Moodlen ryhmäasetukset – miksi niillä on merkitystä?
Vinkki pätee UEF eLearn-Moodleen, mutta myös DigiCampus-Moodleen.
Moodlessa on mahdollista luoda kurssille ryhmiä, ja hyödyntää ryhmiä vaikkapa keskusteluissa.
Ryhmien luonti Ryhmät luodaan ”Osallistujat” -sivulla valitsemalla alasvetovalikosta ”Ryhmät”. Voit luoda ryhmät manuaalisesti tai automaattisesti. Voit myös määrittää ryhmille avaimet, joita ryhmän jäsenet voivat käyttää kurssiavaimen sijasta liittyessään kurssille ja samalla ohjautuvat siihen ryhmään, jonka avainta käyttävät.
Voit myös antaa opiskelijoiden luoda tai valita ryhmänsä käyttämällä Ryhmänmuodostus- tai Ryhmävalinta -aktiviteetteja kurssilla.
Kurssilla voi myös olla erilaisia ryhmiä eri tarkoituksiin ja niistä voidaan muodostaa ryhmittelyjä, joilla valitaan mitä ryhmiä käytetään eri aineistoissa/aktiviteeteissa. Opiskelija voi siis kuulua kurssilla useampaan eri ryhmään – vaikkapa ryhmiin, joilla opiskelijat jaetaan kampuksittain ja ryhmiin, joilla opiskelijat jaetaan ryhmätyöskentelyä varten.
Ryhmäasetukset ja kurssin aktiviteetit Ryhmien luominen ei vielä riitä! Ne täytyy myös ottaa käyttöön aktiviteeteissa. Oletuksena Moodle-kurssin asetuksissa ryhmäasetus on aina ”Ei ryhmiä”.
Jos laitat kurssin asetuksissa päälle ”Erilliset ryhmät” tai ”Näkyvät ryhmät”, kyseistä asetusta käytetään kaikissa aktiviteeteissa, jotka lisäät tämän jälkeen kurssillesi. Voit myös pakottaa ryhmämoodin, jolloin asetusta ei voi enää muuttaa aktiviteeteissa. Jos pakotusta ei ole otettu käyttöön, voit muuttaa ryhmäasetusta jokaisessa aktiviteetissa erikseen.
Aktiviteeteissa voi valita aina ”Ei ryhmiä”, ”Erilliset ryhmät” tai ”Näkyvät ryhmät”.
Ei ryhmiä = kaikki opiskelijat ovat aktiviteetissa yhtä suurta ryhmää.
Erilliset ryhmät ja Näkyvät ryhmät = aktiviteetissa käytetään kurssille muodostettuja ryhmäjakoja.
Näiden erot vaikuttavat lähinnä keskustelualueella:
Erilliset ryhmät = opiskelija näkee ja voi lähettää viestejä vain omaan ryhmäänsä.
Näkyvät ryhmät = opiskelija voi lähettää viestejä vain omaan ryhmäänsä, mutta näkee ja voi lukea myös muiden ryhmien viestejä.
Jos kurssille ei ole tehty ryhmiä ja jaettu opiskelijoita ryhmiin tai kurssille lisätyssä aktiviteetissa ei ole otettu ryhmiä käyttöön kurssin tai aktiviteetin asetusten kautta, opiskelijoita käsitellään yhtenä suurena joukkona. Jos Ryhmät puuttuvat kurssilta ja silti käytetään aktiviteettien ryhmätoimintoja, se voi johtaa outoihin lopputuloksiin.
Esimerkki 1 Kurssille ei ole tehty ryhmiä. Kurssilla on Tehtävän palautus ja sen asetuksissa on valittu ”Opiskelijat palauttavat ryhmätöitä: Kyllä” ja ”Opiskelijan on kuuluttava ryhmään voidakseen palauttaa: Ei.”
Koska kurssilla ei nyt ole ryhmiä/opiskelijoita ei ole jaettu ryhmiin, kaikki kurssin opiskelijat ovat yhtä suurta joukkoa ja muodostavat näin oman ”ryhmänsä”. Kun yksi opiskelija palauttaa tehtävän, näkevät kaikki muutkin opiskelijat tämän palautuksen ja pystyvät myös esim. poistamaan sen tai täydentämään palautusta omilla palautuksillaan (jos voi palauttaa useamman kuin 1 tiedoston), jotka sitten myös näkyvät kaikille.
