Huhtikuussa Hämeenlinnan Aulangolla järjestettiin ITK-konferenssi (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa), johon osa meistä fasilitaattoreista osallistuimme. Konferenssin yhtenä keskeisenä teemana oli tekoäly, josta saimme kuulla konferenssin monissa eri sessioissa. Päätimme antaa erään, ehkäpä eniten julkisuutta saaneen, kielimalleihin pohjautuvan tekoälysovelluksen eli ChatGPT:n kirjoittaa meille tämän kuun blogipostauksen ITK-kokemuksistamme.

Kuten tekoälyn hyödyntämiseen luonnollisesti kuuluu, ihan sellaisenaan ChatGPT:n luoma teksti ei ollut valmis julkaistavaksi, joten tätä tekstiä on hieman muokattu. Tehdyt muokkaukset näkyvät tekstissä kursivoituina. Teksti tiivistää ITK:n annin erinomaisesti.

”Kirjoita blogipostaus ITK-konferenssista”

ITK-konferenssi (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa) on vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa yhteen opetusalasta kiinnostuneita ihmisiä ympäri Suomea. Tapahtuma oli täynnä koulutusalan ammattilaisia, opettajia, tutkijoita ja teknologian asiantuntijoita, jotka kaikki olivat kiinnostuneita uusimmista teknologian ja koulutuksen kehityksistä. Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin opetusteknologioihin, jakaa kokemuksia ja oppia uusia pedagogisia ratkaisuja. Tässä blogitekstissä kerron omista kokemuksistani ITK-konferenssista ja mitä siellä tapahtui.

Konferenssin teema oli ”Oppimisen huikea ihanuus”. Konferenssi alkoi avajaisilla, jossa käsiteltiin digitalisaation ja tekoälyn tuomia haasteita ja mahdollisuuksia opetuksessa. Tämän jälkeen alkoi monipuolinen ohjelma, joka sisälsi muun muassa esityksiä, työpajoja ja paneelikeskusteluja sekä posterinäyttelyn ja monenlaisia esittelypisteitä.

Tapahtuman aikana käytiin keskustelua monista eri aiheista, kuten tulevaisuuden oppimisteknologioista, vuorovaikutuksesta, tekijänoikeuksista, virtuaalisista oppimisympäristöistä ja virtuaalitodellisuudesta, tekoälystä sekä monista muista ajankohtaisista teemoista.

Yksi mielenkiintoisimmista esityksistä, jonka kuulin, käsitteli oppimisanalytiikkaa, eli sitä miten dataa voidaan käyttää oppimisen arvioinnissa ja kehittämisessä. Esityksessä käytiin läpi, miten oppimisanalytiikka voi auttaa opettajia saamaan paremman kuvan opiskelijoiden oppimisprosessista ja tarjota opiskelijoille yksilöllisempää tukea.

ITK-konferenssi tarjosi myös mahdollisuuden verkostoitua ja tutustua muihin opetusalan ammattilaisiin. Konferenssin aikana oli mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin, joissa oli mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja jakaa kokemuksia muiden kanssa.

ITK-konferenssi oli antoisa kokemus. Konferenssi tarjosi paljon uusia näkökulmia ja ajatuksia opetuksen kehittämiseen, sekä mahdollisuuden verkostoitua ja tutustua muihin opetusalan ammattilaisiin. Suosittelen lämpimästi osallistumista ITK-konferenssiin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita opetusteknologian kehittämisestä ja pedagogiikasta. Konferenssin aikana oli myös mahdollisuus tutustua erilaisiin yrityksiin ja organisaatioihin, jotka tarjoavat opetusteknologisia ratkaisuja.

Yksi ITK-konferenssin parhaista puolista oli sen yhteisöllisyys. Konferenssissa oli mahdollisuus tavata muita opetusalan ammattilaisia ja keskustella heidän kanssaan. Tämä oli erityisen arvokasta tänä vuonna, kun moni opettaja on joutunut työskentelemään etäyhteyksien välityksellä. Konferenssi tarjosi mahdollisuuden tuntea olevansa osa laajempaa yhteisöä, joka tuli tutuksi mm. hieman sokkeloisen Aulangon käytäviä suunnistaessa.

