Kategoria: Viikon vinkit

Julkaistu

Viikon vinkki 22/22

Oletko jo kokeillut ThingLinkiä?

ThingLinkillä voit luoda helposti visuaalista ja interaktiivista sisältöä. Voit tehdä sisältöä kuvilla, 360-kuvilla, videoilla, 360-videoilla ja 3D-malleilla. Voit yhdistää näitä eri tavoin esimerkiksi virtuaalikierroksiksi tai skenaarioiksi.

Kirjaudu ThingLinkiin UEF-tunnuksillasi Heimon O365:n vohvelivalikon kautta.

Voit tutusta ThingLinkin käyttöön starttiwebinaarin talleenteesta (vaatii UEF-kirjautumisen).

Voit myös tutustua Matleena Laakson materiaaliin ThingLinkin käytöstä sekä ohjeista.

Julkaistu

Viikon vinkki 20/22

Oppimista ja muotoilua

Englanninkielisessä korkeakoulumaailmassa opettajien rinnalla ja kollegana toimivat oppimismuotoilijat. Se on erillinen ammattinimike, Learning Designer tai Instructional Designer. Meillä Suomessa sen sijaan on kunkin opettajan omalla vastuulla oppia muotoilemaan ja suunnittelemaan omat kurssinsa ja niiden sisällöt, tavoitteet, toteutustavat, rakenteet, aikataulutukset, työmuodot – koko paketti.

Näiden pakettien kanssa painiessani olen itse todennut, että kaikki apu on tervetullutta. Kirjallisuutta on pilvin pimein, varsinkin englanniksi. Tosin aikaa lukea tuota kirjallisuutta on vain vähän. Onneksi joku muukin on hoksannut, että pieniä kirjaesittelyitä kaivataan. Oheisesta linkistä voit lukea 17 oppimismuotoilukirjan tiivistelmät englanniksi.

Myös Itä-Suomen yliopiston henkilöstön koulutuskalenterista löytyy apua. UEF Palvelumuotoilu on 3 op:n verkkokoulutus, joka on ”avoin koko UEFin henkilöstölle ja se on tarjolla vuoden 2024 loppuun asti. Koulutus toteutetaan non-stop-koulutuksena eli voit ilmoittautua koulutukseen milloin tahansa ja aloittaa koulutuksen suorittamisen heti ilmoittautumisen jälkeen. Koulutus suoritetaan verkko-oppimisympäristössä itsenäisesti maksimissaan kuuden kuukauden aikana.”

”Verkkokoulutuksen tavoitteena on muotoiluajattelun sekä palvelumuotoilutietoisuuden ja osaamisen lisääminen sekä asiakasnäkökulman vahvistaminen UEFissa. UEF Pamu -verkkokoulutuksessa tutustut palvelumuotoiluun ja muotoiluajatteluun käsitteinä, perehdyt palvelumuotoiluprosessiin sekä palvelumuotoilun menetelmiin ja pääset tarkastelemaan asiakas- ja käyttäjälähtöistä kehittämistä, palvelujen ideointia ja konseptointia sekä palvelujen kehittämistä testaamalla. Verkkokoulutuksen tehtävien avulla löydät mahdollisuuksia hyödyntää palvelumuotoilua osana omaa työtäsi sekä siihen liittyviä palveluja tai palveluprosesseja.”

Kaikki mukaan!

Vinkin muotoili Susanna

Julkaistu

Viikon vinkki 19/22

Terveiset Moodle-maailmasta!

Kuten ehkä olet huomannut, olemme UEFissa siirtymässä monipuolisempaan Moodleen, joka kulkee nimellä eLearn. Mukavasti onkin jo uusia kurssipohjia tilattu, kertovat tilastot.

Tänne kirjautumalla saat tietopaketin uudesta Moodlesta: https://elearn.uef.fi/course/view.php?id=1335. Kurssiavain on elearn.

Nykyinen Moodle sulkeutuu 31.5.2023, jolloin myös vanhat Moodle-kurssit lakkaavat toimimasta.

Jos haluat itsellesi talteen kurssin, jota ehkä mahdollisesti vielä joskus opetat, voit kopioida Moodle-kurssin itsellesi näin: Kurssin etusivulta, oikean yläreunan hammasrattaan alta löytyy kohta ”Varmuuskopiointi”. Ota ruksi pois kohdasta ”Osallistujat”. Jos muita asetuksia ei tarvitse säätää, paina ”Hyppää suoraan viimeiseen vaiheeseen”. Näin kurssistasi luodaan varmuuskopio varmuuskopioalueelle ja voit sieltä tallentaa sen itsellesi.

