Kevät tuo muuttolinnut lähellemme, mutta niiden tunnistaminen on vaikeaa. Jyväskylän yliopiston kehittämä Muuttolintujen kevät -sovellus auttaa tunnistamisessa vertaamalla äänitallenteen spektriä aiempiin tallennuksiin. Samalla karttuu tietoa lintulajien levinneisyydestä ja jopa niiden käyttämistä alueellisista ”murteista”. Lue lisää ylläolevan linkin takaa, ja asenna sovellus älypuhelimeesi!
Yle on ollut aktiivisesti mukana muuttolintuseurannassa ja mm. tutkaillut lintuseurantaa tekoälynäkökulmasta.
”7.5. Suuri muuttolintuilta klo 18.00
Muuttolintujen kevät -kokonaisuus huipentuu juhlalähetykseen Radio Suomessa tiistaina 7. toukokuuta klo 18.00. Suorassa lähetyksessä jutellaan kahden tunnin ajan muuttolinnuista ja vastataan kuulijoiden kysymyksiin. Paikalla Espoon Suomenojan lintukosteikolla ovat asiantuntijat lintututkija Aleksi Lehikoinen, eläinfysiologi Esa Hohtola ja toimittaja Minna Pyykkö. Lähetyksen voi kuunnella myös Yle Areenasta suorana tai jälkikäteen.”
Olen jo useiden vuosien ajan hyödyntänyt opetuksessani niin kutsuttua tehostetun kisällioppimisen menetelmää. Tehostetun kisällioppimisen keskiössä on opiskelijan oma, aktiivinen työskentely, johon hän saa yksilöllistä ohjausta. Tätä varten järjestetään ohjaustilaisuuksia, joihin opiskelijat tulevat tekemään tehtäviä yhdessä toistensa kanssa ja kysymään neuvoa asioihin, joita eivät ymmärrä. Ohjaustilaisuuksissa opettajina toimivat ylempien vuosikurssien opiskelijat. Opiskelijat siis opettavat toisiaan, ja tämä vertaisten antama opetus on liitetty systemaattisesti ja kiinteästi kurssin rakenteisiin.
Vertaisopettajatoiminnasta on paljon hyötyä niin oppijalle kuin opettavallekin: avun pyytämiseen toiselta opiskelijalta on matala kynnys, vertaisopettajat oppivat asiasisältöjä sekä vuorovaikutustaitoja ja toiminta lisää yhteisöllisyyttä. Tästä kaikesta voi lukea lisää aiemmasta blogitekstistä. Nyt haluan kuitenkin kääntää huomion vastuuopettajaan. Mitä minä vastuuopettajana saan siitä, että opiskelijat opettavat toisiaan?
Ensinnäkin vastuuopettaja saa kurssilleen lisää laadukasta opetusresurssia. Vertaisopettajien avulla on mahdollista antaa yksilöllistä ohjausta useammalle opiskelijalle kuin mihin yksi opettaja kykenee. Toki vertaisopettajat tarvitsevat tukea ja vastuuopettajan työaikaa menee siihen, että hän tukee vertaisopettajien toimintaa. Tapaan omia vertaisopettajiani viikoittaisissa palavereissa, joissa käsittelemme pedagogiikkaa ja opetettavia sisältöjä. Nämä palaverit ovat tärkeitä, sillä vertaisopettajilla ei välttämättä ole opetuskokemusta ja oppijalähtöinen opetus voi olla heille uutta. Kahden tunnin viikkopalaverin avulla pystyn kuitenkin tuottamaan useita tunteja opetusta kurssini opiskelijoille vertaisopettajien kautta.
Toiseksi vertaisopettajat antavat vastuuopettajalle tietoa siitä, miten oppijoiden opiskelu sujuu. Vertaisopettajat seuraavat lähietäisyydeltä opiskelijoiden työskentelyä ja näkevät, mitkä asiat tuottavat vaikeuksia. Vaikka olen itsekin mukana ohjaamassa ohjaustilaisuuksissa, saan vertaisopettajilta vielä kattavamman kuvan tilanteesta. Joskus jokin yllättävä aihe saattaa olla opiskelijoille hankala tai laatimani tehtävä epäonnistunut. Vertaisopettajien avulla saan tietää asian ja pystyn reagoimaan siihen hyvin nopeasti.
