Opiskelijoiden mielenterveyspäivä ja kampanjaviikko
Tällä kertaa vinkki on edellisen vinkin nosto, sillä aihe on keskeinen ja ansaitsee huomiomme. Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään 19.4. ja kampanja jatkuu koko tämän viikon. Kuinka juuri sinun yksikkösi tai laitoksesi voisi osallistua kampanjaan? Voitko vinkata materiaalipankkia kollegoillesi? Lue lisää edellisestä vinkistä!
Kohtuutta ja kyllin hyvää – Opiskelijoiden mielenterveyspäivä ja kampanjaviikko
Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään 19.4. ja se ansaitsee tälle viikolle harvinaisen toisenkin Viikon vinkin. Kampanja järjestetään vuosittain keväällä ja tänä vuonna se kestää koko viikon 16. Otatko sinäkin teeman näkyville omaan yksikköösi, ilmoitustauluille, Yammeriin, someen?
Koordinoivan tahon, Nyyti ry:n sivuilla on materiaalipankki, jossa on avoimesti käytössä olevia tiedostoja ja tiedostopohjia tulostettavia postereita tai vaikkapa somea varten.
Kampanja on tarkoitettu kaikille korkeakouluissa ja toisella asteella opiskeleville, heidän parissaan toimiville ammattilaisille sekä muille aihepiiristä kiinnostuneille. Kampanjaan voi ilmoittaa mukaan myös tekoja, joita opiskelijoiden mielenterveyden edistämiseksi tehdään.
Opiskelijoiden mielenterveyspäivään liittyvässä Kohtuutta etsimässä -webinaarissa 19.4. klo 12-15 puhutaan kohtuudesta, kyllin hyvästä, itsensä johtamisesta, työelämävalmiuksista, 70 konkreettisesta hyvinvointitoimenpiteestä ja maailman onnellisimmista opiskelijoista. Puheenvuoroja pitävät kasvatustieteilijä, filosofi ja tietokirjailija Juha T. Hakala, MIELI ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Johanna Kujala ja Oulun yliopistolla järjestetyn ainutlaatuisen Maailman onnellisin opiskelija -kurssin koordinaattori Henrietta Karjalainen. Webinaarissa ”etsitään keinoja pitää asiat kohtuudessa ja puhutaan siitä, miten opiskelijat, yhteisöt ja yhteiskunta voivat tehdä, jotta yksilölle ei tule sietämättömiä paineita”.
”Tuntuuko vaatimuksia olevan liikaa ja nouseeko stressi opinnoissa välillä liian korkealle? Pitääkö samalla käydä töissä, olla itseohjautuva, näyttää hyvältä ja suorittaa kaikki tavoiteajassa – ja pelastaa maailma? Webinaari striimataan YouTuben kautta. Pääset mukaan YTHS:n YouTube-kanavan (@YTHSvideo) etusivulta tai suoralinkillä. Tilaisuuden aikana voit osallistua keskusteluun chatin kautta.”
Panopto-ohjeistuksia: Tallenteiden siirto mediapalvelimelta Panoptoon
Yksityiskohtaisia, askel askeleelta ohjaavia Panopto-ohjeita on saatavilla UEFin eLearn-Moodlessa. Kolmoslukuun on koottu linkkeineen ”opettajan prosessia” eli ne vaiheet ja asiat, jotka opettajien kannattaisi huomioida siirtäessään tallenteita mediapalvelimelta Panoptoon.
Linkit on poistettu alla olevasta tekstistä, kirjaudu UEFin eLearniin, jotta pääset lukemaan alkuperäiset ohjeet linkkeineen:
”Tähän lukuun on koottu lista siitä, miten voit ja/tai kannattaa edetä tallenteiden siirrossa.
Koronapandemiaa seurannut etäopetus oli opiskelijoille haastavaa, koska itsenäistä työskentelyä oli opinnoissa aiempaa enemmän ja toisaalta sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä vähemmän. Tutkimuksissa (esim. Biwer ym., 2021; Ewing & Cooper, 2021) onkin havaittu, että välittömän tuen puute ja itseohjautuvuuden korostuminen vaikeuttivat etäopinnoissa suoriutumista ja että yliopisto-opiskelijoilla oli pandemian aikana haasteita säädellä omaa keskittymistään ja paneutumistaan opintoihin. Yleisesti ottaen opiskelijat olivat vähemmän motivoituneita opintoihinsa kuin ennen pandemiaa.
Tässä tutkimuksessa soveltamamme odotusarvoteorian mukaan opiskelijoiden usko omiin kykyihin ja odotukset omasta menestymisestä (odotukset), opintojen arvostus (kiinnostusarvo, tärkeysarvo, hyötyarvo) ja opintoihin liittyvät kielteiset seuraukset ja haitat (kustannukset) ovat merkityksellisiä tekijöitä, kun tarkastellaan esimerkiksi opinnoissa suoriutumista ja opintoihin liittyviä valintoja. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, minkälaisia motivaatioprofiileja (eli odotusten, arvostusten ja kustannusten painotuksia) voidaan tunnistaa yliopisto-opiskelijoilla pandemian aikana ja minkälaisia toiveita eri tavoin motivoituneilla opiskelijoilla on opetuksen toteuttamisesta jatkossa (lähi-, hybridi- vai etäopetus).
Tutkimus on osa laajempaa Itä-Suomen, Turun ja Helsingin yliopistoissa toteutettua Yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointikyselyä (Niemivirta, Viljaranta, Tuominen, Hirvonen & Juntunen, 2020–2023). Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2021, jolloin 1718 eri alojen yliopisto-opiskelijaa vastasivat sähköiseen kyselyyn, joka sisälsi motivaatioon, hyvinvointiin ja opintoihin liittyviä kysymyksiä.
Henkilösuuntautuneen tutkimusotteen mukaisesti opiskelijat ryhmiteltiin eri motivaatioprofiileihin ryhmittelyanalyysin avulla. Tunnistimme viisi motivaatioprofiilia (ks. kuvio).
KUVIO. Yliopisto-opiskelijoiden motivaatioprofiilit
Suurimman ryhmän, heikosti motivoituneiden kuormittuneiden (30 %), profiilia luonnehtivat matalat odotukset ja matalat positiiviset arvostukset (kiinnostus, hyöty, tärkeys) mutta suhteellisen korkeat kustannukset. Toiseksi suurimman ryhmän, kohtalaisen motivoituneiden (25 %), profiilia kuvasivat keskitasoiset odotukset ja arvostukset ja suhteellisen matalat kustannukset. Seuraavaa ryhmää kuvasivat muihin verrattuna korkeammat kustannukset sekä melko korkeat hyöty- ja tärkeysarvot mutta keskimääräiset odotukset ja kiinnostusarvo. Tämä ryhmä nimettiin kuormittuneiksi hyötyorientoituneiksi (16 %). Myös neljännen ryhmän profiilia luonnehtivat melko korkeat hyöty- ja tärkeysarvot, mutta edelliseen ryhmään verrattuna odotukset ja kiinnostusarvo olivat hieman korkeammat ja kustannukset selvästi matalammat. Ryhmä nimettiin hyötyorientoituneiksi (16 %). Viidennen ja pienimmän ryhmän, myönteisen kunnianhimoisten (13 %), profiilia kuvasivat hyvin korkeat odotukset ja arvostukset ja samanaikaisesti hyvin matalat kustannukset.
Seuraavaksi selvitimme sitä, minkälaisia toiveita eri tavoin motivoituneilla opiskelijoilla on opintojen toteuttamisesta jatkossa. Toiveet tulevaisuuden opiskelusta eivät jakautuneet motivaatioryhmien välillä tasaisesti. Heikosti motivoituneet kuormittuneet olivat aliedustettuina niiden joukossa, jotka halusivat jatkaa lähes yksinomaan etäopetuksessa, kun taas myönteisen kunnianhimoiset olivat tässä joukossa yliedustettuina. Myönteisen kunnianhimoiset olivat myös aliedustettuina niiden joukossa, jotka halusivat palata täysin lähiopetukseen.
Tutkimuksen aineistonkeruun aikaan koronapandemia ja sen myötä etäopetus yliopistoissa oli kestänyt vähän yli vuoden. Tulostemme mukaan yliopistossa opiskeli pandemian aikana hyvin eri tavoin motivoituneita opiskelijoita; toiset olivat heikosti motivoituneita ja samaan aikaan kuormittuneita, toisten motivaatio oli kohtalainen, toisilla opinnoissa korostui hyödyn tavoittelu yhdistettynä joko korkeisiin tai mataliin kustannuksiin, ja osalla motivaatio oli hyvin myönteinen ja koetut kustannukset vähäisiä. Tunnistamamme profiilit olivat samansuuntaisia aiemman tutkimuksen kanssa (ks. esim. Juntunen ym., 2022), mutta tarjosivat myös kiinnostavaa uutta tietoa yliopisto-opiskelijoiden odotuksista, arvostuksista ja kustannuksista etäopetuksen aikana.
Huomionarvoista on esimerkiksi se, että heikosti motivoituneet kuormittuneet oli ryhmistä suurin, kun taas oppimisen kannalta erityisen suotuisa ryhmä, myönteisen kunnianhimoiset, oli ryhmistä pienin. Tämä on kuitenkin linjassa kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten kanssa, jotka ovat osoittaneet pandemia-ajan vaikuttaneen kielteisesti opiskelijoiden motivaatioon ja hyvinvointiin. Kaksi opiskelijaryhmää painottivat opintojen hyötyä tulevan työn kannalta. On mielenkiintoista pohtia, voisiko kahden hyötyä korostavan ryhmän esiintyminen johtua siitä, että koronapandemian jatkuttua yli vuoden, osa opiskelijoista pyrkii pitämään motivaatiotaan yllä painottamalla opintojen ja tutkinnon hyödyllisyyttä tulevaisuudelleen.
Eri tavoin motivoituneet opiskelijat erosivat myös siinä, minkälaisia toiveita heillä oli opetuksen toteuttamisesta pandemian hellittäessä. Heikosti motivoituneet ja kuormittuneet opiskelijat kaipasivat takaisin lähiopetukseen – mahdollisesti siksi, että lähiopetuksessa itsenäisen työskentelyn määrä on pienempi ja tukea on saatavilla helpommin. Sen sijaan myönteisen kunnianhimoiset opiskelijat, jotka olivat hyvin motivoituneita eivätkä kokeneet opiskeluun liittyviä kustannuksia korkeina, toivoivat voivansa jatkaa opintojaan etänä tulevaisuudessakin. Vaikuttaa siis siltä, että toisille opiskelijoille etäopetuksella voi olla kielteisempiä seurauksia kuin toisille.
Mielestämme tulevaisuuden yliopisto-opetusta ja -opiskelua suunnitellessa on tärkeä huomioida, minkälaisia toiveita opiskelijoilla opetuksen toteuttamisesta on ja miten opintojen suorittamiseen voisi lisätä joustavuutta, sekä toisaalta myös tunnistaa niitä tuen tarpeita, joita etäopetus voi yliopisto-opiskelijoille aiheuttaa.
Heta Tuominen, Paavo Pikkarainen, Riikka Hirvonen, Henriikka Juntunen, Jaana Viljaranta ja Markku Niemivirta
Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi -tutkimuskollektiivi
Tutkimus on julkaistu Kasvatus-lehdessä:
Tuominen, H., Pikkarainen, P., Hirvonen, R., Juntunen, H., Viljaranta, J., & Niemivirta, M. (2022). Yliopisto-opiskelijoiden motivaatioprofiilit koronapandemian aikana ja toiveet opetuksen toteuttamisesta jatkossa. Kasvatus, 53(5), 547–552. https://doi.org/10.33348/kvt.122723
Mediapalvelin vaihtuu ketterään Panopto-ohjelmaan!
Heimoon on koottu tietoa Panoptosta, sen erinomaisista ominaisuuksista ja käyttöönotosta sekä ohjeistukset videoiden siirtämisestä Mediapalvelimelta Panoptoon.
Mitta-laskurit opetuksen suunnittelun apuna
eOppimisen tukipalveluiden sivustolta:
”Opiskelijan työmäärän mitoituksen perusyksikkö on opintopiste, joka vastaa keskimäärin opiskelijan 27 tunnin laajuista työmäärää. Opiskelijalle suunnitellun työmäärän tulee vastata suorituksesta saatavia opintopisteitä. Sopiva kuormitus tukee syvällistä oppimista.
Opiskelijoiden opiskeluun käyttämä todellinen työmäärä vaihtelee kuitenkin yksilöllisesti ja mitoituksessa käytettävä tuntimäärä on parhaimmillaankin vain arvio. Mitoituksen onnistumiseksi keskeistä onkin seurata työmäärän toteutumista, esimerkiksi palautteen avulla.
Laskurista on ladattavissa kaksi versiota. Peruslaskuri tukee yksittäisen opintojakson mitoittamista opiskelumuotojen mukaisesti. Peruslaskurissa ei arvioida viikoittaista kuormitusta.
Kumulatiivinen laskuri huomioi opiskelijan viikoittaisen työmäärän ja sillä on mahdollista arvioida eri opintojaksojen työmäärän yhteisvaikutusta viikkotasolla. Eri opintojaksot voidaan valita tarkasteluun esimerkiksi tietyn ajanjakson (lukukausi, periodi) perusteella, moduulin tai opintokokonaisuuden perusteella tai suunniteltujen opintojen pohjalta (esim. tietyn ryhmän hopsit).”
Mitta-laskuritiedostot edellyttävät UEF-kirjautumisen.
Peruslaskuri: Mitta-peruslaskuri.xlsx
Kumulatiivinen laskuri: Mitta-laskuri(kumulatiivinen).xlsx
Opiskelijan työmäärän mitoittaminen kurssilla
Oletko saanut opiskelijapalautetta, jonka mukaan kurssisi ovat liian työläitä? Sekä digiopettajan starttipaketti että jatkopaketti tarjoavat työkaluja moneen asiaan, mm. opiskelijoilta edellytettävän työmäärän mitoittamiseen. Aiemmassa vinkissämme (Viikon vinkki 5/2022) olemme myös käsitelleet oppimateriaalin tuottamista ja työmäärän mitoitusta:
Digiopettajan pakettien arviointia käsittelevissä osioissa paneudutaan siihen, miten arvioinnin tulisi kuvastaa asetettuja osaamistavoitteita: ”Osaamistavoitteet toimivat arviointikriteerien laatimisen lähtökohtana”. Merkittävä elementti osaamistavoitteiden saavuttamisessa on oppimateriaalien valinta ja käyttö. Millä perusteella valitsen kurssini oppimateriaalit? Millä perusteella valitsen oppimistehtävän muodon? Sen lisäksi, että vastaukset näihin kysymyksiin tulevat kurssin tavoitteista, on hyvä pitää mielessä myös se, kuinka paljon opiskelijalta menee aikaa materiaalien opiskeluun ja oppimistehtävien tekemiseen.
Myös UEFilla on omat, ueflaisille vapaasti käytössä olevat Mitta-laskurit opiskelijan työmäärän mitoittamiseen. Excel-taulukot laskevat kätevästi eri tehtävämuotojen vaatimat tuntimäärät yhteen. Taulukon kielen voi valita (suomi tai englanti).
Digiopettajan paketeissa on lisäksi linkitys oivalliseen Fitechin Oppimismuotoilun työkalupakkiin. Työkalupakin sivulla kuusi on käytännöllinen Työmäärän mitoitus -lomake, josta on apua opiskelijan työmäärän arvioimiseen erilaisissa tehtävämuodoissa. Voit vaikkapa vertailla UEFin Mitta-laskureita tähän. Alla kuvakaappaukset Fitechin Oppimismuotoilun työkalupakin sivusta kuusi sekä UEFin Mitta-laskurista:
Kouluttaudu saavutettavuudesta (ja vähän muustakin)
Miten teet kursseistasi ja materiaaleistasi saavutettavia?
“Pedagogy of Kindness” instead of “Pedagogy of Punishment”
In the midst of the current, even heated discussions regarding Open AI’s ChatGPT and all other artificial intelligence writing and translation tools and how they may influence our work as teachers, why not focus on the human side of learning and teaching.
Learning is about interaction, as most pedagogy experts would put it. And what is interaction? Interaction is about encounters, about meeting one another, about being present to one another when exchanging thoughts, ideas, reflections, uncertainties, queries, questions. Interaction is also about very sensitive moments in which hopes and fears may be touched upon.
Having said that, why is it then that we very often make our first meetings with the participants of our courses sound like all we do is go for punishments, in the style of ”…if you do this or that, you will suffer”? Have you ever checked the kind of language you use in your course introductions? Are you dedicating a lot of time and space discussing ”punishments”, so to say? Have you ever wondered what your word choices and language choices, such as excessive use of imperative (”Do this/Do that/Don’t do this/Don’t do that”), may do to the learning process and the learning outcomes?
Enter Pedagogy of Kindness. Catherine Denial, a Professor of History who has written about Pedagogy of Kindness and is currently working on a book on the same topic, describes it this way:
”[K]indness as pedagogical practice is not about sacrificing myself, or about taking on more emotional labor. It has simplified my teaching, not complicated it, and it’s not about niceness. Direct, honest conversations, for instance, are often tough, not nice. But the kindness offered by honesty challenges both myself and my students to grow. ”
OneHE, a website that offers resources, courses, and community discussions for higher education teachers, is organising a webinar with Catherine Denial on March 15, 2023, late evening in the Finnish time zone. Join the Pedagogy of Kindness: Compassion toward the Self webinar to hear about what colleagues in other locations around the world think about the topic.
OneHE is a payable website but it offers a free trial period to new users. I warmly recommend making the most of their free trial. Check out Catherine Denial’s short course on Pedagogy of Kindness, too. You may discover that there is a whole array of other interesting resources and short courses on the website. (And no, they have not paid me to advertise them…)
Kind regards,
Susanna
UEFPeda-webinaari
”Ajankohtaista kevään verkko- ja monimuoto-opetuksen tueksi”
Aika: torstai 26.1.2023 klo 12.00-14.00
Tervetuloa kaikki UEFlaiset, jotka olette aiheesta kiinnostuneet!
(HUOM! Ohjelma täydentyy vielä tammikuussa)
UEFlaisille: Suora Teams -linkki tapahtumaan
Aiheina mm. seuraavaa:
