Digivision uusia koulutuksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
Oletko huomannut Digivision tuottamat, uudet koulutukset! Saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Napakat tallenteet sisältävät mm. podcast-sarjan oppimisanalytiikasta sekä videoita ja tekstivastineita saavutettavuuden tukemisesta: https://digivisio2030.fi/digipedagogiikan-koulutukset-2024/.
Opiskelun esteettömyys korkeakoulussa, esimerkkinä ThingLink -skenaariotyökalu
Opiskelijoiden ja elämän tilanteiden moninaisuus on osa suomalaisia korkeakouluja. Oppimisen esteettömyyttä korkeakouluissa voidaan lähestyä Universal Design for Learning -mallin avulla (jäljempänä UDL). UDL- malli edustaa pedagogista ajattelutapaa, jonka lähtökohtana on, ettei ole olemassa tavallista opiskelijaa. Tämä tarkoittaa, että opetuksen suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida oppijoiden moninaisuus ja varmistaa jokaiselle mahdollisuus opiskella riippumatta kulttuuritaustasta, oppimisvaikeuksista, elämäntilanteesta ja oppimistyylistä. (Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. 2022, 28) Opetuksen esteettömyys ei hyödytä vain opiskelijoita, joilla on oppimisen haasteita vaan se tukee kaikkien oppimista (Sanger, C.S. 2020).
Opetuksen suunnitteluvaiheessa opetuksen mukauttamista tehdään suhteessa oppimisen tavoitteisiin eikä oppimisen eriyttämisellä ole ensisijaisesti tarkoitus vaikuttaa kurssin osaamistavoitteisiin vaan jäsentää opiskelijalle erilaisia polkuja, joilla samaan lopputulokseen on mahdollista päästä. Opettajalle opetuksen esteettömyyden tarkasteleminen voi antaa uusia työvälineitä tutkia, mikä oman alan oppisisällössä on keskeistä ja olennaista sekä syventyä monipuolisemmin siihen, mitä kurssin osaamistavoitteet tarkoittavat. Oppimisen esteettömyydellä pyritään turvaamaan jokaiselle mahdollisuudet opiskella omien kykyjensä mukaan (Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. 2020, 24).
Opetusteknologia ja opiskelijoiden moninaisuuden huomioiminen opetuksessa
Digitaaliset materiaali ja opetusteknologia monipuolistavat tapoja opiskella mahdollistamalla videoiden, podcastien ja blogien käyttämisen kattavasti osana opetusta (Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. 2022, 32). Kirjallisten tehtävien lisäksi opiskelijoiden mahdollista osoittaa osaamistaan muilla tavoin kuten tuottamalla esityksiä, tallenteita ja äänityksiä. Digitaaliset sovellukset luovat opiskelijalle lisää mahdollisuuksia edetä̈ omien tavoitteiden ja kiinnostusten kohteiden mukaan. Näistä syntyneet onnistumisen kokemukset oppimisessa puolestaan vahvistavat motivaatiota (Järvelä, Häkkinen & Lehtinen 2006, 63). Oppimisen esteettömyyden kulmakivet ovat opetusmenetelmien monipuolisuus, materiaalien selkeys ja rauhallinen etenemistahti (Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. 2020, 24).
Yliopistossamme on käytössä useita oppimisen esteettömyyttä tukevia sovelluksia ja yksi näistä on ThingLink, jonka avulla on mahdollista tuottaa monimediaisia ja interaktiivisia oppimismateriaaleja. Opiskelijat voivat käyttää sovellusta sekä tehdä sillä yksin tai yhteistoiminnallisesti oppimistehtäviä.
ThingLinkin avulla voi yhdistää valmista digitaalista materiaalia ja eri sovelluksia toisiinsa, joten kaikkea sisältöä ei tarvitse eikä kannata lähteä tekemään itse. Opetuksen mukautuvuuden ja esteettömyyden kannalta mielenkiintoinen on ThingLinkin tarjoama skenaariotyökalu. Skenaarion avulla opiskeltaviin materiaaleihin on mahdollista luoda polkuja ja haarautumia, joiden avulla materiaalia on mahdollista jäsentää opiskelijoille erilaisiksi vaihtoehtoisiksi kokonaisuuksiksi.
Skenaarion avulla oppimisympäristöä on mahdollista eriyttää esimerkiksi ennakko-osaamisen, teemojen, erilaisten työskentelytapojen tai aineistotyyppien pohjalta. ThingLink mahdollistaa valmiiden digitaalisten oppimateriaalien kuten Sway, Word, Powerpoint, Slides, videotallenteet ja nettisivut jäsentämisen opiskelijalle vaihtoehtoisiksi poluiksi. Tällöin opiskelijat voivat valita työskentelytavoista ne, jotka tukevat heitä eniten. Skenaario helpottaa myös osallistavien tehtävien lisäämistä suoraan osaksi aineistoa.
Ohessa on joitakin virikkeitä ja ideoita, joilla voit käyttää opetusteknologiaa tukeman oppimisen esteettömyyttä.
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa henkilökunnalleen ja opiskelijoille lisenssin ThingLink -sovellukseen.
Ohje skenaariotyökalun käyttämiseen
Suunnittelija Hanna Koistinen, Itä-Suomen yliopisto, opintopalvelut
Lähteet:
Järvelä, S., Häkkinen, P., Arvaja, M., Järvinen, S., & Lehtinen, E. (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (1. p.). WSOY Oppimateriaalit.
Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. (2022). Osallistavat ohjaus-ja opetusmenetelmät korkeakouluissa. Käsikirja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-659-4
Korkeamäki, J. (2021). Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa. Tapaustutkimus aikuisten oppimisvaikeuksista. Aikuiskasvatus, 41(1), 6–17. https://doi.org/10.33336/aik.107384
Korkeamäki, J. (2011). Myös aikuiset tarvitsevat tukea oppimisvaikeuksiin. Aikuiskasvatus, 31(2), 128–135. https://doi.org/10.33336/aik.93924
Korkeamäki, J. (2023). Piilotetut vaikeudet: Oppimisvaikeuksien diagnosointi, toimijuus ja toimintamahdollisuudet aikuisen elämänkulussa.
Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. (2020). OHO-opas – opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin. OHO!-hanke. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8110-5
Rinne, Hanna & Korkeamäki, Johanna & Villa, Tiia. (2021). Korkeakouluopiskelijoiden koetut oppimisvaikeudet ja niiden yhteys elämän eri osa-alueisiin. Kuntoutus. 44. 24-36. 10.37451/kuntoutus.103339.
Sanger, C.S. (2020). Inclusive Pedagogy and Universal Design Approaches for Diverse Learning Environments. In: Sanger, C., Gleason, N. (eds.) Diversity and Inclusion in Global Higher Education. Palgrave Macmillan, Singapore. https://doi. org/10.1007/978-981-15- 1628-3_2.
Toom, A. & Pyhältö, K. (2020) Kestävää korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa. Tutkimukseen perustuva selvitys ajankohtaisesta korkeakoulupedagogiikan ja ohjauksen osaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:1. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-696-6
Kouluttaudu saavutettavuudesta (ja vähän muustakin)
Miten teet kursseistasi ja materiaaleistasi saavutettavia?
Toinen lukuvuosi on lähtenyt käyntiin, kun Itä-Suomen yliopistossakin on tuotettu osa opetuksesta saavutettavana. Ei kaikkea, sillä digipalvelulaki antaa joustoa joihinkin tilanteihin.
Saavutettavassa opetuksessa huomioidaan sekä opetuksen saatavuus, yksilölliset (opetus)järjestelyt että digitaalisten palveluiden saavutettavuus. Näillä pyritään varmistamaan kaikkien käyttäjäryhmien mahdollisuus suorittaa opintojaan.
Saavutettavuus sanana määritellään eri konteksteissa eri tavoin. Tämä aiheuttaa hämmennystä ja onkin syytä tarkentaa, mitä sillä kulloinkin tarkoittaan.
Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) eli Digipalvelulaissa verkkopalveluiden saavutettavuus käsittää teknisesti virheettömän toteutuksen, selkeän ja hahmotettavan käyttöliittymän ja ymmärrettävän sisällön. Laki määrittää saavutettavuuden minimitason julkisen sektorin, esim. Itä-Suomen yliopiston, tuottamissa verkkosivuissa ja mobiilisovelluksissa.
Saavutettavuuden huomioiminen helpottaa erityisryhmien tarpeet mutta se mahdollista oppimateriaalien käytön paremmin erilaisissa käyttötilanteissa ja erilaisilla päätelaitteilla.
Digitaalinen palvelu on verkkosivusto tai mobiilisovellus ja sisältää niiden toiminnallisuudet. Verkkosivustolla on yksilöllinen verkkotunniste. Itä-Suomen yliopistossa tämä tarkoittaa yliopiston verkkosivuja, blogeja, Kamu-tietopankkia, UEF Connectia, Moodleja, Wikiä, Mediaa, kirjaston julkaisujärjestelmää jne. Verkkosivuissa saavutettavuus ulottuu niiden sisältöihin: esim. tekstit, kuvat, videot, tallennetut tiedostot. Opetuksessa nämä sisällöt muodostuvat oppimateriaaleiksi.
Saavutettavuudessa tulisi noudattaa WCAG AA-tason kriteerejä. Käyttäjän tulee huomioida, miten ko. asioita tulisi huomioida tämän käyttämässä digitaalisessa palvelussa ja miten siihen tuotetaan saavutettavasti sisältöjä. Heimossa on Saavutettavuuden materiaalipankki ja erityisesti opettajille Oppimateriaalin saavutettavuus.
Lähtökohtana on, että oppimateriaalien tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia. On kuitenkin tilanteita, joissa saavutettavuusvaadetta EI tarvitse soveltaa:
Itä-Suomen yliopistossa määräaikainen käyttö tarkoittaa lukuvuotta. Jos Moodle-kurssi tai materiaali on käytössä sitä kauemmin, tulee saavutettavuusvaatimuksia noudattaa. Moodle-kurssilla tämä tarkoittaa kurssin uudelleen perustamista ja materiaalien päivittämistä vuosittain. Vanhalta kurssilta opiskelijoiden poistaminen ei siis riitä vaan tulee luoda kokonaan uusi Moodle-kurssi tai tilata kopio vanhasta kurssista ja muokata sen sisältöä. MOOC-kursseilla ja muilla kaikille avoimilla julkaisualustoilla saavutettavuusvaatimuksia tulee aina noudattaa.
Opettaja voi edelleen käyttää kolmannen osapuolen tuottamaa ei-saavutettavaa sisältöä opetuksessaan huomioiden opiskelijoiden yksilölliset erityisjärjestelytarpeet.
Jos opetuksessa on vaihtoehtoisia suoritustapoja, tulee niissäkin huomioida saavutettavuusvaateet.
Palveluntarjoaja ylläpitää saavutettavuusselostetta, jossa on selvitys saavutettavuuden tilasta, ohjeet miten käyttäjä voi saada tiedot vaihtoehtoisella tavalla (jos palvelu tai sen osa ei ole saavutettavassa muodossa) ja yhteystieto saavutettavuuspalautetta varten.
Palveluntarjoaja on vastuussa palvelunsa saavutettavuudesta, mutta sisällön saavutettavuuden toteuttaminen on sisällöntuottajan vastuulla. Esimerkiksi Moodlen toiminta on UEF:n vastuulla, mutta kurssin toteuttajan, opettajan, vastuulla on toteuttaa kurssinsa toiminnot ja sisällöt tarvittaessa saavutettavuusvaatimusten mukaisesti.
Saavutettavuusselosteen teosta on kerrottu tarkemmin Heimossa (kirjaudu UEF-tunnuksilla).
Saavutettavuusselosteessa on kerrottu, miten voi antaa saavutettavuuspalautteen. Palautteen jättäjän tulee saada 14 vuorokauden kuluessa vastine palautteeseensa. Saavutettavuuspalaute ohjautuu palvelun pitäjällä. Saavutettavuuspalautteeseen vastaamisesta on ohjeistettu Heimossa (kirjaudu UEF-tunnuksilla) ja siitä on tulossa webinaari syyskuun lopussa, katso lisätietoja Yammerista.
Digipalvelulakia valvoo Etelä-Suomen aluehallinnon saavutettavuudenvalvonnan yksikkö, joka käsittelee myös saavutettavuuskantelut.
Saavutettavuuden tuki Itä-Suomen yliopistossa
Henkilökunnan intrassa, Heimossa, on sivusto Digitaalisen palveluden saavutetavuudesta (kirjaudu UEF-tunnuksilla). Wistecillä on koulutusta tarjolla saavutettavuudesta.
Yliopiston saavutettavat mallipohjat (Heimossa, kirjaudu UEF-tunnuksilla).
Saavutettavuus Yammer-ryhmä (kirjaudu UEF-tunnuksilla).
Opiskelijoille on koottu tietopaketti wikiin Saavutettavuus opiskelijoille.
Opetuksen ja oppimateriaalien saavutettavuudessa tukee Oppitupa ja esim. saavutettavan opinnäytetyön teossa opiskelijoita Oppari. Sekä Oppituvan että Opparin asiantuntijat tavoitat sähköisesti UEF:n servicedeskin kautta.
Saavutettavuuden tulevaisuus
Opetusministeriön julkaisussa Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua ei puhuta digipalvelulain mukaisesta saavutettavuudesta paljonkaan. Sen mukaan korkeakoulujen näkemysten mukaan verkkopalveluiden saavutettavuus toteutetaan nykysäädöksiin perustuen.
WCAG 2.2.-kriteereistä on nähtävissä luonnos ja odotetaan, hyväksytäänkö ne sellaisenaan.
Aluehallintovirasto tarkastaa vuosittain määrätyn määrän verkkopalveluita.
Vinkin tarjoilivat
Projektipäällikkö (digipalvelulain ja tiedonhallintalain toimeenpano) Meri Sariola, Yleishallinto- ja lakipalvelut
Suunnittelija Sari H. Pitkänen, Opintopalvelut
