Yliopistossa opettajalla on oikeus valita käyttämänsä opetusmenetelmät oman pedagogisen asiantuntemuksensa perusteella. Opintojaksojen erilaiset oppimistavoitteet määrittävät osaltaan opetuksen muotoja. On kuitenkin järkevää, että jokainen yliopistossa opettava reagoi odotuksiin ja ulkoisiin paineisiin, joita opetuksen kehittämiseen kohdistuu.
Itä-Suomen yliopisto asetti jo vuosien 2015–2020 strategiassaan tavoitteekseen, että meillä on Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö. Korona-ajan kokemusten pohjalta meidän on luontevaa jatkaa panostusta digipedagogiikan kehittämiseen. Opiskelijoiden ja opettajien hyvinvointi on yhteinen huolenaiheemme ja olemme etsineet tähän ratkaisuja yliopistotasoisin toimenpitein (keväällä hyvinvointikoordinaattorit, syksyllä opetusavustajat kaikille laitoksille ja osastoille).
Viiden verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorin palkkaaminen on keskeisin tekomme digipedagogiikan edistämiseksi. Fasilitaattoritoiminta on mielestäni lähtenyt käyntiin erinomaisesti. Samalla olemme aktiivisesti pohtineet, mitä yliopistotasoisia yhteisiä toimia voisimme seuraavaksi tehdä tukeaksemme hyvin käynnissä olevaa kehitystä.
Seuraaviksi yhteisiksi teemoiksi ovat nousemassa seuraavat aiheet. Nämä kytkeytyvät tiivisti verkko- ja monimuoto-opetuksen kehittämiseen.
1. Pedajohtaminen
Opetusmenetelmien monipuolistuminen on haaste sekä opettajille että opiskelijoille. Sujuvan opintopolun rakentaminen edellyttää aktiivisempaa johtamista laitoksilla ja osastoilla. Kullekin opettajalle parhaiten soveltuva opetuksen rooli löytyy vain silloin, kun lähijohtajat tukevat aktiivisella henkilöstöjohtamisella opettajiensa työtä. Tämä on keskeinen asia koko yhteisön hyvinvoinnille. Vahva poliittinen tavoite lisätä yliopistojen opiskelijamääriä nostaa opetuksen johtamisen merkitystä, jotta opetusmenetelmiinkin ulottuva muutos saadaan hoidettua hallitusti ja tuetusti. Ensi vuoden alusta perustamme Itä-Suomen yliopistoon uuden pedajohtajaverkoston, johon kuuluvat mm. kaikille laitoksille ja osastoille valittavat koulutuksesta vastaavat varajohtajat.
2. Kaikki ohjaavat -toimintamalli
Yliopistojen opiskelijoiden taustat ovat yhä monimuotoisempia. Opiskelijavalintojen muutokset, mm. todistusvalintojen laajentuminen, heijastuu osaltaan siihen, millaisia valmiuksia opiskelijoillamme on. Avoimen yliopiston opintojen integroitu toteutusmalli ja jatkuvan oppimisen merkityksen vahvistuminen näkyy osaltaan myös opettajiemme työssä. Erilaiset opetuksen toteutustavat ja oppimisympäristöt ovat haaste samalla opiskelijoillemme. Olemme jo erilaisin toimin vahvistaneet opiskelijoidemme tukea ja jatkamme tätä työtä ensi vuonna käynnistyvän Kaikki ohjaavat -toimintamallin rakentamisella. Opiskelijoiden monipuolinen ohjaus, neuvonta ja tuki ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi asia. Tavoitteenamme on rakentaa toimintamalli, jossa ohjauksellinen ote on osa koko yliopistoyhteisön toimintakulttuuria.
3. Kampukset opetuksen ja tutkimuksen alustoina
Opetusmuotojen muutokset näkyvät myös siinä, millaisia tiloja yliopistolla tulevaisuudessa tarvitaan. Olemme käynnistämässä tilastrategian valmistelua kampustemme kehittämiseksi. Valmistelun lähtökohtana on arvioida niitä toiminnallisia tarpeita, joita opettajillamme ja opiskelijoillemme tilojen käyttöön tulevaisuudessa on. Tarvitsemme työn pohjaksi yhteisen käsityksen siitä, miten yliopisto-opetus ja -työ on tulevaisuudessa muuttumassa. Tähän pohdintaan kutsun mukaan kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä.
Kiitän kaikkia edellä mainittujen teemojen yhteiseen ideointiin eri areenoilla osallistuneita hyödyllisistä ajatuksista ja sparrauksesta. Avoin yhteisöllinen dialogi on jatkossakin opetuksen kehittämisen perusta Itä-Suomen yliopistossa.
Tapio Määttä
akateeminen rehtori