Kolmanneksi vastuuopettaja saa vertaisopettajista ideointiapua kurssin kehittämiseen. Palavereissa vertaisopettajilta tulee usein hyviä ehdotuksia siihen, kuinka tehtävänantoa voi selkiyttää tai kuinka jotakin vaikeaa asiaa voisi lähestyä. Kyselen myös heiltä näkemyksiä kurssin käytännön järjestelyihin ja opetusmenetelmiin. Vertaisopettajilla on minua parempi tuntuma siihen, miten opiskelijat toimivat ja millaisia tarpeita heillä on.
Tästä päästäänkin viimeiseen aiheeseen. Vertaisopettajat antavat vastuuopettajalle työyhteisön. Omien vertaisopettajieni porukka on minulle tärkeä työhyvinvointia lisäävä tekijä. Tapaan heitä säännöllisesti ja saan jutella heidän kanssaan kurssini opetuksesta. Vertaisopettajien kanssa voi heitellä villejäkin opetusideoita, sillä he suhtautuvat opetuksen kehittämiseen ennakkoluulottomasti.
Kaiken kaikkiaan muodostan yhdessä vertaisopettajien kanssa opetustiimin, joka on innokas, idearikas ja motivoitunut tukemaan oppijoita.
Haluaisitko itse kokeilla samaa omalla kurssillasi joko tehostetun kisällioppimisen tai muun vertaisopettamisen muodossa? Olemme paraikaa luomassa vertaisopettajatoiminnan ohjepakettia UEFin rahoittamassa Kaikki ohjaavat -hankkeessa.
Johanna Rämö
Kirjoittaja on yliopistonlehtori, dosentti, Taitava opettaja, joka kehittää ja tutkii matematiikan yliopisto-opetusta. Johanna on kiinnostunut erityisesti oppijakeskeisistä opetusmenetelmistä sekä arvioinnin uudistamisesta. Hän työskentelee fysiikan ja matematiikan laitoksella Itä-Suomen yliopistolla.
UEFilaiset – eLearn Moodle -kurssien automaattinen arkistointi käyttöön 2.4.2024!
eLearn Moodle -oppimisympäristön toimintaa parannetaan kurssialueiden automaattisella arkistoinnilla. Automaattisen arkistoinnin tavoitteena on parantaa oppimisympäristön suorituskykyä ja vähentää tietosuojariskejä. Automaattinen arkistointi selkeyttää sekä opettajien että opiskelijoiden näkymää ja vähentää sekaannuksia siitä, mikä on voimassa oleva kurssi.
Miten ja milloin automaattinen arkistointi tapahtuu?
Automaattinen arkistointi pohjautuu kurssin asetuksissa olevaan kurssin päättymispäivään ja arkistointi otetaan käyttöön 2.4.2024. Tällöin arkistoituvat kaikki kurssit, joiden päättymispäivämäärä on 1.3.2024 tai aiempi. Kaikki vanhat kurssit siirtyvät arkistoon ja siksi on tärkeää, että tarkistat kurssiesi päättymispäivämäärät ennen arkistoinnin aktivoitumista.
Arkistoinnin toiminta lyhyesti:
Jos kurssin asetuksissa ei ole asetettu päättymispäivää, kurssia ei arkistoida. (Jos kurssia ei arkistoida, huolehdi vanhojen opiskelijatietojen poistamisesta kurssilta. Tietoja on säilytettävä vähintään 6 kuukautta).
Jos kurssin asetuksissa on asetettu kurssin päättymispäivämäärä, arkistointi on käytössä.
Kurssi siirtyy arkistoon 1 kuukauden kuluttua kurssin päättymispäivämäärästä.
Kurssin opettajille lähtee viesti kurssin arkistoinnista.
Opettaja voi palauttaa vahingossa arkistoidun kurssin takaisin käyttöön.
Arkistoidun kurssin sisällön voi tuoda uuteen kurssipohjaan = arkistoidun kurssin voi kopioida.
Arkistossa kurssia säilytetään 12 kuukautta.
12 kuukauden jälkeen kurssi siirtyy arkistosta poistettuihin kursseihin.
Kurssia säilytetään poistetuissa kursseissa 6 kuukautta.
Kurssi on mahdollista palauttaa poistetuista kursseista ottamalla yhteyttä https://asiointi.uef.fi/ -> eOppimisen tukipalvelut -> Ota yhteyttä.
6 kuukauden jälkeen kurssi poistuu lopullisesti, sitä ei ole mahdollista palauttaa.
Viikon vinkki muotoiltu eOppimisen tukipalvelujen Viva-tiedotteesta!
UEFissa järjestettiin 22.2.2024 erinomainen opiskeluhyvinvoinnin ja ohjauksen teemapäivä. Siitä löytyy myös tallenne.
Erityisen hyvää oli se, että osallistujia oli runsaasti ja päivän ohjelma osoittautui ajankohtaiseksi ja erinomaiseksi kokonaisuudeksi. Myös ilmapiiri oli lämmin ja kaikella tavoin hyvin yhteisöllinen. Jäi sellainen tunne, että olemme yhteisönä päässeet monella tasolla eteenpäin.
Introna teemapäivään johdatteli dos. Liisa Postareff meitä esityksellään pedagogisesta hyvinvoinnista, mikä nähdään koko korkeakouluyhteisön hyvinvointina. Nyt onkin hyvä hetki pysähtyä miettimään, miksi hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota korkeakoulukontekstissa.
Pedagoginen hyvinvointi rakentuu vuorovaikutuksessa opetukseen ja oppimiseen ja niiden kehittämiseen kytkeytyvissä tilanteissa. Sitä rakentavat niin opettajat, opiskelijat, tukihenkilöstö, johto kuin ylipäätänsäkin kaikki korkeakouluyhteisössä toimivat henkilöt. Siis me kaikki. Pedagogisen hyvinvoinnin rakentuminen edellyttää pedagogista tietoisuutta: ymmärrystä opetuksesta, oppimisesta, hyvinvoinnista sekä niiden välisestä yhteydestä.
Yhtäältä opettajien työ on vaativaa ja stressin kokemukset opettajilla ovat yleisiä. Työn vaatimukset kasvavat jatkuvasti, mutta lisääntyvätkö resurssit vastaavasti? Hyvinvoinnin ja opetuksen laadun on nähty olevan yhteydessä toisiinsa. Toisaalta myös opiskelijoiden uupumus on lisääntynyt ja uupumusriski ym. hyvinvoinnin haasteet ovat yhteydessä alhaisempaan suoriutumiseen opinnoissa sekä hidastuneeseen opiskelutahtiin. Opettajien hyvinvointi heijastuu opiskelijoihin ja heidän oppimiseensa.
Teemapäivässä kuultiin myös Kaikki ohjaavat -hankkeessa rahoitusta saaneiden hankkeiden esittelyjä. Olikin todella mielenkiintoista kuulla niin erilaisissa konteksteissa edistetyistä hyvistä käytänteistä ja oppiainerajat ylittävästä yhteistyöstä. On myös hyvä hetki havaita Kaikki ohjaavat -hankkeen osoittaneen, kuinka voimme kehittää asioita oppimalla myös muilta.
Myös esitys oletetusta opiskelijasta oli sangen kiintoisa. On tutkitusti varmaa, että UEFin oletettu opiskelija edustaa heterogeenisyyttä erilaisine tarpeineen ja elämäntilanteineen. Tämä onkin haaste ja hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan tulevaa opetussuunnitelmakautta, pedagogisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia sekä UEFin strategisia linjauksia opiskelijakeskeisyydestä ja opiskeluhyvinvoinnin edistämisestä.
Osaamisperustaista opetussuunnitelmaa voidaan pitää opintojen etenemisen ja hyvinvoinnin perustana. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä ja se on kokonaisuus, jossa monet eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Omat voimavarat, opiskelutaidot, opetus ja ohjaus ja opiskeluympäristöstä saatu tuki vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka opiskelija pystyy suoriutumaan opinnoista. Opiskelukyky syntyy ja kehittyy opiskelijan ja oppimisympäristön dynaamisessa vuorovaikutuksessa.
Vuonna 2022 päivitetty opiskelukykymalli pohjautuu Kristina Kuntun julkaisemaan malliin (2006).
Opetussuunnitelmien näkökulmasta on hyvä pohtia, millaisille opiskelijoille opetussuunnitelmamme ja opetusjärjestelyt on rakennettu. Onko suunniteltaviin opintoihin liittyen tiedossa opiskelijaryhmien erityisiä tarpeita? Mahdollistavatko opintojakson osaamistavoitteet useampia vaihtoehtoisia suoritustapoja? Voidaanko tiettyä kohderyhmää ajatellen suunnitellulla suoritusvaihtoehdolla tukea myös muita joustavuudesta hyötyviä ryhmiä (esim. huippu-urheilevat opiskelijat)? Vähentäisivätkö moninaisemmat suoritustavat yksilöllisten opintojärjestelyjen määrää, kun vaihtoehdot olisivat etukäteen ja läpinäkyvästi ilmoitettu jo suunnitelmatasolla?
Miten vahvistaisimme opiskelijoiden ohjauksen ja opetussuunnitelmien välistä suhdetta niin, että asia ei jäisi yksittäisen opettajan vastuulle ja kuinka saisimme mukaan koko pedagogisen yhteisömme edistämään yhteistyössä asiaa niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin näkökulmasta? Kokonaisuudesta olisi hyvä keskustella yhdessä. Hyvä hetki siihen on mm. UEFin Opsinaarissa 12.3.
Heimo-sivuilta löytyy myös Tekoäly – AI FAQ -sivu, josta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. UEFin käyttöperiaatteet, tarjolla oleva koulutus, palvelut ja ohjelmistot esitellään ao. sivulla. Sivustoa päivitetään vaiheittain. Perehdytään yhdessä!
Itä-Suomen yliopistossa myönnetään Taitava opettaja -palkintoja (UEF – Excellent Teaching Practitioner) opetuksessaan ansioituneille opettajille. Palkintoa voivat hakea yksittäisten opettajien lisäksi myös opettajaparit tai tiimit.
Palkinnon tavoitteena on tukea opetuksen kehittämisen monipuolisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja Itä-Suomen yliopistossa. Palkinnon saajat muodostavat Taitava opettaja -verkoston, jonka tavoitteena on osaltaan edistää opetuksen arvostusta ja kehittämistä.
Taitava opettaja -palkinto myönnetään hakemuksen perusteella. Palkintoa voi hakea yliopiston henkilöstöön kuuluva henkilö tai henkilöt. Hakuaika alkaa maanantaina 4.3.2024 ja päättyy perjantaina 5.4.2024.
Tämä blogiteksti on omistettu teille, jotka olette sitoutuneet opetuksen ja ohjauksen ihanuuteen. Ympärillämme tapahtuu paljon muutoksia. Tämä aika on haastavaa monella tapaa, ja haluamme sanoa teille, että olette arvokkaita eikä työnne merkityksellisyys jää huomaamatta.
Ymmärrämme, että kiire ja työmäärä saattavat tuntua joskus ylivoimaisilta. Uuden oppiminen, uusien teknologisten sovellusten käyttöönotto ja jatkuva sopeutuminen voivat olla uuvuttavia. Muistakaa, että kaiken tämän keskellä olette enemmän kuin pelkkiä opettajia. Olette visionäärejä, jotka muokkaavat tulevaisuutta ja ohjaavat nuoria mieliä.
Kun ympärillämme oleva maailma muuttuu nopeasti, on luonnollista tuntea olonsa epävarmaksi. Kuitenkin, juuri teidän kykynne sopeutua ja ottaa vastaan muutokset on valtava voimavara! Jokainen askel, jonka otatte uuden teknologian omaksumisessa, on askel kohti opetuksen tulevaisuutta.
Muistakaa myös, että ette ole yksin tässä matkassa. Me olemme yhteisö, joka tukee toisiaan. Keskustelkaamme kollegoidemme kanssa, jakakaamme kokemuksiamme ja oppikaamme toisiltamme. Yhdessä olemme vahvempia, ja yhdessä voimme voittaa kaikki haasteet!
Tiedämme, että jokainen päivä tuo mukanaan uusia vaatimuksia ja odotuksia. Emme voi unohtaa itseämme tässä matkassa, muutosten keskellä. Huolehtikaa itsestänne, ottakaa aikaa lepoon ja rentoutumiseen. Jokainen voimaantumishetki, jonka annatte itsellenne, on investointi siihen, että voitte jatkaa parhaanne antamista opiskelijoillenne.
Muutokset voivat olla pelottavia, mutta ne ovat myös mahdollisuus kasvaa. Katsokaa taaksepäin ja huomatkaa, kuinka olette jo selvinneet monista muutoksista menneisyydessä. Olette vahvempia kuin luulettekaan.
Oletteko koskaan pysähtyneet ajattelemaan, kuinka paljon voimaa ja vaikutusta teillä on opiskelijoidenne elämään? Te muovaatte tulevia sukupolvia, ja se on tehtävä, joka vaatii rohkeutta ja omistautumista.
Jatkakaa loistavaa työtänne, sillä te olette valonlähteitä nyt ja tulevaisuudessa. Olemme täällä kanssanne ja tukenanne. Arvostamme jokaista ponnistustanne.
Voimia teille, ja meille kaikille!
Ystävällisin terveisin,
Verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorit”
Tämä blogikirjoitus on Chat GPT 3.5:n tuotos, promptina blogiteksti yliopisto-opettajille kannustavassa ja myötäelävässä hengessä. Millaisia ajatuksia tekoälyn tuotos herättää?
Verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorit ovat yhteistyössä ja tukena teknis-pedagogisissa askarrutuksissasi – älä epäröi olla yhteydessä!
Keskustelua ja vuorovaikutusta: Erätaukomenetelmää kokeilemaan?
HS uutisoi 14.1.2024, miten presidenttiehdokkaat keskustelivat nuorten kanssa arvoista, pyrkimyksenä sopu ja jaettu käsitys. Keskustelussa sovellettiin Sitran Erätauko-keskustelumenetelmän sääntöjä. Minua kiehtoi esim. perusohje ”Kuuntele toisia, älä keskeytä tai käynnistä sivukeskusteluja.” Uteliaana selvitin, mistä menetelmässä on kysymys:
”Erätauko on keskustelumenetelmä, jota voi käyttää erilaisissa ryhmissä ja organisaatioissa. Erätauko-menetelmä on kehitetty Sitrassa vuosina 2016-2019. Nyt menetelmän kehittämisestä ja käytön laajentamisesta vastaa Erätauko-säätiö yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa, ks. https://www.eratauko.fi/mika-eratauko/
Erätauko-keskustelu sopii parhaiten 6-25 ihmiselle. Keskustelun aikana pyritään istumaan kasvotusten piirissä. Erätauko-keskustelu voi tapahtua myös etäyhteydellä.
Keskustelulla on ohjaaja, joka pitää huolta keskustelun rakentavasta ja tasavertaisesta ilmapiiristä. Tukea keskusteluun saadaan Erätauon Rakentavan keskustelun pelisäännöistä.
Voit käyttää Erätaukoa aina, kun tarvitaan aiheen syvempää ymmärrystä tai erilaisten ihmisten tasavertaista kohtaamista – esimerkiksi osana luottamuksen rakentamista, valmistelua, päätöksentekoa tai kun haluat tuoda erilaisia ihmisiä yhteen.” Tutustutaanko ja kokeillaanko?
Vinkkaajana Kati Kasanen, fasilitaattori ja vanhempi yliopistonlehtori
Teams Café – tilaisuudet kiinnostuneiden kalentereihin!
Teams Café -tilaisuuksissa esitellään uutuuksia Microsoftilta ja parhaita käytänteitä eri oppilaitoksilta.
Vuoden 2024 Teams Café -tilaisuuksien teemat, ajat & ladattavat kalenterikutsut sekä aiempien tilaisuuksien tallenteet löytyvät nyt Petri Jämsenin verkkosivulta.
Ensimmäisessä tapaamisessa 31.1.2024 klo 15-16 aiheena on ”10 vinkkiä Wordistä + tammikuun tekoälykuulumiset”.
Vinkin tarjoili Satu Turkka, eOppimisen tukipalvelut / Koulutuspalvelut