Toisin sanoen, josTehtävässä valitaan ”Opiskelijat palauttavat ryhmätöitä: Kyllä”, tarvitaan kurssilla myös ryhmät ja opiskelijat täytyy myös jakaa ryhmiin, ellei sitten ole tarkoituskin, että kaikki näkevät toistensa palautukset.
Esimerkki 2 Kurssilla ei ole ryhmiä. Kurssilla on käytössä Keskustelualue ja sen asetuksissa on valittu ”Erilliset ryhmät” (tai näkyvät ryhmät) käyttöön. Opettaja voi lähettää viestejä keskustelualueelle, mutta kukaan opiskelija ei, eikä opiskelija voi myöskään vastata opettajan viesteihin, koska ei kuulu mihinkään ryhmään.
Toisin sanoen, jos Keskustelualueella valitaan ”Erilliset ryhmät” tai ”Näkyvät ryhmät” käyttöön, tarvitaan kurssille myös ryhmät ja opiskelijat täytyy myös jakaa ryhmiin, jotta he voivat viestiä ja vastata keskustelualueella oman ryhmänsä viesteihin.
Jos ryhmiä ei ole valittu keskustelualueen asetuksissa käyttöön, näkevät opiskelijat kaikki viestit Keskustelualueella ja voivat myöskin lähettää ja vastata viesteihin.
Hyödyntäminen aktiviteeteissa
Tehtävänpalautuksessa, käytettäessä ”Opiskelijat palauttavat ryhmätöitä” -asetusta, ryhmät mahdollistavat sen, että yksi ryhmän jäsenistä voi tehdä palautuksen ja se näkyy myös muilla ryhmän jäsenillä ja he voivat tarvittaessa täydentää palautusta. Opettaja voi arvioida palautuksen yhdeltä ryhmän jäseneltä ja valita, että sama arviointi ja palaute menee koko ryhmälle.
Jos tehtävässä ei käytetä ”Opiskelijat palauttavat ryhmätöitä” -asetusta, palautettu tehtävä näkyy vain palautuksen tehneelle opiskelijalle ja kurssin opettajille, mutta ryhmistä voi silti olla hyötyä. Jos kurssilla on useita opettajia ja jokainen opettaja tarkistaa tietyn opiskelija joukon palautukset, voi opiskelijat jakaa ryhmiin ja tehtävässä ottaa käyttöön erilliset tai näkyvät ryhmät. Opettaja voi sitten palautuksia tarkistaessaan valita, minkä ryhmän palautuksia tarkastaa.
Samoin esim. tentissä, jossa palautettu tenttisuoritus näkyy vain opettajille (ja ehkä palautuksen tehneelle opiskelijalle), voi tentissä ottaa käyttöön erilliset tai näkyvät ryhmät, jolloin opettaja voi tarkistella valitsemassa ryhmän suorituksia.
Ryhmiä voi käyttää myös muissa aktiviteeteissa ja niitä voi hyödyntää esim. pääsyn rajoituksissa niin, että eri ryhmille saadaan näkyviin erilaiset aineistot tai aktiviteetit yhden kurssin sisällä.
Lisätietoja Ryhmistä ja ryhmittelyistä löydät esimerkiksi seuraavista linkeistä:
Ota Turnitin Draft Coach apuun jo tehtävän kirjoittamisvaiheessa
Turnitin Draft Coach on työkalu, joka auttaa kirjoittajaa jo kirjoitusvaiheessa. Draft Coach -palvelu toimii Word Onlinessa ja palveluun kirjaudutaan UEFin tunnuksia käyttäen. Löydät ohjeet Draft Coachin käyttöön ottamiseen Turnitin -plagiaatintunnistusjärjestelmä -kurssilta (kurssiavain kurssille on turnitin). Draft Coachin avulla voit tarkistaa sekä tekstin alkuperäisyyden että viittaukset tekstissä ja lähteissä. Näiden lisäksi Draft Coachissa on englannin kielen kielenhuoltotyökalu.
Draft Coach tarjoaa Turnitinista tutuksi tulleen alkuperäisyysraportin. Draft Coach löytää tekstin samankaltaisuuksia Turnitinin laajoista tietokannoista kuten internetistä, oppilastöistä ja julkaisuista. Draft Coach ei raportoi eikä arkistoi töitä mihinkään. Draft Coach on suunniteltu auttamaan opiskelijoita korjaamaan mahdolliset ongelmat ennen tehtäviensä palauttamista. Voit käyttää Draft Coachia Moodlesta löytyvän Opiskelijan Turnitin / Student Turnitin -kurssin tehtävän tarkistuksen sijaan.
Tämä vinkki aloittaa ThingLink-sarjan Viikon vinkeissä. Tiesitkö, että ThingLink on UEFlaisille käytettävissä ilmaiseksi, sillä meillä on lisenssi.
Onko ThingLink sinulle tuttu? ThingLinkillä on mahdollista lisätä kuviin ja videoihin tietopisteitä (tags), linkkejä, pieniä tehtäviä ja muuta lisämateriaalia.
Ruudunkaappauskuva ThingLink Learning Center -nettisivujen valikosta.
Tarkempaa tietoa ThingLinkin käytöstä löydät tämän Thinglink Learning Center -sivun kautta. Kirjaudu UEF-tunnuksillasi eli Microsoft-kuvakkeelta tai klikkaa Kirjaudu sisään -painiketta oikeasta yläkulmasta, valitse Log in with third party services -tekstin alla olevista painikkeista Login with Microsoft ja anna UEF-tunnuksesi.
Jos kiinnostuit ja haluat perehtyä ThingLinkiin mielummin vertaisporukassa kuin yksin, tule eOppimisen tukipalveluiden tarjoamiin koulutuksiin. Koulutuskalenterista löytyy:
UEF Hybridilab – Tule tutustumaan uuteen hybridioppimisympäristöömme pelaamalla pakohuonepeliä!
PAKO HYBRIDILABISTA on pakohuonepedagogiikkaa hyödyntävä pakohuonepeli, jonka avulla pääset pienessä ryhmässä tutustumaan tiloissamme sijaitsevan UEF Hybridilabin toiminnallisiin, pedagogisiin ja teknologisiin ratkaisuihin.
Kerää työkavereistasi 3 – 6 hengen ryhmä tai ilmoittaudu yksin Kuopiossa ja Joensuussa pelattaviin pakohuonepeleihin alla olevien linkkien kautta. Jokaiseen peliin otetaan mukaan kuusi ensimmäisenä ilmoittautunutta Itä-Suomen yliopiston henkilöstöön kuuluvaa henkilöä.
Pakohuonepelit toteutetaan Jatkuvan oppimisen keskuksella Joensuussa Aurora I -rakennuksen toisessa kerroksessa (Yliopistokatu 2) ja Kuopiossa Bioteknian toisessa kerroksessa (Neulaniementie 2) syys- ja lokakuussa 2023. Varaa pelin pelaamiseen noin 1,5 tuntia aikaa.
Oppimisympäristöseminaarin antia 4/4: Inklusiivisen opetuksen tukipaketti
Eräässä osallistujamäärältään suosituimmista työpajoista perehdyttiin Opiskelijoiden ohjaus kieli- ja viestintäopinnoissa (Kaikki ohjaavat) -hankkeessa tuotettuun inklusiivisen opetuksen tukipakettiin ja siihen, kuinka pakettia voi kukin opettaja käyttää opetuksen suunnittelussa ja opiskelijoiden kohtaamisessa.
Tukipaketti on tiivis esitys opetuksen hyvistä käytänteistä, jotka tukevat kaikenlaisia oppijoita.
Korkeakoulujen opiskelijajoukko on tänä päivänä yhä moninaisempi. Inklusiivisen opetuksen lähtökohtana on se, että kaikilla opiskelijoilla on tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua opetukseen, vaikka heillä olisi eri syistä johtuvaa tuen tarvetta. Opiskelijan tuen tarpeen taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, esimerkiksi:
jännittäminen, mielenterveyden pulmat tai hankala elämäntilanne
erilainen taustakoulutus ja/tai pitkä aika edellisistä opinnoista
muu äidinkieli kun suomi (monikielinen opiskelija)
vamma, oppimisen vaikeus tai neuropsykiatrinen oire.
Inklusiivisen opetuksen tavoitteena on ottaa huomioon nämä monenlaiset opiskelijat, heidän erilaiset taustansa ja tuen tarpeensa. Ajatuksena on, että opetus suunnitellaan niin, että se hyödyttää kaikenlaisia opiskelijoita.
Tukipaketti on tehty kielikeskusopettajien näkökulmasta, mutta se on sovellettavissa myös muuhun opetustyöhön yliopistossa. Tukipaketista tehdään parhaillaan nettisivustoa, mutta ole yhteydessä tiimi jäseniin (yhteystiedot alla linkeissä), jos haluat jo nyt tarkempia lisätietoja.
MITÄ? Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä valmistelemassa etävalvontaohjelmiston hankintaa.
MIKSI? Ohjelmisto mahdollistaa valvottujen tenttien suorittamisen mistä käsin tahansa, ilman kampukselle matkustamisen vaivaa. Sen avulla halutaan taata reilu ja oikeudenmukainen tenttitilanne kaikille sekä tarjota joustavammat tenttimismahdollisuudet etäopiskelijoille.
MITEN? Tämä on mahdollisuutesi vaikuttaa! Haluamme kuulla sinun kokemuksiasi verkkotenttien tekemisestä. Vastaamalla kyselyyn ja jakamalla kokemuksiasi voit auttaa meitä kehittämään entistä parempia verkkotenttejä ja löytämään parhaat etävalvontaratkaisut sekä opiskelijoiden että opettajien näkökulmasta.
MILLOIN? Vastaa kyselyyn viimeistään 24.9.2023 ja ole mukana rakentamassa joustavampia ratkaisuja oppimisen tueksi!
Peppi Taalas, Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän (Movi) keskuksen johtaja, puhui Oppimisympäristöseminaarin keynote-päivänä pedagogisesta läsnäolosta. Pedagoginen läsnäolo on parhaimmillaan sisäänrakennettu oppimispolkuun, eli se on olennainen osa kurssin rakenteita ja työskentelytapoja. Se on pedagoginen design, joka keskittyy oppimiseen, ei opettamiseen.
Pedagogisen läsnäolon mahdollistaminen edellyttää pohdintaa siitä, miten ja missä oppimista oikeastaan tapahtuu ja miten me sitä parhaiten tuemme moninaisten teknologioiden, tarpeiden ja toiveiden keskellä. Opetuksen ja ohjauksen tavat, materiaalit ja teemat ovat olennainen osa tämän läsnäolon luomista.
Miksikö tätä kannattaa pohtia? Taalas viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan läsnäolon tunne korreloi positiivisesti mm. opiskelijan osallistumiseen, sitoutumiseen, opintomenestykseen ja akateemisiin saavutuksiin sekä asenteisiin ja motiiveihin toimia akateemisissa yhteisöissä.
Tämä vinkki jatkaa sarjaamme Oppimisympäristöseminaarista 2023.
Johanna Rämö piti seminaarissa työpajan itsearvioinnista. Hän jakoi myös linkin lisäaineistoihin, joita voi avoimesti selata.
Opettajana onkin hyvä pohtia, miksi itsearviointia aikoo käyttää ja miten itsearvioinnin tekemiseen ohjeistaa ja opastaa. ”Itsearviointi korkeakouluopetuksessa” -kurssimateriaalit ovat mainio apuväline tähän.
UEF:n Oppimisympäristöseminaari ”Kehitystä ja kohtaamisia” pidettiin 21.-22.8.2023. Ensimmäinen päivän keynote-puheet järjestettiin Teamsin välityksellä, mutta niitä pääsi seuraamaan ja niistä keskustelemaan myös kampusten katselustudioissa. Linjoilla ja kampuksilla oli yhteensä noin 150 osallistujaa.
Toisena päivänä järjestettiin työpajoja niin Kuopion kampuksella, hybridisti kuin verkkototeutuksinakin. Työpajojen lisäksi päästiin tutkailemaan posterinäyttelyä sekä mukaan kampuskävelyille tutustumaan yliopiston ja lähiympäristön oppilaitosten kampuksien erilaisiin oppimisympäristöratkaisuihin.
Tämä vinkki aloittaa sarjan, jossa on käsittelyssä Oppimisympäristöseminaarista poimittua. Sarjan aloittaa tekoälykeskustelu. Seminaarin ensimmäisen päivän käynnisti Itä-Suomen yliopiston professori Matti Tedren ja yliopistotutkija Henriikka Vartiaisen keynote-puhe ”Tekoäly oppimisen kohteena ja luovan toiminnan lähteenä”.
Professori Tedre kannusti kaikessa tekoälykeskustelussa pohtimaan seuraavia kysymyksiä:
