Digivision uusia koulutuksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
Oletko huomannut Digivision tuottamat, uudet koulutukset! Saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Napakat tallenteet sisältävät mm. podcast-sarjan oppimisanalytiikasta sekä videoita ja tekstivastineita saavutettavuuden tukemisesta: https://digivisio2030.fi/digipedagogiikan-koulutukset-2024/.
UEFin tekoälysivu
Heimo-sivuilta löytyy myös Tekoäly – AI FAQ -sivu, josta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. UEFin käyttöperiaatteet, tarjolla oleva koulutus, palvelut ja ohjelmistot esitellään ao. sivulla. Sivustoa päivitetään vaiheittain. Perehdytään yhdessä!
Vinkin tarjoana Kati
Hae Taitavaksi opettajaksi, uefilainen!
Itä-Suomen yliopistossa myönnetään Taitava opettaja -palkintoja (UEF – Excellent Teaching Practitioner) opetuksessaan ansioituneille opettajille. Palkintoa voivat hakea yksittäisten opettajien lisäksi myös opettajaparit tai tiimit.
Palkinnon tavoitteena on tukea opetuksen kehittämisen monipuolisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja Itä-Suomen yliopistossa. Palkinnon saajat muodostavat Taitava opettaja -verkoston, jonka tavoitteena on osaltaan edistää opetuksen arvostusta ja kehittämistä.
Taitava opettaja -palkinto myönnetään hakemuksen perusteella. Palkintoa voi hakea yliopiston henkilöstöön kuuluva henkilö tai henkilöt. Hakuaika alkaa maanantaina 4.3.2024 ja päättyy perjantaina 5.4.2024.
Lue lisää Heimosta!
Vinkkaajana Kati, joka on kokenut taitava opettaja -porukan inspiroivaksi ja innostavaksi – tule mukaan!
Vertaisarviointi ja -palaute Moodlen työpajatyökalulla
Yliopistopedagogisten opintojen järjestämissä case-klinikoissa on tällä viikolla ollut aiheena vertaisarviointi ja -palaute.
Vielä kerkeää ilmoittautua perjantain 16.2. taitoklinikalle, jossa tutustutaan eLearn-Moodlen työpajatyökaluun! UEFlainen: ilmoittaudu tänään 15.2. puoleenpäivään mennessä tästä linkistä: https://calendar.contio.fi/uef/Calendar?d=Lslv9oSk0HM%253d.
Taina Rytkönen-Suontausta: ”Työpaja on Moodlessa ainoa aktiviteetti, jossa voi automatisoidusti rakentaa vertais- ja itsearvioinnin polun. Tätä käydään tarkemmin (ja teknisestikin) läpi taitoklinikassa perjantaina 16.2.”
H5P-työkalut opiskelijoiden itsearvioinnin välineenä
Käytössämme olevat Moodle-oppimisalustat (eLearn Moodle & DigiCampus-Moodle) mahdollistavat avoimella lähdekoodilla luotujen verkkotyökalujen H5P-sisältöjen lisäämisen sähköisiin oppimisympäristöihin. H5P on noin 60 työkalun kokoelma, minkä avulla voi luoda verkkosisältöjä, oppimateriaaleja ja automaattisesti tarkastuvia tehtäviä (lisätietoa H5P-työkaluista tekstin lopussa olevista linkeistä).
Yksi tapa hyödyntää H5P-sisältöjä, on käyttää niitä opiskelijoiden itsearvioinnin välineenä. H5P-työkaluilla Moodle-alustalle voi luoda esimerkiksi aktivoivia tehtäviä, kuten interaktiivisia videoita, itseopiskelutestejä tai tekstimuotoisia pohdintatehtäviä. Tehtävien avulla opiskelijat voivat kerrata ja pohtia opetussisältöjä sekä arvioida omaa osaamistaan ja toimintaansa.