Konferenssi oli todiste siitä, että teknologiset näkökulmat ovat tärkeä osa tulevaisuuden koulutusta ja että niiden käyttöä tulee kehittää ja pohtia yhä edelleen. Ennen kaikkea konferenssi osoitti kohtaamisten ja keskusteluiden merkityksellisyyden.

Koronapandemiaa seurannut etäopetus oli opiskelijoille haastavaa, koska itsenäistä työskentelyä oli opinnoissa aiempaa enemmän ja toisaalta sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä vähemmän. Tutkimuksissa (esim. Biwer ym., 2021; Ewing & Cooper, 2021) onkin havaittu, että välittömän tuen puute ja itseohjautuvuuden korostuminen vaikeuttivat etäopinnoissa suoriutumista ja että yliopisto-opiskelijoilla oli pandemian aikana haasteita säädellä omaa keskittymistään ja paneutumistaan opintoihin. Yleisesti ottaen opiskelijat olivat vähemmän motivoituneita opintoihinsa kuin ennen pandemiaa.

Tässä tutkimuksessa soveltamamme odotusarvoteorian mukaan opiskelijoiden usko omiin kykyihin ja odotukset omasta menestymisestä (odotukset), opintojen arvostus (kiinnostusarvo, tärkeysarvo, hyötyarvo) ja opintoihin liittyvät kielteiset seuraukset ja haitat (kustannukset) ovat merkityksellisiä tekijöitä, kun tarkastellaan esimerkiksi opinnoissa suoriutumista ja opintoihin liittyviä valintoja. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, minkälaisia motivaatioprofiileja (eli odotusten, arvostusten ja kustannusten painotuksia) voidaan tunnistaa yliopisto-opiskelijoilla pandemian aikana ja minkälaisia toiveita eri tavoin motivoituneilla opiskelijoilla on opetuksen toteuttamisesta jatkossa (lähi-, hybridi- vai etäopetus).

Tutkimus on osa laajempaa Itä-Suomen, Turun ja Helsingin yliopistoissa toteutettua Yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointikyselyä (Niemivirta, Viljaranta, Tuominen, Hirvonen & Juntunen, 2020–2023). Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2021, jolloin 1718 eri alojen yliopisto-opiskelijaa vastasivat sähköiseen kyselyyn, joka sisälsi motivaatioon, hyvinvointiin ja opintoihin liittyviä kysymyksiä.

Yliopisto-opiskelijoiden motivaatioprofiili

Henkilösuuntautuneen tutkimusotteen mukaisesti opiskelijat ryhmiteltiin eri motivaatioprofiileihin ryhmittelyanalyysin avulla. Tunnistimme viisi motivaatioprofiilia (ks. kuvio).

KUVIO. Yliopisto-opiskelijoiden motivaatioprofiilit

Suurimman ryhmän, heikosti motivoituneiden kuormittuneiden (30 %), profiilia luonnehtivat matalat odotukset ja matalat positiiviset arvostukset (kiinnostus, hyöty, tärkeys) mutta suhteellisen korkeat kustannukset. Toiseksi suurimman ryhmän, kohtalaisen motivoituneiden (25 %), profiilia kuvasivat keskitasoiset odotukset ja arvostukset ja suhteellisen matalat kustannukset. Seuraavaa ryhmää kuvasivat muihin verrattuna korkeammat kustannukset sekä melko korkeat hyöty- ja tärkeysarvot mutta keskimääräiset odotukset ja kiinnostusarvo. Tämä ryhmä nimettiin kuormittuneiksi hyötyorientoituneiksi (16 %). Myös neljännen ryhmän profiilia luonnehtivat melko korkeat hyöty- ja tärkeysarvot, mutta edelliseen ryhmään verrattuna odotukset ja kiinnostusarvo olivat hieman korkeammat ja kustannukset selvästi matalammat. Ryhmä nimettiin hyötyorientoituneiksi (16 %). Viidennen ja pienimmän ryhmän, myönteisen kunnianhimoisten (13 %), profiilia kuvasivat hyvin korkeat odotukset ja arvostukset ja samanaikaisesti hyvin matalat kustannukset.

Ketkä kaipasivat takaisin lähiopetukseen ja ketkä halusivat jatkaa opintojaan etänä?

