetistä, oppilastöistä ja julkaisuista. Draft Coach ei raportoi eikä arkistoi töitä mihinkään. Draft Coach on suunniteltu auttamaan opiskelijoita korjaamaan mahdolliset ongelmat ennen tehtäviensä palauttamista. Voit käyttää Draft Coachia Moodlesta löytyvän Opiskelijan Turnitin / Student Turnitin -kurssin tehtävän tarkistuksen sijaan.

Vinkin tarjoili Katja Koppinen, Oppitupa

Viikon vinkki 39/2023

ThingLinkistä on moneksi, 1/3

Tämä vinkki aloittaa ThingLink-sarjan Viikon vinkeissä. Tiesitkö, että ThingLink on UEFlaisille käytettävissä ilmaiseksi, sillä meillä on lisenssi.

Onko ThingLink sinulle tuttu? ThingLinkillä on mahdollista lisätä kuviin ja videoihin tietopisteitä (tags), linkkejä, pieniä tehtäviä ja muuta lisämateriaalia.

Ruudunkaappauskuva ThingLink Learning Center -nettisivujen valikosta.
Ruudunkaappauskuva ThingLink Learning Center -nettisivujen valikosta.

Tarkempaa tietoa ThingLinkin käytöstä löydät tämän Thinglink Learning Center -sivun kautta. Kirjaudu UEF-tunnuksillasi eli Microsoft-kuvakkeelta tai klikkaa Kirjaudu sisään -painiketta oikeasta yläkulmasta, valitse Log in with third party services -tekstin alla olevista painikkeista Login with Microsoft ja anna UEF-tunnuksesi.

Jos kiinnostuit ja haluat perehtyä ThingLinkiin mielummin vertaisporukassa kuin yksin, tule eOppimisen tukipalveluiden tarjoamiin koulutuksiin. Koulutuskalenterista löytyy:

Lisäksi IlonaIt tarjoaa lyhyitä webinaareja.

Tervetuloa koulutuksiin!

Katja Koppinen, verkko-opetuksen asiantuntija, Opintopalvelut, Itä-Suomen yliopisto.

Viikon vinkki 38/2023

UEF Hybridilab – Tule tutustumaan uuteen hybridioppimisympäristöömme pelaamalla pakohuonepeliä!

PAKO HYBRIDILABISTA on pakohuonepedagogiikkaa hyödyntävä pakohuonepeli, jonka avulla pääset pienessä ryhmässä tutustumaan tiloissamme sijaitsevan UEF Hybridilabin toiminnallisiin, pedagogisiin ja teknologisiin ratkaisuihin.

Kerää työkavereistasi 3 – 6 hengen ryhmä tai ilmoittaudu yksin Kuopiossa ja Joensuussa pelattaviin pakohuonepeleihin alla olevien linkkien kautta. Jokaiseen peliin otetaan mukaan kuusi ensimmäisenä ilmoittautunutta Itä-Suomen yliopiston henkilöstöön kuuluvaa henkilöä.

Pakohuonepelit toteutetaan Jatkuvan oppimisen keskuksella Joensuussa Aurora I -rakennuksen toisessa kerroksessa (Yliopistokatu 2) ja Kuopiossa Bioteknian toisessa kerroksessa (Neulaniementie 2) syys- ja lokakuussa 2023. Varaa pelin pelaamiseen noin 1,5 tuntia aikaa.

Sanna Soppelan Viva Engage –viestistä pääset lukemaan lisätietoja ja varaamaan ajan (UEFin sisäinen linkki).

Sanna Soppela, suunnitelija, UEF, Jatkuvan oppimisen keskus

Viikon vinkki 37/2023

Oppimisympäristöseminaarin antia 4/4: Inklusiivisen opetuksen tukipaketti

Eräässä osallistujamäärältään suosituimmista työpajoista perehdyttiin Opiskelijoiden ohjaus kieli- ja viestintäopinnoissa (Kaikki ohjaavat) -hankkeessa tuotettuun inklusiivisen opetuksen tukipakettiin ja siihen, kuinka pakettia voi kukin opettaja käyttää opetuksen suunnittelussa ja opiskelijoiden kohtaamisessa.

Tukipaketti on tiivis esitys opetuksen hyvistä käytänteistä, jotka tukevat kaikenlaisia oppijoita.

Korkeakoulujen opiskelijajoukko on tänä päivänä yhä moninaisempi. Inklusiivisen opetuksen lähtökohtana on se, että kaikilla opiskelijoilla on tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua opetukseen, vaikka heillä olisi eri syistä johtuvaa tuen tarvetta. Opiskelijan tuen tarpeen taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, esimerkiksi:

  • jännittäminen, mielenterveyden pulmat tai hankala elämäntilanne
  • erilainen taustakoulutus ja/tai pitkä aika edellisistä opinnoista
  • muu äidinkieli kun suomi (monikielinen opiskelija)
  • vamma, oppimisen vaikeus tai neuropsykiatrinen oire.

Inklusiivisen opetuksen tavoitteena on ottaa huomioon nämä monenlaiset opiskelijat, heidän erilaiset taustansa ja tuen tarpeensa. Ajatuksena on, että opetus suunnitellaan niin, että se hyödyttää kaikenlaisia opiskelijoita.

Tukipaketti on tehty kielikeskusopettajien näkökulmasta, mutta se on sovellettavissa myös muuhun opetustyöhön yliopistossa. Tukipaketista tehdään parhaillaan nettisivustoa, mutta ole yhteydessä tiimi jäseniin (yhteystiedot alla linkeissä), jos haluat jo nyt tarkempia lisätietoja.

Maija Mustonen, Noora Kaukola, Marko Tikkanen ja Satu Reinikainen, Itä-Suomen yliopiston kielikeskus