Avainsana: Moodle

Julkaistu

Mitä ihmettä on analytiikalla tekemistä ihmisen taloudessa?

Itä-Suomen yliopisto on pilotoimassa syksyllä 2024 kahta Moodleen (eLEarniin) yhdistettävää oppimisanalytiikkaohjelmaa. Moni kollega varmaankin ihmettelee, mitä niillä tehdään ja mitä hyötyä niistä voisi olla. Meneekö opetus opiskelijoiden paapomiseksi tai kyttäämiseksi? Otetaan alkuun kaksi esimerkkiä omasta opetustyöstäni:

Opettajan työsuunnitelma

Pyöritän viittä ympärivuotista monimuotokurssia, joissa opiskelijat palauttavat erilaisia kirjallisia tehtäviä, jotka arvioin ja joista annan heille lyhyesti kirjallista palautetta. Tehtäviä on yhteensä kurssisalustoilla 30 ja palautuksia niihin saadaan keskimäärin vuosittain 80 – 200 opiskelijalta. Moodle ei valitettavasti pysty antamaan suoraan raporttia, josta näkyisi, montako tehtävää on kullakin kurssilla odottamassa arviointia. Niinpä käytän jokaisena maanantaina työaikaani laskeakseni, montako tehtävää on arviointia odottamassa.

En laske tehtäviä pelkästään mielenkiinnosta, vaan tarvitsen tietoa allokoidakseni työaikaani. Varaan viisi minuuttia kunkin tehtävän tarkistamiseen, jolloin 96 palautusta vaatii yhden työpäivän. Luonnollisesti työviikostani ei löydy täysin vapaita päiviä vaan jaan arvioinnin lyhempiin osioihin esim. kokousten väleille. Tiedän, että oppimisanalytiikkatyökalut mahdollistaisivat suoraan tällaisen opettajanäkymän, mikä nopeuttaisi työaikataulun rakentamista huomattavasti.

Opiskelijoiden muistuttaminen

Olen kaikilla monimuotopedagogiikkaa hyödyntävillä kursseillani havainnut saman haasteen: osa opiskelijoista lopettaa kurssin suorittamisen ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana, mikä alentaa kurssin läpäisyastetta ja saa kurssin vaikuttamaan vaikeammalta kuin se on. Tällöin riskinä voi olla kurssitehtävien tarpeeton helpottaminen. Olen myös huomannut, että ensimmäisten päivien alhainen kurssiaktiivisuus ennustaa korkeaa keskeyttämisriskiä, minkä vuoksi hitaasti etenevien opiskelijoiden tavoittaminen ensimmäisinä kurssipäivinä voisi auttaa heitä suorittamaan opintoja. Minulla onkin hyviä kokemuksia yhteydenpidosta kurssien ensimmäisen viikon aikana: kannustuksesta, jolla hitaammat saadaan mukaan touhuun.

Moodle antaa edistymisen seurantaan joitain työkaluja, mutta ne ovat kovin vaikeita käyttää. Käytän usein ”aktiivisuuden jakautuminen” -näkymää, josta voin nähdä lokitietoihin perustuen kurssiaktiivisuuden erot jo ennen kuin opiskelijat palauttavat ensimmäistäkään tehtävää. Kuitenkaan Moodle ei mahdollista tämän datan suoraa siirtämistä muihin ohjelmiin, jolloin joudun kopiomaan näkymän kahden ohjelman kautta taulukkolaskentaan ja siivoamaan sen rakentamallani makrolla ennen kuin saan löydettyä luotettavasti hitaasti etenevät suuresta opiskelijajoukosta. Luonnollisesti tällaiset DIY ratkaisut eivät ole suositeltavissa täysjärkisille opettajille. Sen sijaan, oppimisanalytiikan työkalut mittaavat erinomaisesti kurssialustan klikkauksia, jolloin ne olisivat tarjoamassa valmiin luettelon putoamisuhan alla olevista opiskelijoista, joihin opettaja voi olla suoraan yhteydessä.

Luultavasti en ole ainoa opetustyötä tekevä, jolle opiskelijat palauttavat labraraportteja ja esseetehtäviä, koodin pätkiä ja laskelmiaan. En myöskään ole ainoa, joka ei ole tehnyt kurssialustoistaan niin selkeitä että JOKAINEN opiskelija pystyisi edistymään alustalla ripeästi ilman apua tai ohjausta. Sen vuoksi analytiikasta voisi olla apua muillekin.

Kurssin kehittäminen

Entä sitten kurssin jälkeen? Oletetaan, että olet kokeillut kurssillasi jotain uutta elementtiä ja haluat tietää, oliko siitä hyötyä. Luotatko opiskelijoiden palautteeseen (siis niiden molempien opiskelijoiden, jotka palautetta antoivat) vai haluatko jotain muutakin tietoa?

Itselläni oli syksyllä 2023 kokeilussa englanninkielistä materiaalia, jota tarjosin ensimmäisen vuoden opiskelijoille vaihtoehtoiseksi oppimismenetelmäksi omien tylsien tehtävieni sijasta. Luonnollisesti halusin tietää ainakin vaihtoehtojen käyttöasteen ennen kuin menen esittämään kalliin teknisen ratkaisun hankkimista. Oppimisanalytiikkaohjelmistot tarjoavat yksinkertaisia näkymiä kuvaamaan erilaisten aktiviteettien suorittamista mutta myös keinoja selvittää, onko yksittäinen valinta (esimerkiksi mainitsemani englanninkielinen materiaali) parantanut oppimistuloksia. Yksinkertaisetkin kuvaajat auttavat opettajaa huomaamaan, mikäli kurssialustalla on osioita, joita opiskelijat eivät juurikaan käytä, ja ymmärtämään, että ne kenties koetaan joko vaikeiksi tai vähemmän tärkeiksi.

Tehtävien antamien on nopeampaa kuin niiden tekeminen. Itselläni on ollut haasteena, että pakkaan vuosien saatossa liikaa opiskeltavaa materiaalia ja tehtäviä etenkin sellaisille kursseille, joita en ole rakentamassa viimeisenä yönä. Pyytäessäni opiskelijoita referoimaan englanninkielistä tiedeartikkelia tai arvioimaan erilaisten lähteiden luotettavuutta kurssimateriaalin perusteella minun on vaikea ennustaa, kuluuko tehtävään puoli tuntia vai puoli päivää. Moodlen tehtäväpalautus antaa työmäärästä lukuja, mutta niiden luotettavuus on olematonta. En usko, että kukaan opiskelijoistani käyttäisi yksittäisen tehtävän kirjoittamiseen lähemmäs 200 työpäivää.

Ainakin osa analytiikkaohjelmistoista laskee kurssialustalla tapahtuvien klikkausten välejä, jolloin tehtävien suorittamiseen vaadittava aktiivinen työmäärä voidaan määrittää. Tämä auttaisi opintopisteiden vaativuuden arvioinnissa.

Analytiikka & opiskelijat

Analytiikka auttaa suoraan myös opiskelijoita. Moodlen muistutusviestit ja liikennevalot auttavat opiskelijoita pysymään vauhdissa ja hahmottamaan kurssin suorittamiseen jäljellä olevan työmäärän. Muistan useammankin kerran, kun olen kurssin aikana alustaa täydentänyt ja saanut opiskelijoilta palautetta kun heillä näkyykin kurssin suoritus enää 60 %:ssa.

Analytiikan avulla opiskelijat voisivat verrata omaa työmääräänsä muihin kurssin suorittajiin. En ole aivan varma sen toimivuudesta, mutta kenties se hillitsisi innokkaimpia opiskelijoita käyttämästä liikaa aikaa parin opintopisteen suoritukseen.

Yliopistonlehtori Vesa Paajanen, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto

Julkaistu

Anna palautetta – opiskelijat kaipaavat enemmän vastakaikua opintojensa etenemisestä! Kerää palautetta – kehitä itseäsi opettajana ja paranna koulutuksen laatua!

Näihin toiveisiin, kehotuksiin ja jopa vaatimuksiin meillä on nykyään näppärät digitaaliset järjestelmät. On Moodle ja sen tehtävien arvioinnin yhteydestä löytyvät sanallisen palautteen laatikot. On yksilö- ja yhteisviestit – niin itse kuin tekoälyn avustuksella kirjoitettuna. On yhteismitallisia palautelomakkeita, jotka kilahtavat opiskelijoiden sähköposteihin automaattisesti opintojaksojen päätyttyä.

Digitaaliset alustat mahdollistavat eri tavoin palautteen antamisen ja keräämisen, mutta niiden mukana on tullut myös uusia haasteita. Palautteen keräämisen helppouden sivutuotteena syntyy palauteähkyä. Pyyntöjä satelee niin lähikaupan kokemuksista kuin yksittäisistä seminaareista, kustakin opintojaksosta ja opintojen etenemisestä yleisesti.

Pyynnöt hukkuvat toistensa sekaan, ellei vastaajan tunnenyppylöitä ole saatu stimuloitua. Kuulemme heistä, jotka ovat inhonneet tai rakastaneet opintojaksoa, ja keskimääräinen kokemus jää helposti piiloon. On tyypillistä, että osallistujamäärästä riippumatta on haastavaa saada kokoon opintojaksopalautteita edes ne vaadittavat viisi kappaletta, jotta palautteet pääsisi lukemaan. Kehitä ja kehity nyt siinä sitten, mutta ehkäpä voi pyytää tekoälyä generoimaan reflektiota tukevaa palautetta pahimpaan palautevajeeseen.

Palauteähkyn ohella digitaalinen palaute turhan kärkkäästi ajautuu mittaamisen logiikkaan. Digitaalinen palaute saattaa jäädä etäiseksi ja kasvottomaksi, jolloin opiskelija voi tulkita sen arvosteluna taidoistaan, eikä niinkään opintojen ja oppimisen tukemisen välineenä. Oppimisalustojen aktiivisuustiedot osoittavat, etteivät läheskään kaikki opiskelijat edes avaa saamiaan palautteita ja siten he eivät myöskään hyödy niistä. Rutiininomaisesti annetut palautteet eivät välttämättä myöskään osu oikeaan – palautteen fokusoinnissa opiskelijalla itsellään olisi keskeinen rooli.

Mittaamisen ongelma korostuu digitaalisissa opintojaksojen palautekyselyissä. Yhteismitallisten, numeraaliseen arviointiin perustuvien lomakkeiden tavoitteena lienee taata vastaamisen helppous ja palautteen tasalaatuisuus. Samalla se kuitenkin viestii, että olemme kiinnostuneita vain siitä, onko opetuksesi 3.7 vai peräti 4.8 keskiarvon arvoinen. Vertailtavuus ja yhteismitallisuus eivät jätä tilaa kunkin opintojakson omalle kontekstille ja kehittämistavoitteille – pilottikokeilun palaute on usein erilaista kuin vuosien varrella huolellisesti hiotun opetuksen. Jos siis olet yhtä hyvä opettajana kuin viimeisin pisteytyksesi, kannustaako se kokeiluihin? Yhteismitallisuus, joka vieraantuu sisällöistä ja kontekstista, saattaa entisestään etäännyttää sekä opettajia että opiskelijoita.  

Mitä näille haasteille sitten voisi tehdä, jotta saisimme enemmän iloa irti digitaalisten alustojen palautemahdollisuuksista? Näemme keskeisenä ratkaisuna vuorovaikutuksellisuuden painottamisen. Palautteen ja palauteosaamisen merkityksistä ja annetun palautteen käyttötavoista tulee puhua avoimesti ja tavoitteellisesti. Palautteen antaminen ja saaminen tulisi nähdä työelämätaitona, jota harjoitellaan opiskelijoiden kanssa. Hyväksi palautteen antajaksi ja saajaksi voi oppia, ja näistä taidoista on iloa työssä kuin työssä. Meidän tulisikin kannustaa opiskelijoita antamaan palautetta, ei vain jotta he voivat kehittyä sisällöissä ja me voimme kehittyä opettajina, vaan jotta opiskelijat voivat oppia työelämässä tarvittavia taitoja. Dialogi on parhaimmillaan palauteosaamisen ytimessä.

Meillä on myös mahdollisuuksia – ainakin osittain – astua mittaamisen ja datafikaation ulkopuolelle. Palautetta voi ja kannattaa kerätä opintojakson eri vaiheissa. Opintojakson aikana voi käydä opiskelijoiden kanssa palautekeskusteluja, kirjoituttaa itsereflektioita, luoda aktivoivia tehtäviä, joissa opiskelijat pohtivat opintojakson sisältöjen toimivuutta ja omia kokemuksiaan. Yhteiset keskustelut, tapahtuvat ne sitten luokkatiloissa tai digitaalisilla alustoilla, mahdollistavat myös opettajalle tilaisuuden tuoda esille opiskelijoiden onnistumisia, kehittymisiä ja asioita, joihin voisi vielä kiinnittää huomiota omaa oppimista edistääkseen. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus vastata tähän palautteeseen. Vuorovaikutuksen ja dialogin kautta palautteen antamisella ja saamisella on sekä sisällöllistä että taidollista iloa myös digitaalisessa maailmassa.

Outi Hakola ja Kati Kasanen

Kirjoittajista Hakola työskentelee Itä-Suomen yliopistossa laadullisten tutkimusmentelmien yliopistonlehtorina ja akatemiatutkijana. Hän valmistuu Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksesta syyskuussa 2024. Kasanen työskentelee vanhempana yliopistonlehtorina psykologian oppiaineessa. Hän valmistui DigiErkosta syksyllä 2023.

Blogiteksti on julkaistu 27.5.2024 Valtakunnallisen DigiErko-verkoston Vierailijakynä-palstalla.

Julkaistu

Viikon vinkki 10/2024

UEFilaiset – eLearn Moodle -kurssien automaattinen arkistointi käyttöön 2.4.2024!

eLearn Moodle -oppimisympäristön toimintaa parannetaan kurssialueiden automaattisella arkistoinnilla. Automaattisen arkistoinnin tavoitteena on parantaa oppimisympäristön suorituskykyä ja vähentää tietosuojariskejä. Automaattinen arkistointi selkeyttää sekä opettajien että opiskelijoiden näkymää ja vähentää sekaannuksia siitä, mikä on voimassa oleva kurssi.

Miten ja milloin automaattinen arkistointi tapahtuu?

Automaattinen arkistointi pohjautuu kurssin asetuksissa olevaan kurssin päättymispäivään ja arkistointi otetaan käyttöön 2.4.2024. Tällöin arkistoituvat kaikki kurssit, joiden päättymispäivämäärä on 1.3.2024 tai aiempi. Kaikki vanhat kurssit siirtyvät arkistoon ja siksi on tärkeää, että tarkistat kurssiesi päättymispäivämäärät ennen arkistoinnin aktivoitumista.

Arkistoinnin toiminta lyhyesti:

  • Jos kurssin asetuksissa ei ole asetettu päättymispäivää, kurssia ei arkistoida. (Jos kurssia ei arkistoida, huolehdi vanhojen opiskelijatietojen poistamisesta kurssilta. Tietoja on säilytettävä vähintään 6 kuukautta).
  • Jos kurssin asetuksissa on asetettu kurssin päättymispäivämäärä, arkistointi on käytössä.
  • Kurssi siirtyy arkistoon 1 kuukauden kuluttua kurssin päättymispäivämäärästä.
  • Kurssin opettajille lähtee viesti kurssin arkistoinnista.
  • Opettaja voi palauttaa vahingossa arkistoidun kurssin takaisin käyttöön.
  • Arkistoidun kurssin sisällön voi tuoda uuteen kurssipohjaan = arkistoidun kurssin voi kopioida.
  • Arkistossa kurssia säilytetään 12 kuukautta.
  • 12 kuukauden jälkeen kurssi siirtyy arkistosta poistettuihin kursseihin.
  • Kurssia säilytetään poistetuissa kursseissa 6 kuukautta.
  • Kurssi on mahdollista palauttaa poistetuista kursseista ottamalla yhteyttä https://asiointi.uef.fi/ -> eOppimisen tukipalvelut -> Ota yhteyttä.
  • 6 kuukauden jälkeen kurssi poistuu lopullisesti, sitä ei ole mahdollista palauttaa.

Viikon vinkki muotoiltu eOppimisen tukipalvelujen Viva-tiedotteesta!

Julkaistu

Viikon vinkki 6/2024

Vertaisarviointi ja -palaute Moodlen työpajatyökalulla

Yliopistopedagogisten opintojen järjestämissä case-klinikoissa on tällä viikolla ollut aiheena vertaisarviointi ja -palaute.

Vielä kerkeää ilmoittautua perjantain 16.2. taitoklinikalle, jossa tutustutaan eLearn-Moodlen työpajatyökaluun! UEFlainen: ilmoittaudu tänään 15.2. puoleenpäivään mennessä tästä linkistä: https://calendar.contio.fi/uef/Calendar?d=Lslv9oSk0HM%253d.

Taina Rytkönen-Suontausta: ”Työpaja on Moodlessa ainoa aktiviteetti, jossa voi automatisoidusti rakentaa vertais- ja itsearvioinnin polun. Tätä käydään tarkemmin (ja teknisestikin) läpi taitoklinikassa perjantaina 16.2.”

Julkaistu

Viikon vinkki 41/2023

Moodlen ryhmäasetukset – miksi niillä on merkitystä? 

Vinkki pätee UEF eLearn-Moodleen, mutta myös DigiCampus-Moodleen. 

Moodlessa on mahdollista luoda kurssille ryhmiä, ja hyödyntää ryhmiä vaikkapa keskusteluissa. 

Ryhmien luonti 
Ryhmät luodaan ”Osallistujat” -sivulla valitsemalla alasvetovalikosta ”Ryhmät”. Voit luoda ryhmät manuaalisesti tai automaattisesti. Voit myös määrittää ryhmille avaimet, joita ryhmän jäsenet voivat käyttää kurssiavaimen sijasta liittyessään kurssille ja samalla ohjautuvat siihen ryhmään, jonka avainta käyttävät.  

 
Voit myös antaa opiskelijoiden luoda tai valita ryhmänsä käyttämällä Ryhmänmuodostus- tai Ryhmävalinta -aktiviteetteja kurssilla. 

Kurssilla voi myös olla erilaisia ryhmiä eri tarkoituksiin ja niistä voidaan muodostaa ryhmittelyjä, joilla valitaan mitä ryhmiä käytetään eri aineistoissa/aktiviteeteissa. Opiskelija voi siis kuulua kurssilla useampaan eri ryhmään – vaikkapa ryhmiin, joilla opiskelijat jaetaan kampuksittain ja ryhmiin, joilla opiskelijat jaetaan ryhmätyöskentelyä varten. 

Ryhmäasetukset ja kurssin aktiviteetit 
Ryhmien luominen ei vielä riitä! Ne täytyy myös ottaa käyttöön aktiviteeteissa. 
Oletuksena Moodle-kurssin asetuksissa ryhmäasetus on aina ”Ei ryhmiä”.  

Jos laitat kurssin asetuksissa päälle ”Erilliset ryhmät” tai ”Näkyvät ryhmät”, kyseistä asetusta käytetään kaikissa aktiviteeteissa, jotka lisäät tämän jälkeen kurssillesi. Voit myös pakottaa ryhmämoodin, jolloin asetusta ei voi enää muuttaa aktiviteeteissa. Jos pakotusta ei ole otettu käyttöön, voit muuttaa ryhmäasetusta jokaisessa aktiviteetissa erikseen. 

Aktiviteeteissa voi valita aina ”Ei ryhmiä”, ”Erilliset ryhmät” tai ”Näkyvät ryhmät”. 

  • Ei ryhmiä = kaikki opiskelijat ovat aktiviteetissa yhtä suurta ryhmää. 
  • Erilliset ryhmät ja Näkyvät ryhmät = aktiviteetissa käytetään kurssille muodostettuja ryhmäjakoja. 

Näiden erot vaikuttavat lähinnä keskustelualueella: 

  • Erilliset ryhmät = opiskelija näkee ja voi lähettää viestejä vain omaan ryhmäänsä. 
  • Näkyvät ryhmät = opiskelija voi lähettää viestejä vain omaan ryhmäänsä, mutta näkee ja voi lukea myös muiden ryhmien viestejä. 

Jos kurssille ei ole tehty ryhmiä ja jaettu opiskelijoita ryhmiin tai kurssille lisätyssä aktiviteetissa ei ole otettu ryhmiä käyttöön kurssin tai aktiviteetin asetusten kautta, opiskelijoita käsitellään yhtenä suurena joukkona. Jos Ryhmät puuttuvat kurssilta ja silti käytetään aktiviteettien ryhmätoimintoja, se voi johtaa outoihin lopputuloksiin. 

Esimerkki 1 
Kurssille ei ole tehty ryhmiä. Kurssilla on Tehtävän palautus ja sen asetuksissa on valittu ”Opiskelijat palauttavat ryhmätöitä: Kyllä” ja ”Opiskelijan on kuuluttava ryhmään voidakseen palauttaa: Ei.”  

Koska kurssilla ei nyt ole ryhmiä/opiskelijoita ei ole jaettu ryhmiin, kaikki kurssin opiskelijat ovat yhtä suurta joukkoa ja muodostavat näin oman ”ryhmänsä”. Kun yksi opiskelija palauttaa tehtävän, näkevät kaikki muutkin opiskelijat tämän palautuksen ja pystyvät myös esim. poistamaan sen tai täydentämään palautusta omilla palautuksillaan (jos voi palauttaa useamman kuin 1 tiedoston), jotka sitten myös näkyvät kaikille. 

Toisin sanoen, josTehtävässä valitaan ”Opiskelijat palauttavat ryhmätöitä: Kyllä”, tarvitaan kurssilla myös ryhmät ja opiskelijat täytyy myös jakaa ryhmiin, ellei sitten ole tarkoituskin, että kaikki näkevät toistensa palautukset. 

Esimerkki 2 
Kurssilla ei ole ryhmiä. Kurssilla on käytössä Keskustelualue ja sen asetuksissa on valittu ”Erilliset ryhmät” (tai näkyvät ryhmät) käyttöön. Opettaja voi lähettää viestejä keskustelualueelle, mutta kukaan opiskelija ei, eikä opiskelija voi myöskään vastata opettajan viesteihin, koska ei kuulu mihinkään ryhmään. 
 
Toisin sanoen, jos Keskustelualueella valitaan ”Erilliset ryhmät” tai ”Näkyvät ryhmät” käyttöön, tarvitaan kurssille myös ryhmät ja opiskelijat täytyy myös jakaa ryhmiin, jotta he voivat viestiä ja vastata keskustelualueella oman ryhmänsä viesteihin. 

Jos ryhmiä ei ole valittu keskustelualueen asetuksissa käyttöön, näkevät opiskelijat kaikki viestit Keskustelualueella ja voivat myöskin lähettää ja vastata viesteihin. 

Hyödyntäminen aktiviteeteissa 

Tehtävänpalautuksessa, käytettäessä ”Opiskelijat palauttavat ryhmätöitä” -asetusta, ryhmät mahdollistavat sen, että yksi ryhmän jäsenistä voi tehdä palautuksen ja se näkyy myös muilla ryhmän jäsenillä ja he voivat tarvittaessa täydentää palautusta.  Opettaja voi arvioida palautuksen yhdeltä ryhmän jäseneltä ja valita, että sama arviointi ja palaute menee koko ryhmälle. 

Jos tehtävässä ei käytetä ”Opiskelijat palauttavat ryhmätöitä” -asetusta, palautettu tehtävä näkyy vain palautuksen tehneelle opiskelijalle ja kurssin opettajille, mutta ryhmistä voi silti olla hyötyä.  Jos kurssilla on useita opettajia ja jokainen opettaja tarkistaa tietyn opiskelija joukon palautukset, voi opiskelijat jakaa ryhmiin ja tehtävässä ottaa käyttöön erilliset tai näkyvät ryhmät. Opettaja voi sitten palautuksia tarkistaessaan valita, minkä ryhmän palautuksia tarkastaa. 

Samoin esim. tentissä, jossa palautettu tenttisuoritus näkyy vain opettajille (ja ehkä palautuksen tehneelle opiskelijalle), voi tentissä ottaa käyttöön erilliset tai näkyvät ryhmät, jolloin opettaja voi tarkistella valitsemassa ryhmän suorituksia. 

Ryhmiä voi käyttää myös muissa aktiviteeteissa ja niitä voi hyödyntää esim. pääsyn rajoituksissa niin, että eri ryhmille saadaan näkyviin erilaiset aineistot tai aktiviteetit yhden kurssin sisällä.  

Lisätietoja Ryhmistä ja ryhmittelyistä löydät esimerkiksi seuraavista linkeistä: 

Ryhmien ja ryhmittelyiden luominen kurssille: https://help.mediamaisteri.com/ryhmat-ryhmittelyt  

Ohjevideot: Moodle ryhmätyöskentelyn tukena: https://elearn.uef.fi/course/view.php?id=170  

Ryhmien ja ryhmittelyjen idea: https://docs.moodle.org/3x/fi/Ryhmien_ja_ryhmittelyjen_idea  

Vinkin tarjoilivat Jani Lemmetyinen, DiPa & Perttu Suhonen, Oppitupa 

Julkaistu

Viikon vinkki 36/2023

Vaikuta tulevaisuuden tenttimiskäytäntöihin!

MITÄ? Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä valmistelemassa etävalvontaohjelmiston hankintaa.

MIKSI? Ohjelmisto mahdollistaa valvottujen tenttien suorittamisen mistä käsin tahansa, ilman kampukselle matkustamisen vaivaa. Sen avulla halutaan taata reilu ja oikeudenmukainen tenttitilanne kaikille sekä tarjota joustavammat tenttimismahdollisuudet etäopiskelijoille.

MITEN? Tämä on mahdollisuutesi vaikuttaa! Haluamme kuulla sinun kokemuksiasi verkkotenttien tekemisestä. Vastaamalla kyselyyn ja jakamalla kokemuksiasi voit auttaa meitä kehittämään entistä parempia verkkotenttejä ja löytämään parhaat etävalvontaratkaisut sekä opiskelijoiden että opettajien näkökulmasta.

MILLOIN? Vastaa kyselyyn viimeistään 24.9.2023 ja ole mukana rakentamassa joustavampia ratkaisuja oppimisen tueksi!

Avaa kysely tästä linkistä.

Julkaistu

Viikon vinkki 19/22

Terveiset Moodle-maailmasta!

Kuten ehkä olet huomannut, olemme UEFissa siirtymässä monipuolisempaan Moodleen, joka kulkee nimellä eLearn. Mukavasti onkin jo uusia kurssipohjia tilattu, kertovat tilastot.

Tänne kirjautumalla saat tietopaketin uudesta Moodlesta: https://elearn.uef.fi/course/view.php?id=1335. Kurssiavain on elearn.

Nykyinen Moodle sulkeutuu 31.5.2023, jolloin myös vanhat Moodle-kurssit lakkaavat toimimasta.

Jos haluat itsellesi talteen kurssin, jota ehkä mahdollisesti vielä joskus opetat, voit kopioida Moodle-kurssin itsellesi näin: Kurssin etusivulta, oikean yläreunan hammasrattaan alta löytyy kohta ”Varmuuskopiointi”. Ota ruksi pois kohdasta ”Osallistujat”. Jos muita asetuksia ei tarvitse säätää, paina ”Hyppää suoraan viimeiseen vaiheeseen”. Näin kurssistasi luodaan varmuuskopio varmuuskopioalueelle ja voit sieltä tallentaa sen itsellesi.

Julkaistu

Viikon vinkki 4/2022

Digiopettajan starttipaketti, vaihe 2: Digitaalinen oppimisympäristö

Mitä tarkoittaa oppimisympäristö? Ympäristöä, jossa voidaan oppia jotakin? Miten siellä opitaan asioita? Onko ympäristö fyysinen, digitaalinen, molempia yhtäaikaa, vai välillä fyysinen ja välillä digitaalinen?

Miten opettajana voin edistää oppimista ja sen lisäksi kohdata opiskelijoita, olla vuorovaikutuksessa, olla läsnä, oli ympäristö sitten fyysinen, digitaalinen tai molempia?

Kuinka luoda sellainen digitaalinen tila ja ympäristö, johon opiskelijan on helppo ”päästä sisään” ja hahmottaa, miten siellä toimitaan? Kuinka luoda sellainen digitaalinen oppimisympäristö, jossa jokainen osallistuja tuntee olonsa tervetulleeksi? Kuinka luoda sellainen digitaalinen oppimisympäristö, jonka kautta minulla opettajana on aikaa ja mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa?

Toisin sanoen, kuinka digipedagogisissa ratkaisuissani voisivat korostua inhimillisyys, toisista huolehtiminen ja moninaisuuden tunnustaminen, kuten asiaa pohtii Katja Sutela kirjassaan Näkyväksi tekemisen taito: Pedagoginen kohtaaminen opetuksessa?

Digiopettajan starttipaketin Digitaalinen oppimisympäristö -vaiheessa voit aloittaa verkko- ja monimuotopedagogiikkaa hyödyntävän opintojaksosi oppimisprosessin rakentamisen siihen konkreettiseen ulkomuotoonsa, missä opintojaksollesi osallistuvat sen ottavat käyttöönsä.

Itä-Suomen yliopistossa digitaalisena oppimisympäristönä käytetään pääsääntöisesti Moodlea. Siksi suositellaan, että rakennat opintojaksosi Moodle-mallipohjaa hyödyntäen (linkki vaatii UEF-kirjautumisen). Moodle-mallipohjaa on rakennettu mm. edellä esitellyistä pedagogisista näkökulmista ja kysymyksistä käsin.

Moodle-alusta voi toimia opetuksen ja opiskelun ”kotipesänä”, johon Moodlen omien työvälineiden lisäksi pystyy kytkemään ja linkittämään myös muita digitaalisia työvälineitä ja vaikkapa verkossa saatavilla olevia materiaaleja. Tekijänoikeuskysymykset pitää toki ottaa huomioon. Niihin kannattaa tutustua Digiopettajan starttipaketin osassa 3: Digitaalinen oppimateriaali.

Vinkin muotoili Susanna

Julkaistu

Viikon vinkki 29/2021

Opintojen edistymisen seuranta

Moodleen voi näppärästi valita havainnollisen työkalun, joka näyttää, miten opiskelijat ovat tutustuneet kurssiaineistoihin ja tehneet tehtäviä. Opettajalle tämä antaa nopean yleissilmäyksen siihen, miten tehtävissä on edetty. Varsinkin suurilla kursseilla tämä on iso etu. Opiskelijat ovat myös kokeneet näkymän motivoivana. He näkevät tietysti vain oman edistymisensä.

Valitse Moodlen hallintatyökaluista ”Lisää edistymisen seuranta”. Jokaisen tehtävän ja toiminnon kohdalla, joissa haluat edistymisen seurannan käyttöön, valitse asetuksissa kohdassa ”Opiskelijoiden edistyminen” > Suoritusten seuranta > Opiskelijat voivat itse merkitä tämän kohteen tehdyksi tai Näytä tämä kohde tehdyksi kun ehdot täyttyvät.

Opiskelija näkee sivun oikean laidan palkista, miten hän edistyy: tehtäväpalkki on sininen, kun mitään ei ole tehty, ja muuttuu vihreäksi tehtävien edistyessä. Opettaja saa koko kurssin tilanteen näkyviin Yleiskatsaus opiskelijoista -toiminnolla.

Alla olevassa esimerkissä ensimmäisen palkin opiskelija on opiskellut – tai ainakin avannut – kaiken kurssimateriaalin huolellisesti ja siksi palkki on kokonaan vihreä. Toinen opiskelija on ilmeisesti aloittanut kurssin toiveikkaana mutta aika ja energia ei ole riittänyt kurssin loppuunsaattamiseen. Kolmas opiskelija on tehnyt kurssin alussa aivan kaiken mutta loikkinut sitten ja keskittynyt vain mielestään olennaiseen. Neljännen strategia on päinvastainen: hidas aloitus ja panostus kurssin myöhempiin vaiheisiin.

Kuva Moodlen Edistymisen seuranta -työkalusta, jossa on esitetty neljän eri opiskelijan edistymisen jana.
Edistymisen seurannan -työkalu Moodlessa

Tämä työkalu auttaa erityisesti flipatuilla kursseilla, koska opettajan pitäisi olla kartalla siitä, miten ennakkotehtäviä on tehty ja -aineistoja opiskeltu ennen luokkatapaamisia. Jos kurssilla on erilaisia oppimistehtäviä, opettaja voi vaikka henkilökohtaisella viestillä muistuttaa, että kurssi on jo puolivälissä ja olisi siis syytä aloittaa oppimistehtävien tekeminen, jotta ehtii ajoissa. Seuranta auttaa opiskelijaa jaksottamaan työnsä koko kurssin ajalle eikä vain aikaan juuri ennen tenttiä.

Kokeile!

Julkaistu

Viikon vinkki 17/2021

Miten teet Moodle-kurssistasi saavutettavan?

Moodle-kurssin tulee olla UEF:ssa saavutettava, mikäli se on avoinna yli lukuvuoden tai jos se on MOOC-kurssi. Toki suosittelemme, että myös muutkin Moodle-kurssit pyrittäisiin tekemään saavutettaviksi.

Moodle-kurssin aineistoja koskevat samat säännöt kuin muihin digitaalisiin oppimateriaaleihin. Moodle itsessään on pääasiassa saavutettava, mutta saavutettava kurssi vaatii myös saavutettavat sisällöt.

Muutama vinkki saavutettavan Moodle-kurssin tekoon:

  • Käytä Moodlen omia aineisto-työkaluja (sivu, kirja..) ja hyödynnä Moodlen editorissa olevia saavutettavuus-työkaluja.
  • Mikäli lisäät dokumentteja kurssillesi, huolehdi että ne ovat saavutettavia.
  • Muista kuvien alt eli vaihtoehtoiset tekstit.
  • Mikäli lisäät kurssille videoita, muista tekstitys.
  • Käytä selkeää kieltä ja muista hyvät ohjeistukset.

Tiesithän muuten, että saavutettavan Moodle-kurssin tekemisessä huomioitavista asioista on koostettu UEF:n henkilöstölle suunnattu video (kesto 7min 23s)?

Muistathan, että apua moodleen liittyvissä asioissa UEF:ssa saat Oppituvasta: servicedesk@uef.fi ja MOOC-kursseihin liittyen DigiCampuksesta!

Vinkin tarjoili Satu Turkka, Opintopalvelut