Seuraavaksi selvitimme sitä, minkälaisia toiveita eri tavoin motivoituneilla opiskelijoilla on opintojen toteuttamisesta jatkossa. Toiveet tulevaisuuden opiskelusta eivät jakautuneet motivaatioryhmien välillä tasaisesti. Heikosti motivoituneet kuormittuneet olivat aliedustettuina niiden joukossa, jotka halusivat jatkaa lähes yksinomaan etäopetuksessa, kun taas myönteisen kunnianhimoiset olivat tässä joukossa yliedustettuina. Myönteisen kunnianhimoiset olivat myös aliedustettuina niiden joukossa, jotka halusivat palata täysin lähiopetukseen.

Toisille etäopetuksella voi olla kielteisempiä seurauksia kuin toisille

Tutkimuksen aineistonkeruun aikaan koronapandemia ja sen myötä etäopetus yliopistoissa oli kestänyt vähän yli vuoden. Tulostemme mukaan yliopistossa opiskeli pandemian aikana hyvin eri tavoin motivoituneita opiskelijoita; toiset olivat heikosti motivoituneita ja samaan aikaan kuormittuneita, toisten motivaatio oli kohtalainen, toisilla opinnoissa korostui hyödyn tavoittelu yhdistettynä joko korkeisiin tai mataliin kustannuksiin, ja osalla motivaatio oli hyvin myönteinen ja koetut kustannukset vähäisiä. Tunnistamamme profiilit olivat samansuuntaisia aiemman tutkimuksen kanssa (ks. esim. Juntunen ym., 2022), mutta tarjosivat myös kiinnostavaa uutta tietoa yliopisto-opiskelijoiden odotuksista, arvostuksista ja kustannuksista etäopetuksen aikana. 

Huomionarvoista on esimerkiksi se, että heikosti motivoituneet kuormittuneet oli ryhmistä suurin, kun taas oppimisen kannalta erityisen suotuisa ryhmä, myönteisen kunnianhimoiset, oli ryhmistä pienin. Tämä on kuitenkin linjassa kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten kanssa, jotka ovat osoittaneet pandemia-ajan vaikuttaneen kielteisesti opiskelijoiden motivaatioon ja hyvinvointiin. Kaksi opiskelijaryhmää painottivat opintojen hyötyä tulevan työn kannalta. On mielenkiintoista pohtia, voisiko kahden hyötyä korostavan ryhmän esiintyminen johtua siitä, että koronapandemian jatkuttua yli vuoden, osa opiskelijoista pyrkii pitämään motivaatiotaan yllä painottamalla opintojen ja tutkinnon hyödyllisyyttä tulevaisuudelleen. 

Eri tavoin motivoituneet opiskelijat erosivat myös siinä, minkälaisia toiveita heillä oli opetuksen toteuttamisesta pandemian hellittäessä. Heikosti motivoituneet ja kuormittuneet opiskelijat kaipasivat takaisin lähiopetukseen – mahdollisesti siksi, että lähiopetuksessa itsenäisen työskentelyn määrä on pienempi ja tukea on saatavilla helpommin. Sen sijaan myönteisen kunnianhimoiset opiskelijat, jotka olivat hyvin motivoituneita eivätkä kokeneet opiskeluun liittyviä kustannuksia korkeina, toivoivat voivansa jatkaa opintojaan etänä tulevaisuudessakin. Vaikuttaa siis siltä, että toisille opiskelijoille etäopetuksella voi olla kielteisempiä seurauksia kuin toisille. 

Mielestämme tulevaisuuden yliopisto-opetusta ja -opiskelua suunnitellessa on tärkeä huomioida, minkälaisia toiveita opiskelijoilla opetuksen toteuttamisesta on ja miten opintojen suorittamiseen voisi lisätä joustavuutta, sekä toisaalta myös tunnistaa niitä tuen tarpeita, joita etäopetus voi yliopisto-opiskelijoille aiheuttaa.

Heta Tuominen, Paavo Pikkarainen, Riikka Hirvonen, Henriikka Juntunen, Jaana Viljaranta ja Markku Niemivirta

Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi -tutkimuskollektiivi

Tutkimus on julkaistu Kasvatus-lehdessä:

Tuominen, H., Pikkarainen, P., Hirvonen, R., Juntunen, H., Viljaranta, J., & Niemivirta, M. (2022). Yliopisto-opiskelijoiden motivaatioprofiilit koronapandemian aikana ja toiveet opetuksen toteuttamisesta jatkossa. Kasvatus, 53(5), 547–552. https://doi.org/10.33348/kvt.122723