Uuden edessä – fasilitaattorien toinen toimintakausi käynnistyi vuoden alusta

Missä mennään, kun vuosi 2023 on pyörähtänyt käyntiin? Olemme uuden kaksivuotisen fasilitaattorikauden alkutaipaleella. Ensimmäisen toimintakauden toimintakertomus on julkaistu (linkki toimintakertomukseen). Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan osalta fasilitaattoritiimiin tuli muutoksia, kun allekirjoittanut hyppäsi tiimiin mukaan (Sanni Pirttilä). Täältä voit lukea esittelyni: Tutustu Sanniin.

Ensimmäinen kuukausi uudessa tehtävässä on hujahtanut nopeasti – tutustuen toimintaan, muodostaen kokonaiskuvaa fasilitaattorien tehtävästä, oppien uutta ja ennen kaikkea inspiroituen. Olen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että taitavat kollegani ovat tehneet tätä työtä jo kahden vuoden ajan. He ovat luoneet ja vahvistaneet laajoja yhteistyöverkostoja ja saattaneet fasilitaattorit näkyviksi toimijoiksi kehittäjinä ja vertaistukena koko yliopistotasolla. Kauden 2021–2022 toimintakertomusta lukiessani huomaan, kuinka monipuolista työ on ollut sisältäen esimerkiksi useita tilaisuuksia, valtakunnallista yhteistyötä sekä kuinka paljon myös ”käsinkosketeltavia” työnjälkiä on syntynyt.

Nyt toista toimintakautta aloittaessamme menneet ”koronavuodet” eivät ole enää samalla tapaa arkeamme määritteleviä kuin aikaisemmin. Arki on niiden seurauksena kuitenkin muuttunut, ja verkko- ja monimuotopedagogiikan kehittäminen on yhä tärkeää, sillä opetuksen muodot ovat moninaistuneet entisestään. Etäopetuksen aikoina huomattiin, että laadukkaan suunnittelun avulla on mahdollista saavuttaa monipuolista, vuorovaikutuksellista ja hyvin tasokasta verkkovälitteistä opetusta. Nyt, kun olemme palanneet yhä enenevissä määrin takaisin kampuksille, tarvitaan myös keinoja hybridiopetuksen laadukkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen. Verkko- ja monimuoto-opiskelu tuo joustavuutta sekä opiskelijoiden että opettajien arkeen, minkä vuoksi on vaikea nähdä enää tulevaisuutta, jossa ne eivät olisi keskeisesti läsnä.

Viime vuosien aikana olemme jokainen huomanneet, että tässä maailmassa tulee eteen aina jotain, minkä vuoksi jokainen meistä joutuu tarkastelemaan omaa opetustaan kriittisin silmin. Tällä hetkellä kuumimpana puheenaiheena lienee tekoäly (/tukiäly) ja ChatGPT, sen vaikutus koulutukseen; minkälaisia haasteita ja muutostarpeita se tuo tullessaan, ja toisaalta minkälaisia hyötyjä siitä voisimme saada? Myös kaikkien suomalaisten korkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 -hanke tuo digipedagogiikan kehittämiseen uusia tuulia. Digivision tavoitteena on, että vuonna 2030 jatkuva oppiminen ja osaamisen täydentäminen ovat luonteva osa yhteiskuntaa, minkä seurauksena esimerkiksi helposti saatavilla olevien verkkokurssien, kuten MOOC:ien (Massive Open Online Course) merkitys kasvaa.

Alkaneelle toimintakaudelle aiemmat visiomme ja missiomme jatkavat eloaan. Jatkamme toiminnallemme hyväksi todettuja käytänteitä, muun muassa säännöllisiä palavereita keskeisten yhteistyöverkostojemme, kuten opinto- ja tietotekniikkapalveluiden, kanssa sekä keskinäisiä viikkopalavereitamme. Tällä hetkellä työstämme toimintasuunnitelmaa tälle jatkokaudelle ja samalla jatkamme siitä, mihin vuoden vaihtuessa jäimme. Tavoitteenamme on edelleen lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tuoda itseämme näkyviksi viestinnän ja erilaisten tapahtumien kautta sekä muun muassa jalkauttaa Digiopettajan taitopaketteja käytäntöön koulutusten muodossa.

Omat odotukseni tulevaa kohtaan ovat innostuneet. Tämä työtehtävä – ja ennen kaikkea tiimi, jossa saan työskennellä – tarjoaa minulle ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia uutta, kehittää itseäni ja tarjota omaa panostani opetuksen kehittämisen moninaiseen kenttään.

Sanni Pirttilä

Viikon vinkki 5/2023

Tule tutustumaan Digiopettajan taitopaketteihin!

Webinaareissa esitellään kunkin paketin keskeisin sisältö, annetaan esimerkkejä niiden soveltamisesta opetuksessa sekä kerrotaan miten pakettien sisältämät keskeisimmät digitaaliset työvälineet saa käyttöön.

Webinaarit järjestetään Teamsissa, osallistumislinkki toimitetaan ilmoittautuneille.

Lue lisää ja Ilmoittaudu Koulutuskalenterin kautta (vaatii uef-kirjautumisen).

Korkeakoulutuksen tulevaisuus – mitä kansainvälinen kehitys näyttää? 

Berliinissä järjestettävän OEB2022-tapahtuman: OEB Global 2022: A Wrap-Up – OEB Insights ensimmäinen esitys kiteytti koulutuksen suunnan Pär Lager (Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulu) esitettyä kolme korkeakoulusektorin trendiä: virtuaalisuus, vuorovaikutus ja analytiikka. Berliiniin oli kokoontunut yli 2000 korkeakoulusektorin toimijaa 23.-25.11.2022 jakaakseen kokemuksia ja keskustellakseen mahdollisista uusista opetuksen ja siihen liittyvän teknologian mahdollisuuksista. Edelliseen vuoteen verrattuna poissa olivat maskien lisäksi myös korona-ajan hätäetäopetuksen kokemukset ja tilalla selkeästi halu keskustella ja löytää parhaita tämän päivän käytänteitä ja visioita korkeakouluopetuksen tulevaisuudesta 

Ensimmäisen esityksen yhteydessä läsnäolijat saivat äänestää illan väittelyaiheesta: ”Tulisiko kaiken opetuksen mennä Metaverseen 2023?”. Vaikka arviolta vain puoli prosenttia kannatti ehdotusta, on jo pelkästään Metaversen pohtiminen tuhansien paikallaolijoiden kesken hyvä osoitus virtuaaliopetuksen merkityksestä. Virtuaaliympäristöjä esiteltiin tapahtumassa sekä useissa esityksissä että niiden väliajoilla tutustuttavissa olevilla kaupallisilla toimijoilla. Oppimista on siis tapahtumassa kaikkialla myös kampusten ja niissä olevien ympäristöjen ulkopuolella. Erilaisten 360-ympäristöjen ja kaupallisten simulaatioiden lisäksi keskustelun aiheena on entistä enemmän yhteisöllinen virtuaalityöskentely, mistä hypetettynä esimerkkinä Metaverse mainittiin tapahtumassa vähintään tunnin välein. Kiinnostavana katsauksena virtuaalioppimisen mahdollisuuksista mainittakoon Sara de Freitasin (Wey Education PLC) esitys, jossa hän vertaili virtuaaliopetuksen tapoja mm. tutkimuksella, jossa virtuaalisella ja reaalisella osallistumisella ei havaittu lainkaan eroja aivokuvantamisen menetelmin. Jos aivomme eivät erota virtuaaliympäristöissä työskentelyä liveosallistumisesta, voimmeko vielä jollain argumentilla sitä vastustaa? 

Jo edellisen vuoden puheenvuoroissa oli noussut vuorovaikutuksen merkitys korona-ajan opetukselle ja sama tarina jatkui myös koronan jälkeen. Työpaikat ja yliopistot ovat havahtuneet siihen, etteivät yksin suoritettavat etäkurssit motivoi eikä opiskelijoita saada myöskään takaisin nuokkumaan luentosaleihin, mikäli tallennusvaihtoehto on olemassa. Erilaisista monimuoto-opetusmenetelmistä ja vuorovaikutteisesta verkko-opetuksesta nähtiin tapahtumassa monia esimerkkejä. Vuorovaikutuksen korostaminen on tietenkin luontevaa tapahtumassa, jonka 145 tapahtumassa esityksille oli varattu aikaa vain reilut puolet käytettävissä olevasta ajasta, jotta aikaa jaa riittävästi keskustelulle, ja joka on 28 vuoden ajan sinnitellyt menestyksekkäästi ilman etäosallistumismahdollisuutta. Eräs kiinnostava esimerkki uuden ajan vuorovaikutuksesta nähtiin, kun Ilona Bucheim (Berlin university of Applied Sciences) esitteli, miten humanoidirobotit voivat auttaa opettajaa oppimiskokemuksen rakentamisessa. Oikea-aikainen vuorovaikutus voi siis auttaa oppimisessa, oli sen antanut oikea opettaja, botti tai vaikkapa verkkoalustan automaatti. Lisäksi tapahtumassa esiteltiin erilaisia opettajan tuen muotoja – esimerkiksi UEF:n fasilitaattoritoimintaa, jolla verkkopedagogiikka saadaan jalkautettua jokaisen opetustyötä tekevän taitoihin. 

Sara de Freitas:”Three degrees of freedom: Engangement, flow and feedback in virtual reality systems”.

Kolmas päivien teema oli analytiikka, joka on tullut osaksi arkea korkeakoulujen hallinnossa, mutta joita opetuksessa kovin karsastetaan. Bart Rienties (institute of educational technology at the open university) antoi tähän kuitenkin toimivan henkilökohtaisen vihjeen allekirjoittaneelle. ”Opeta analytiikan käyttö yksikön vastahankaisimmalle opettajalle – jos hän havaitsee sen toimivaksi, uskovat muutkin sen hyötyhin.” Tapahtumassa esiteltiin runsaasti analytiikkaa ja siihen liittyviä tekoälyn ja koulutusmuotoilun mahdollisuuksia.

Kuitenkin Berliinistä oli mahdotonta löytää propellipäätä, joka olisi valmis vaihtamaan opettajat tekoälyllä. Vaikka tekoäly pystyykin opettajaa paremmin löytämään oppimisen haasteita, räätälöimään oppimissisältöjä tai kurssitarjotinta ja jopa analysoimaan esseetehtäväpalautuksissa käytetyn kielen saksan kielioppia, nähtiin suurena uhkana, jos tekoälyn argumentit rajaavat opiskelijoiden tulevia koulutusmahdollisuuksia, määrittävät kryptisesti rekrytoinneista tai ylipäätään keräävät meistä eettisesti tai juridisesti arveluttavia tietoja. Usein hoettu argumentti ”puolet töistä tulee katoamaan” muokkautui tapahtumassa muotoon ”puolet meidän kaikkien töistä tulee katoamaan”. Se ei kuitenkaan meistä useimpia haittaa, vaikka tekoäly laatisi opiskelijaluettelot, auttaisi arvioinnissa, mahdollistaisi vaihtoehtoista materiaalia ja saavutettavaa aineistoa opiskelijoille – tällöin aikamme riittäisi enemmän opiskelijoiden kanssa keskusteluun ja rakastamaamme opetustyöhön. 

Stephen Downes: ‘Artificial Intelligence has been big for a number of years, but, you know, this is really the first post-pandemic conference where we’ve all been able to get together and talk about it, and talk about what it means for education.’’

Kirjoittanut Vesa Paajanen

Viikon vinkki 22/22

Oletko jo kokeillut ThingLinkiä?

ThingLinkillä voit luoda helposti visuaalista ja interaktiivista sisältöä. Voit tehdä sisältöä kuvilla, 360-kuvilla, videoilla, 360-videoilla ja 3D-malleilla. Voit yhdistää näitä eri tavoin esimerkiksi virtuaalikierroksiksi tai skenaarioiksi.