Tehtävien avulla voi kannustaa opiskelijoita pohtimaan ja arvioimaan omaa oppimistaan. Opiskelijat voivat testata osaamistaan, kun esimerkiksi monivalintatehtävissä oikeat vastaukset tulevat näkyviin, ja halutessaan testit voi tehdä useasti. Esimerkiksi kysymykset kuten “Huomasinko ko. asiat videoluennolta?” tai “Avasinko annetun linkin ja tutustuin sen takana löytyvään materiaaliin?” voivat auttaa opiskelijoita reflektoimaan oppimaansa. Keskeisten sisältöjen nostaminen esiin pohdintatehtävien ja testien avulla auttaa myös valmistautumaan varsinaisiin opintosuoritteisiin, eli esimerkiksi tentteihin tai muihin arvioitaviin tehtäviin. Tehtävien avulla opiskelija voi varmistaa, että on oppinut sisällöt ja voi siirtyä luottavaisin mielin opintojakson sisällöissä eteenpäin.
Alla esimerkkejä H5P-työkaluilla tehdyistä itsearviointitehtävistä ”Landscape Geography and Collaborative Knowledge Creation”-opintojakson kurssialustalta.
Lue lisää H5P-työkaluista:
H5P-sivusto: https://h5p.org/
Mediamaisterin H5P-sivusto: https://help.mediamaisteri.com/h5p
Matleena Laakson video “Johdanto H5P-työkaluihin”
Tervetuloa oppimisen ja osaamisen arvioinnin klinikoille!
Yliopistopedagogisen koulutuksen, UEF-fasilitaattoreiden ja eOppimisen tukipalveluiden yhteistyönä toteutetaan klinikoita, jotka rakentuvat oppimisen ja osaamisen arvioinnin case-esimerkeistä (caseklinikat) sekä case-esimerkkien toteuttamiseksi tarvittavien digitaalisten työvälineiden esittelystä (taitoklinikat).
Vko 6: Yksilötentit, itsearviointi
vko 7: Vertaisarviointi, ryhmämenetelmät
vko 8: Arviointi massakursseilla, jatkuva arviointi, monivalintatentit
Ilmoittautuminen henkilöstökoulutuskalenterissa, valitse lajiksi ”tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö”. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille. Klinikoita ei tallenneta.
Lämpimästi tervetuloa! Jaetaan samalla kokemuksiamme ja askarrutuksiamme!
Vinkkaajana klinikoiden järjestäjät
Keskustelua ja vuorovaikutusta: Erätaukomenetelmää kokeilemaan?
HS uutisoi 14.1.2024, miten presidenttiehdokkaat keskustelivat nuorten kanssa arvoista, pyrkimyksenä sopu ja jaettu käsitys. Keskustelussa sovellettiin Sitran Erätauko-keskustelumenetelmän sääntöjä. Minua kiehtoi esim. perusohje ”Kuuntele toisia, älä keskeytä tai käynnistä sivukeskusteluja.” Uteliaana selvitin, mistä menetelmässä on kysymys:
”Erätauko on keskustelumenetelmä, jota voi käyttää erilaisissa ryhmissä ja organisaatioissa. Erätauko-menetelmä on kehitetty Sitrassa vuosina 2016-2019. Nyt menetelmän kehittämisestä ja käytön laajentamisesta vastaa Erätauko-säätiö yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa, ks. https://www.eratauko.fi/mika-eratauko/
Erätauko-keskustelu sopii parhaiten 6-25 ihmiselle. Keskustelun aikana pyritään istumaan kasvotusten piirissä. Erätauko-keskustelu voi tapahtua myös etäyhteydellä.
Keskustelulla on ohjaaja, joka pitää huolta keskustelun rakentavasta ja tasavertaisesta ilmapiiristä. Tukea keskusteluun saadaan Erätauon Rakentavan keskustelun pelisäännöistä.
Voit käyttää Erätaukoa aina, kun tarvitaan aiheen syvempää ymmärrystä tai erilaisten ihmisten tasavertaista kohtaamista – esimerkiksi osana luottamuksen rakentamista, valmistelua, päätöksentekoa tai kun haluat tuoda erilaisia ihmisiä yhteen.” Tutustutaanko ja kokeillaanko?
Vinkkaajana Kati Kasanen, fasilitaattori ja vanhempi yliopistonlehtori
ThingLinkistä on moneksi, 2/3: Kuvat ja videot ThingLinkissä
ThingLink-sarjamme jatkuu! ThingLinkissä voi käyttää monenlaisia kuvia ja videoita, ja niitä voi myös luoda itse.
Kuvia ThingLinkin kautta
Kuvia laitteilla ja sovelluksilla
Kuvia tekoälyllä
Lisätietoa
Taina Rytkönen-Suontausta ja tiimi, koulutuspalvelut, Itä-Suomen yliopisto
Teams Café – tilaisuudet kiinnostuneiden kalentereihin!
Teams Café -tilaisuuksissa esitellään uutuuksia Microsoftilta ja parhaita käytänteitä eri oppilaitoksilta.
Vuoden 2024 Teams Café -tilaisuuksien teemat, ajat & ladattavat kalenterikutsut sekä aiempien tilaisuuksien tallenteet löytyvät nyt Petri Jämsenin verkkosivulta.
Ensimmäisessä tapaamisessa 31.1.2024 klo 15-16 aiheena on ”10 vinkkiä Wordistä + tammikuun tekoälykuulumiset”.
Vinkin tarjoili Satu Turkka, eOppimisen tukipalvelut / Koulutuspalvelut
Opiskelun esteettömyys korkeakoulussa, esimerkkinä ThingLink -skenaariotyökalu
Opiskelijoiden ja elämän tilanteiden moninaisuus on osa suomalaisia korkeakouluja. Oppimisen esteettömyyttä korkeakouluissa voidaan lähestyä Universal Design for Learning -mallin avulla (jäljempänä UDL). UDL- malli edustaa pedagogista ajattelutapaa, jonka lähtökohtana on, ettei ole olemassa tavallista opiskelijaa. Tämä tarkoittaa, että opetuksen suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida oppijoiden moninaisuus ja varmistaa jokaiselle mahdollisuus opiskella riippumatta kulttuuritaustasta, oppimisvaikeuksista, elämäntilanteesta ja oppimistyylistä. (Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. 2022, 28) Opetuksen esteettömyys ei hyödytä vain opiskelijoita, joilla on oppimisen haasteita vaan se tukee kaikkien oppimista (Sanger, C.S. 2020).
Opetuksen suunnitteluvaiheessa opetuksen mukauttamista tehdään suhteessa oppimisen tavoitteisiin eikä oppimisen eriyttämisellä ole ensisijaisesti tarkoitus vaikuttaa kurssin osaamistavoitteisiin vaan jäsentää opiskelijalle erilaisia polkuja, joilla samaan lopputulokseen on mahdollista päästä. Opettajalle opetuksen esteettömyyden tarkasteleminen voi antaa uusia työvälineitä tutkia, mikä oman alan oppisisällössä on keskeistä ja olennaista sekä syventyä monipuolisemmin siihen, mitä kurssin osaamistavoitteet tarkoittavat. Oppimisen esteettömyydellä pyritään turvaamaan jokaiselle mahdollisuudet opiskella omien kykyjensä mukaan (Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. 2020, 24).
Opetusteknologia ja opiskelijoiden moninaisuuden huomioiminen opetuksessa
Digitaaliset materiaali ja opetusteknologia monipuolistavat tapoja opiskella mahdollistamalla videoiden, podcastien ja blogien käyttämisen kattavasti osana opetusta (Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. 2022, 32). Kirjallisten tehtävien lisäksi opiskelijoiden mahdollista osoittaa osaamistaan muilla tavoin kuten tuottamalla esityksiä, tallenteita ja äänityksiä. Digitaaliset sovellukset luovat opiskelijalle lisää mahdollisuuksia edetä̈ omien tavoitteiden ja kiinnostusten kohteiden mukaan. Näistä syntyneet onnistumisen kokemukset oppimisessa puolestaan vahvistavat motivaatiota (Järvelä, Häkkinen & Lehtinen 2006, 63). Oppimisen esteettömyyden kulmakivet ovat opetusmenetelmien monipuolisuus, materiaalien selkeys ja rauhallinen etenemistahti (Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. 2020, 24).