Julkaistu

Viikon vinkki 18/22

Yhteistyöllä työelämään -hankkeessa tuotetut videot ryhmäviestinnästä ja verkkotyöskentelyn ohjeet ovat nyt kaikkien uefilaisten saatavilla.
Voit vapaasti käyttää videoita opetuksessasi, esimerkiksi oppimistehtävissä, kun haluat ohjata opiskelijoita havainnoimaan ryhmän toimintaa tai pohtimaan omaa työskentelyään ryhmän jäsenenä.


Lyhyt versio (11 min) (vaatii UEF-kirjautumisen).

Pidemmässä versiossa (35 min) on hiukan enemmän herkullisia paloja ryhmän toiminnasta (vaatii UEF-kirjautumisen).

Vinkkejä toimiviin verkko-opetuskäytänteisiin opettajalle: Verkkotyöskentelyn ohjeet (pdf)

Hanke on toteutettu Farmasian laitoksen ja Kielikeskuksen yhteistyönä. Iso kiitos opiskelijoille, jotka osallistuivat videoiden suunnitteluun, tuottamiseen ja editointiin.

Vinkin tarjoilivat
Marja-Leena Hyvärinen, Kielikeskus
Krista Laine, Farmasian laitos
Piia Siitonen, Farmasian laitos
Tarja Toropainen, Farmasian laitos

Julkaistu

Viikon vinkki 17/22

Uusi podcast nostaa esiin arjen hyvää opetusta

Mitä tänään yliopistossa opit -podcastsarja nostaa esiin hyviä, arkisia opetuskokemuksia opettajien, opiskelijoitten, tutkijoitten ja muiden korkeakouluopetuksen asiantuntijoitten näkökulmasta. Sarjassa mietitään, mitkä korona-ajan opit jäävät elämään hyvinä pedagogisina käytänteinä, ja mitkä on syytä hylätä.

Ensimmäiset seitsemän jaksoa on juuri julkaistu ja lisää seuraa syksyllä. Jaksoissa keskustellaan pedagogisesta johtamisesta, arvioinnin haasteista, etäopetuksesta opiskelijoitten näkökulmasta ja opetuksen vuorovaikutteisuudesta. Entä mitä annettavaa kasvatustieteellisellä tutkimuksella on opettajan työhön?

Sarjaa toimittavat Helena Kantanen ja Vesa Paajanen Itä-Suomen yliopistosta. Helena Kantanen opettaa johtamista, markkinointia ja viestintää kauppatieteissä. Vesa Paajanen on eläinfysiologian yliopistonlehtori. Helena on takavuosina toimittanut ohjelmia paikallisradioon. Vesa käyttää podcasteja myös opetuksessaan. Molemmat työskentelevät puolet työajastaan Itä-Suomen yliopiston verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattoreina 2021–22.

Lisätietoja:

Mitä tänään yliopistossa opit -podcast

Kuunneltavissa myös esim. Google Podcast-, iTunes- ja TuneIn Radio -alustoilta: ”Mita tanaan yliopistossa opit”.

Julkaistu

Viikon vinkki 16/22

Digipedagogiikan kehittäminen ja Digivisio 2030

”Digivisio 2030” on varmasti vilahdellut tietoisuutesi rajamailla, ellet ole jopa osallistunutkin kaikille avoimiin webinaareihin ja verkkovälitteisiin työpajoihin kuluneen parin vuoden aikana.

Digipedagogiikan visiotyöskentely on osa Digivisio 2030 -hanketta. Digipedagogiikan osalta on edetty niin, että webinaarityöpajojen tuloksena nyt on tarjolla visioehdotus kaikille kommentoitavaksi. Aada Willberg ja Tuula Heide kiittävät kaikkien tähänastisesta kallisarvoisesta panoksesta. He kutsuvat kaikki tutustumaan visioehdotukseen ja kommentoimaan sitä Howspacessa.

Howspaceen pääsyä varten ota ensin yhteyttä Tuula Heideen, ellei sinulla jo ole kommentointilinkkiä aiemman osallistumisesi perusteella.

Kommenttien pohjalta tiimi viimeistelee korkeakoulujen yhteisen tahtotilan digipedagogiikan kehittämiseksi, joka käsitellään korkeakoulujen opetuksesta vastaavan johdon työpajassa 2.6.2022.

Jos kaipaat tiivistystä Digivisio 2030:n kokonaiskuvasta, suosittelen tutustumaan Tapani Martin kesäkuussa 2021 julkaisemaan Digivisiota tiivistävään ja analysoivaan blogitekstiin ”Miten nähdä korkeakoulujen Digivisio 2030 -hankkeen tulevaisuuteen”. Häntä lainatakseni:

Digivisio 2030 -hankkeen kuvauksessa mainitaan: ”Oppijan hyöty on kehittämisen keskiössä”. Konkreettisina hyötyinä mainitaan mm. digitaalinen pedagogiikka, kehittynyt opintotarjonta ja käyttäjäystävällinen ohjaus.

Juuri tällä hetkellä ollaan siis muotoilemassa tätä konkretiaa. Ota kantaa!

Lisäksi Itä-Suomen yliopistolla järjestetään 20.5. Digivision RoadShow:

Tervetuloa mukaan Kohti oppimisen tulevaisuutta – Digivisio 2030 -webinaariin!

Itä-Suomen yliopisto järjestää Digivisio 2030 -webinaarin perjantaina 20. toukokuuta 2022 10.00–11.30. Digivisio 2030 on kaikkien suomalaisten korkeakoulujen yhteinen hanke, jossa viitoitetaan oppimisen tulevaisuutta. Tutustu Digivisioon jo etukäteen hankkeen verkkosivuilla ja katselemalla lyhyet videot siitä, millaisessa muutoksessa oppimisen maailma on:

UEFin Digivisio -webinaarissa esitellään hanketta, sen tavoitteita ja miten digivisiota toteutetaan Itä-Suomen yliopistossa. Toukokuun webinaari on suunnattu yliopiston laitosjohdolle ja hankkeen keskeisille toimijoille, mutta mukaan voivat tulla muutkin UEFlaiset, joita asia kiinnostaa.

UEFlainen, ota yhteyttä Petri Hynyseen, petri.hynynen(at)uef.fi, jos haluat mukaan!

Ohjelma 20.5.2022 klo 10.00–11.30:

  • Webinaarin pj. akateeminen rehtori Tapio Määttä
  • Digimatkan varrelta – UEFin oppimisympäristöjen kehittyminen/ rehtori Jukka Mönkkönen
  • Digivisio 2030 -hankkeen esittely/ digijohtaja Marko Holmavuo
  • Saavutettava jatkuvan oppimisen koulutustarjonta/ johtaja Tero Karjalainen, Jatkuvan oppimisen keskus
  • Pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittäminen UEFissa – Digivisio kehityksen vauhdittajana/ oppimisympäristöjen kehittämisjohtaja Kari Korhonen, Opintopalvelut

Mitä digivisio tarkoittaa UEFissa, mitä seuraavaksi?

Kommenttipuheenvuorot:

  • Sami Tanskanen, ISYY:n hallituksen puheenjohtaja
  • Piia Siitonen, yliopistonlehtori, verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattori, farmasian laitos
  • Sanna Vehviläinen, opinto- ja uraohjauksen professori, kasvatustieteiden ja psykologian osasto

Vinkin muotoili Susanna Kohonen.

Julkaistu

Viikon vinkki 15/22

Traumainformoitu työote yksilön ja organisaation hyvinvoinnin ja resilienssin perustana

Tervetuloa mukaan Itä-Suomen yliopiston Oppimisympäristöwebinaariin 29.-30.8.2022.

Oppimisympäristöwebinaarin työpajavalikoimassa 30.8.2022 pohditaan myös trauma-käsitettä tutkimusperustaisesti:

Tarvitsemme uutta, monialaista ja yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka syvällisestä, monitieteellisestä ja monikerroksisesta ilmiöstä on kyse. Trauma viitekehyksenä tarjoaa meille yhteisen kielen puhua haitallisesta stressistä ja sen vaikutuksesta niin yksilöihin kuin organisaatioihinkin. Painopiste traumatietoisessa työotteessa ei ole vain traumoissa vaan ennen kaikkea resilienssissä, korjaavissa kokemuksissa, myötätunnossa sekä toipumisessa. Tavoitteena on kunkin toimijan oma inhimillinen kasvu ja itsereflektio. Traumainformoidusta näkökulmasta voimme oppia käsittelemään myös hankalia asioita ilman, että niiden käsittely aiheuttaa stressiä tai vie ihmisiä epävakauteen. Emme toivu kriiseistä ottamalla toisiimme etäisyyttä vaan rakentamalla myötäelävää yhteyttä toinen toisiimme.

Kati Sarvela, HLL, terapeutti, iloajatoivoa.fi/.

PS: TraumaSummit2022, ilmainen webinaarisarja 11.–13.5.2022, jossa lähestytään traumaa monialaisesti sekä ammattilaisten että kokemusasiantuntijoiden näkökulmista. Mukana on monipuolinen joukko asiantuntijoita niin lääketieteen, kasvatuksen, kulttuurin kuin yhteiskuntatieteidenkin alalta. Tapahtumassa haastateltavien kansainvälisten ja suomalaisten johtavien ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden puheenvuorojen kautta osallistujat saavat arkikielistä tietoa traumatisoitumisesta sekä sen luomista yhteiskunnallisista ja jokapäiväisistä ilmiöistä.

Julkaistu

Viikon vinkki 14/22

Mitä sieltä kansallisesta Finnasta löytyikään – ja miten?

-Voi kun olisi jokin yksi paikka, josta voisi hakea kattavasti tietoa! kuulee usein tuskasteltavan. Sellainen paikka ei ole edes Google, mutta kotimaisten tietoaineistojen kohdalla hyvän vastuksen tarjoaa kansallinen Finna osoitteessa finna.fi

Finnan syövereistä löytää kotimaisten yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen kirja-aineistoja, kotimaisia artikkeleita, korkeakoulujen opinnäytteitä kandintutkielmista väitöskirjoihin asti sekä avoimia oppimateriaaleja. Kuvia ja videoitakin siellä riittää. Mutta miten Finnasta kannattaa hakea, jottei huku tiedon tulvaan? Mikä olikaan tarkennettu haku, ja miten ne Boolen operaattorit taas menivätkään? Entä jos haluaa tuloksiksi pelkkiä kirjoja tai opinnäytteitä? Kurkkaa hakuvinkit videolta (videon kesto 8min., tekstityksen saa päälle CC-napista):

Keväisin tiedonhakuterveisin,

Riitta Holopainen, Itä-Suomen yliopiston kirjaston opetus- ja tietopalvelut

Julkaistu

Viikon vinkki 13/2022

Psykologisten perustarpeiden tukeminen opetuksessa

Autonomiaa ja samalla muita psykologisia perustarpeita eli kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta tukevia opetustapoja on tarkasteltu paljon. Nathalie Aelterman tukimusryhmineen kuvaa, että autonomiaa tukevan tyylin tunnusmerkkeinä on pidetty esimerkiksi opiskelijan näkökulmaan virittäytymistä ja ehdotusten vastaanottamista, vaihtoehtojen ja mielekkäiden perustelujen tarjoamista sekä omaehtoisen kiinnostuksen ruokkimista mutta myös opiskelijoiden kielteisten tunteiden sallimista. Opetustyylit voivatkin osaltaan vaikuttaa oppijoiden motivaatioon, jolla puolestaan on yhteytensä sekä oppimistavoitteisiin, oppimistuloksiin että hyvinvointiin. Erittäin laajassa tutkimuskatsauksessa todettiin muun muassa se, että sisäinen motivaatio, jota autonomiaa tukevat opettamiskäytännöt voivat edesauttaa, on yhteydessä oppimistuloksiin ja hyvinvointiin. Ulkoinen motivaatio, jota kohti kontrolloivat käytännöt voivat viedä, ei puolestaan ollut yhteydessä tuloksiin tai sinnikkyyteen, vaan pahoinvointiin. Opettajan autonomiaa tukeva tyyli saattaa jopa vähentää etäopintojen aikana huolestuttanutta vilppiriskiä.

Opettaja tuskin voi vain päättää olevansa opetuksessaan aina autonomiaa tukeva: ympäristön reunaehdot voivat tehdä siitä helpompaa tai vaikeampaa. Joskus kuitenkin voisi olla hyvä pysähtyä itsensä – tai vaikka opiskelijoidensa! – kanssa psykologisia perustarpeita tukevan opettamisen kehän äärelle ja miettiä, kuinka kukin omilla toimillaan ja yhdessä toisten kanssa vie opetusta autonomiaa tukevaan ja riittävää struktuuria tarjoavaan suuntaan.

Vinkin tarjosi yliopistonlehtori Petri Karkkola psykologian oppiaineesta.