Kirjaudu ThingLinkiin UEF-tunnuksillasi Heimon O365:n vohvelivalikon kautta.

Voit tutusta ThingLinkin käyttöön starttiwebinaarin talleenteesta (vaatii UEF-kirjautumisen).

Voit myös tutustua Matleena Laakson materiaaliin ThingLinkin käytöstä sekä ohjeista.

Viikon vinkki 18/22

Yhteistyöllä työelämään -hankkeessa tuotetut videot ryhmäviestinnästä ja verkkotyöskentelyn ohjeet ovat nyt kaikkien uefilaisten saatavilla.
Voit vapaasti käyttää videoita opetuksessasi, esimerkiksi oppimistehtävissä, kun haluat ohjata opiskelijoita havainnoimaan ryhmän toimintaa tai pohtimaan omaa työskentelyään ryhmän jäsenenä.


Lyhyt versio (11 min) (vaatii UEF-kirjautumisen).

Pidemmässä versiossa (35 min) on hiukan enemmän herkullisia paloja ryhmän toiminnasta (vaatii UEF-kirjautumisen).

Vinkkejä toimiviin verkko-opetuskäytänteisiin opettajalle: Verkkotyöskentelyn ohjeet (pdf)

Hanke on toteutettu Farmasian laitoksen ja Kielikeskuksen yhteistyönä. Iso kiitos opiskelijoille, jotka osallistuivat videoiden suunnitteluun, tuottamiseen ja editointiin.

Vinkin tarjoilivat
Marja-Leena Hyvärinen, Kielikeskus
Krista Laine, Farmasian laitos
Piia Siitonen, Farmasian laitos
Tarja Toropainen, Farmasian laitos

Viikon vinkki 29/2021

Opintojen edistymisen seuranta

Moodleen voi näppärästi valita havainnollisen työkalun, joka näyttää, miten opiskelijat ovat tutustuneet kurssiaineistoihin ja tehneet tehtäviä. Opettajalle tämä antaa nopean yleissilmäyksen siihen, miten tehtävissä on edetty. Varsinkin suurilla kursseilla tämä on iso etu. Opiskelijat ovat myös kokeneet näkymän motivoivana. He näkevät tietysti vain oman edistymisensä.

Valitse Moodlen hallintatyökaluista ”Lisää edistymisen seuranta”. Jokaisen tehtävän ja toiminnon kohdalla, joissa haluat edistymisen seurannan käyttöön, valitse asetuksissa kohdassa ”Opiskelijoiden edistyminen” > Suoritusten seuranta > Opiskelijat voivat itse merkitä tämän kohteen tehdyksi tai Näytä tämä kohde tehdyksi kun ehdot täyttyvät.

Opiskelija näkee sivun oikean laidan palkista, miten hän edistyy: tehtäväpalkki on sininen, kun mitään ei ole tehty, ja muuttuu vihreäksi tehtävien edistyessä. Opettaja saa koko kurssin tilanteen näkyviin Yleiskatsaus opiskelijoista -toiminnolla.

Alla olevassa esimerkissä ensimmäisen palkin opiskelija on opiskellut – tai ainakin avannut – kaiken kurssimateriaalin huolellisesti ja siksi palkki on kokonaan vihreä. Toinen opiskelija on ilmeisesti aloittanut kurssin toiveikkaana mutta aika ja energia ei ole riittänyt kurssin loppuunsaattamiseen. Kolmas opiskelija on tehnyt kurssin alussa aivan kaiken mutta loikkinut sitten ja keskittynyt vain mielestään olennaiseen. Neljännen strategia on päinvastainen: hidas aloitus ja panostus kurssin myöhempiin vaiheisiin.

Kuva Moodlen Edistymisen seuranta -työkalusta, jossa on esitetty neljän eri opiskelijan edistymisen jana.
Edistymisen seurannan -työkalu Moodlessa

Tämä työkalu auttaa erityisesti flipatuilla kursseilla, koska opettajan pitäisi olla kartalla siitä, miten ennakkotehtäviä on tehty ja -aineistoja opiskeltu ennen luokkatapaamisia. Jos kurssilla on erilaisia oppimistehtäviä, opettaja voi vaikka henkilökohtaisella viestillä muistuttaa, että kurssi on jo puolivälissä ja olisi siis syytä aloittaa oppimistehtävien tekeminen, jotta ehtii ajoissa. Seuranta auttaa opiskelijaa jaksottamaan työnsä koko kurssin ajalle eikä vain aikaan juuri ennen tenttiä.

Kokeile!

Viikon vinkki 28/2021

Saavutettavaa opetusta

Toinen lukuvuosi on lähtenyt käyntiin, kun Itä-Suomen yliopistossakin on tuotettu osa opetuksesta saavutettavana. Ei kaikkea, sillä digipalvelulaki antaa joustoa joihinkin tilanteihin.

Saavutettavassa opetuksessa huomioidaan sekä opetuksen saatavuus, yksilölliset (opetus)järjestelyt että digitaalisten palveluiden saavutettavuus. Näillä pyritään varmistamaan kaikkien käyttäjäryhmien mahdollisuus suorittaa opintojaan.

Saavutettavuus sanana määritellään eri konteksteissa eri tavoin. Tämä aiheuttaa hämmennystä ja onkin syytä tarkentaa, mitä sillä kulloinkin tarkoittaan.

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) eli Digipalvelulaissa verkkopalveluiden saavutettavuus käsittää teknisesti virheettömän toteutuksen, selkeän ja hahmotettavan käyttöliittymän ja ymmärrettävän sisällön. Laki määrittää saavutettavuuden minimitason julkisen sektorin, esim. Itä-Suomen yliopiston, tuottamissa verkkosivuissa ja mobiilisovelluksissa.

Saavutettavuuden huomioiminen helpottaa erityisryhmien tarpeet mutta se mahdollista oppimateriaalien käytön paremmin erilaisissa käyttötilanteissa ja erilaisilla päätelaitteilla.

Digipalvelulain vaatimukset

  1. Palvelujen ja sisältöjen tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset

Digitaalinen palvelu on verkkosivusto tai mobiilisovellus ja sisältää niiden toiminnallisuudet. Verkkosivustolla on yksilöllinen verkkotunniste. Itä-Suomen yliopistossa tämä tarkoittaa yliopiston verkkosivuja, blogeja, Kamu-tietopankkia, UEF Connectia, Moodleja, Wikiä, Mediaa, kirjaston julkaisujärjestelmää jne. Verkkosivuissa saavutettavuus ulottuu niiden sisältöihin: esim. tekstit, kuvat, videot, tallennetut tiedostot. Opetuksessa nämä sisällöt muodostuvat oppimateriaaleiksi.

Saavutettavuudessa tulisi noudattaa WCAG AA-tason kriteerejä. Käyttäjän tulee huomioida, miten ko. asioita tulisi huomioida tämän käyttämässä digitaalisessa palvelussa ja miten siihen tuotetaan saavutettavasti sisältöjä. Heimossa on Saavutettavuuden materiaalipankki ja erityisesti opettajille Oppimateriaalin saavutettavuus.

Lähtökohtana on, että oppimateriaalien tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia. On kuitenkin tilanteita, joissa saavutettavuusvaadetta EI tarvitse soveltaa:

  • Suljetussa ympäristössä toteutettu opetus rajatulle ryhmälle enintään lukuvuoden: esim. alle lukuvuoden kestoinen Moodle-kurssi rajatulle ryhmälle.
  • Suorat video- ja äänilähetykset.
  • Video- ja äänitallenteet, jotka ovat julkisena jaossa alle 14 vrk.
  • Opiskelijoiden tuottamat oppimistehtävät ja oppimateriaalit.

Itä-Suomen yliopistossa määräaikainen käyttö tarkoittaa lukuvuotta. Jos Moodle-kurssi tai materiaali on käytössä sitä kauemmin, tulee saavutettavuusvaatimuksia noudattaa. Moodle-kurssilla tämä tarkoittaa kurssin uudelleen perustamista ja materiaalien päivittämistä vuosittain. Vanhalta kurssilta opiskelijoiden poistaminen ei siis riitä vaan tulee luoda kokonaan uusi Moodle-kurssi tai tilata kopio vanhasta kurssista ja muokata sen sisältöä. MOOC-kursseilla ja muilla kaikille avoimilla julkaisualustoilla saavutettavuusvaatimuksia tulee aina noudattaa.

Opettaja voi edelleen käyttää kolmannen osapuolen tuottamaa ei-saavutettavaa sisältöä opetuksessaan huomioiden opiskelijoiden yksilölliset erityisjärjestelytarpeet.

Jos opetuksessa on vaihtoehtoisia suoritustapoja, tulee niissäkin huomioida saavutettavuusvaateet.

  1. Saavutettavuus tulee arvioida ja mahdolliset puutteet esitellään saavutettavuusselosteessa

Palveluntarjoaja ylläpitää saavutettavuusselostetta, jossa on selvitys saavutettavuuden tilasta, ohjeet miten käyttäjä voi saada tiedot vaihtoehtoisella tavalla (jos palvelu tai sen osa ei ole saavutettavassa muodossa) ja yhteystieto saavutettavuuspalautetta varten.

Palveluntarjoaja on vastuussa palvelunsa saavutettavuudesta, mutta sisällön saavutettavuuden toteuttaminen on sisällöntuottajan vastuulla. Esimerkiksi Moodlen toiminta on UEF:n vastuulla, mutta kurssin toteuttajan, opettajan, vastuulla on toteuttaa kurssinsa toiminnot ja sisällöt tarvittaessa saavutettavuusvaatimusten mukaisesti.

Saavutettavuusselosteen teosta on kerrottu tarkemmin Heimossa (kirjaudu UEF-tunnuksilla).

  1. Palvelu sisältää sähköisen kanavan saavutettavuuspalautteen jättämistä varten

Saavutettavuusselosteessa on kerrottu, miten voi antaa saavutettavuuspalautteen. Palautteen jättäjän tulee saada 14 vuorokauden kuluessa vastine palautteeseensa. Saavutettavuuspalaute ohjautuu palvelun pitäjällä. Saavutettavuuspalautteeseen vastaamisesta on ohjeistettu Heimossa (kirjaudu UEF-tunnuksilla) ja siitä on tulossa webinaari syyskuun lopussa, katso lisätietoja Yammerista.

Digipalvelulakia valvoo Etelä-Suomen aluehallinnon saavutettavuudenvalvonnan yksikkö, joka käsittelee myös saavutettavuuskantelut.

Saavutettavuuden tuki Itä-Suomen yliopistossa

Henkilökunnan intrassa, Heimossa, on sivusto Digitaalisen palveluden saavutetavuudesta (kirjaudu UEF-tunnuksilla). Wistecillä on koulutusta tarjolla saavutettavuudesta.

Yliopiston saavutettavat mallipohjat (Heimossa, kirjaudu UEF-tunnuksilla).

Saavutettavuus Yammer-ryhmä (kirjaudu UEF-tunnuksilla).

Opiskelijoille on koottu tietopaketti wikiin Saavutettavuus opiskelijoille.

Opetuksen ja oppimateriaalien saavutettavuudessa tukee Oppitupa ja esim. saavutettavan opinnäytetyön teossa opiskelijoita Oppari. Sekä Oppituvan että Opparin asiantuntijat tavoitat sähköisesti UEF:n servicedeskin kautta.

Saavutettavuuden tulevaisuus

Opetusministeriön julkaisussa Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua ei puhuta digipalvelulain mukaisesta saavutettavuudesta paljonkaan. Sen mukaan korkeakoulujen näkemysten mukaan verkkopalveluiden saavutettavuus toteutetaan nykysäädöksiin perustuen.

WCAG 2.2.-kriteereistä on nähtävissä luonnos ja odotetaan, hyväksytäänkö ne sellaisenaan.

Aluehallintovirasto tarkastaa vuosittain määrätyn määrän verkkopalveluita.

Vinkin tarjoilivat

Projektipäällikkö (digipalvelulain ja tiedonhallintalain toimeenpano) Meri Sariola, Yleishallinto- ja lakipalvelut

Suunnittelija Sari H. Pitkänen, Opintopalvelut

Viikon vinkki 27/2021

Onko Outlookin Pikakysely-toiminto sinulle tuttu?

Voit kätevästi luoda pikakyselyn, kerätä ääniä ja tarkastella tuloksia suoraan sähköpostissa.

Toimi näin:

  1. Aukaise uusi viesti, mene Lisää-välilehteen ja valitse Kysely-toiminto ylhäältä vasemmalta.
  2. Kirjoita kyselyruutuun kysymyksesi ja vastausvaihtoehdot.
Kuva, jossa on Outlook-ohjelman Pikakysely-toiminnon kyselyruutu, johon tehdään kysymykset ja vastausvaihtoehdot.
Pikakyselyn tekeminen Outlookissa

3. Lisää pikakysely sähköpostiin ja lähetä viesti. Saat itsellesi kopion viestistä.

Kuva, jossa on Outlookin Pikakysely-toiminto lisättynä sähköpostiin
Outlookin Pikakysely lisättynä sähköpostiviestiin

4. Vastaanottajat voivat äänestää suoraan sähköpostin kautta tai aukaisemalla kyselyn selainikkunassa.

5. Äänestystuloksent näkyvät suoraan viestissä. Tai vaihtoehtoisesti näet ne Formsin kautta.

Kuva, jossa näkyy Outlookin Pikakyselyn äänestylokset suoraan sähköpostiviestissä.
Outlookin Pikakyselyn äänestystulokset näkyvät suoraan viestissä

Lue lisää täältä.

Kätevää, eikös!

Viikon vinkki 26/2021

Osallistujien aktivointi Teams-kokouksessa – kokeile Formsia!

Teams-kokouksen aikana voit aktivoida osallistujia tekemällä äänestyksen tai monivalintakysymyksen helposti Formsin avulla.

Aloita kyselyn lisääminen avaamalla chat ja valitsemalla kolmen pisteen takaa Messaging extensions – eli Viestilaajennukset –toiminto.

Kuva, jossa näytetään chat-toiminnon ikkuna Teams-kokouksessa
Chat-toiminto Teams-kokouksessa

Jos Forms-sovellus ei näy sinulle valmiina, etsi se sovellusten kautta.

Kuva, jossa näytetään sovelluksia Teamsin viestilaajennus-toiminnossa
Viestilaajennuksen sovelluksia

Kun klikkaat Forms-kuvaketta, sinulle aukeaa lomake, jolle voit tehdä monivalintakysymyksen. Halutessasi voit valita, että vastaukset näkyvät nimettöminä.

Kuva, jossa kuvataan kysymyksen tekeminen Forms-sovelluksessa Teams-kokouksen aikana.
Kysymyksen tekeminen Forms-sovelluksessa

Kun olet tallentanut kysymyksen, saat vielä esikatselunäkymän, josta voit muokata kysymystä tai lähettää sen chattiin.

Kuva, jossa kuvataan kysymyksen tekeminen Forms-sovelluksella Teams-kokouksessa
Kysymyksen esikatselu Forms-sovelluksessa

Kysely tulee näkyviin chattiin ja osallistujat pääsevät vastaamaan. Kyselyn tulokset näkyvät heti kaikille osallistujille ja pääsette käymään keskustelua äänestystuloksesta. Kätevää, eikös!

Kuva, jossa näytetään lähetetty Forms-kysymys sekä osallistujien vastaukset Teams-kokouksen chatissa
Lähetetty Forms-kysymys ja osallistujien vastaukset Teamsin chatissa

Voit tehdä kysymyksiä myös ennakkoon tämän ohjeen mukaisesti.