Yliopistossamme on käytössä useita oppimisen esteettömyyttä tukevia sovelluksia ja yksi näistä on ThingLink, jonka avulla on mahdollista tuottaa monimediaisia ja interaktiivisia oppimismateriaaleja. Opiskelijat voivat käyttää sovellusta sekä tehdä sillä yksin tai yhteistoiminnallisesti oppimistehtäviä.
ThingLinkin avulla voi yhdistää valmista digitaalista materiaalia ja eri sovelluksia toisiinsa, joten kaikkea sisältöä ei tarvitse eikä kannata lähteä tekemään itse. Opetuksen mukautuvuuden ja esteettömyyden kannalta mielenkiintoinen on ThingLinkin tarjoama skenaariotyökalu. Skenaarion avulla opiskeltaviin materiaaleihin on mahdollista luoda polkuja ja haarautumia, joiden avulla materiaalia on mahdollista jäsentää opiskelijoille erilaisiksi vaihtoehtoisiksi kokonaisuuksiksi.
Skenaarion avulla oppimisympäristöä on mahdollista eriyttää esimerkiksi ennakko-osaamisen, teemojen, erilaisten työskentelytapojen tai aineistotyyppien pohjalta. ThingLink mahdollistaa valmiiden digitaalisten oppimateriaalien kuten Sway, Word, Powerpoint, Slides, videotallenteet ja nettisivut jäsentämisen opiskelijalle vaihtoehtoisiksi poluiksi. Tällöin opiskelijat voivat valita työskentelytavoista ne, jotka tukevat heitä eniten. Skenaario helpottaa myös osallistavien tehtävien lisäämistä suoraan osaksi aineistoa.
Ohessa on joitakin virikkeitä ja ideoita, joilla voit käyttää opetusteknologiaa tukeman oppimisen esteettömyyttä.
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa henkilökunnalleen ja opiskelijoille lisenssin ThingLink -sovellukseen.
Ohje skenaariotyökalun käyttämiseen
Suunnittelija Hanna Koistinen, Itä-Suomen yliopisto, opintopalvelut
Lähteet:
Järvelä, S., Häkkinen, P., Arvaja, M., Järvinen, S., & Lehtinen, E. (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (1. p.). WSOY Oppimateriaalit.
Kanervo, R., Kuosmanen, L., & Kuparinen, K. (2022). Osallistavat ohjaus-ja opetusmenetelmät korkeakouluissa. Käsikirja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-659-4
Korkeamäki, J. (2021). Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa. Tapaustutkimus aikuisten oppimisvaikeuksista. Aikuiskasvatus, 41(1), 6–17. https://doi.org/10.33336/aik.107384
Korkeamäki, J. (2011). Myös aikuiset tarvitsevat tukea oppimisvaikeuksiin. Aikuiskasvatus, 31(2), 128–135. https://doi.org/10.33336/aik.93924
Korkeamäki, J. (2023). Piilotetut vaikeudet: Oppimisvaikeuksien diagnosointi, toimijuus ja toimintamahdollisuudet aikuisen elämänkulussa.
Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. (2020). OHO-opas – opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin. OHO!-hanke. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8110-5
Rinne, Hanna & Korkeamäki, Johanna & Villa, Tiia. (2021). Korkeakouluopiskelijoiden koetut oppimisvaikeudet ja niiden yhteys elämän eri osa-alueisiin. Kuntoutus. 44. 24-36. 10.37451/kuntoutus.103339.
Sanger, C.S. (2020). Inclusive Pedagogy and Universal Design Approaches for Diverse Learning Environments. In: Sanger, C., Gleason, N. (eds.) Diversity and Inclusion in Global Higher Education. Palgrave Macmillan, Singapore. https://doi. org/10.1007/978-981-15- 1628-3_2.
Toom, A. & Pyhältö, K. (2020) Kestävää korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa. Tutkimukseen perustuva selvitys ajankohtaisesta korkeakoulupedagogiikan ja ohjauksen osaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:1. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-696-6
