Viikon vinkki 11/2021

Onko sinulla tarvetta antaa opiskelijoille aikoja esim. HOPS-ohjaukseen? Oletko säätänyt aikoja sähköpostilla?

Kokeile helppoa Microsoftin Bookings-ohjelmaa!

Ohjelma yhdistää helposti ajanvarauksen sekä Teams-kokouslinkin luomisen – kätevää! Bookings synkkaa kalenterisi ja näyttää ajat, jolloin olet käytettävissä ja sinulta voi varata ajan.

Voit itse määritellä ”eri palveluita” tarpeesi mukaan sekä määritellä näihin liittyvät tarkemmat asetukset. Minulla on käytössä tällä hetkellä neljä eri palvelua: Opetuksen kehittäminen (1 tunti), HOPS-ohjaus (1 tunti), Projektityö (1 tunti) ja Opetusapteekkiharjoittelu (30 min).

Esimerkiksi Opetuksen kehittäminen -palvelussa minulla on varauksen asetukset seuraavasti:

  • Käytettävissä olevat ajat näytetään 30 min välein eli voin vähän hengähtää, jos tulee varauksia putkeen.
  • Varauksen ja peruutuksen etukäteisaika on 24 tuntia. Tämä on lyhin aika, jota ennen varauksen voi tehdä eli seuraavaksi aamuksi ei tule yllätystapaamisia.
  • Varauksen voi tehdä 180 päivää aikaisemmin eli aika hyvissä ajoin.
  • Palvelu on käytössä kalenterini mukaisesti, paitsi loma-aikoina. Voit siis määritellä ajat, jolloin et ole käytettävissä vaikka kalenterissasi olisi vapaata.
  • Saan sähköposti-ilmoituksen sekä kalenterivarauksen, kun minulle tehdään varaus.
  • Tapaamiselle luodaan automaattisesti Teams-kokouskutsu, joka lähetetään varaajalle vahvistusviestissä ja minulle kalenterikutsussa. Tämä on todella näppärä toiminto!
  • Varaajalle lähtee muistutusviesti vuorokautta ennen tapaamistamme.

Jos haluat vilkaista, miltä varaussivuni näyttää, tässä linkki sivuilleni. Bookings on alkujaan suunniteltu yritystoimintaan, siksi sivulla näkyy Maksuton-teksti, mitä ei saa poistettua. Tämä on vähän hassu, mutta älä anna tämän häiritä!

Muokattu 8.4.2021: Maksuton-tekstin saat pois näkyvistä, kun valitset Oletushinta-kohdasta Hintaa ei ole määritelty -vaihtoehdon.

Saat Bookings:n käyttöön UEF O365:n sovelluksista vohvelivalikon kautta. Ja mielelläni autan, jos haluat pähkäillä tätä yhdessä! Ja mielelläni autan myös muissa opetuksen kehittämiseen liittyvissä asioissa – voit vaikka varata aikaa tämän Bookingsin kautta.

Täältä löydät lisätietoa ohjelmasta.

Muokattu 8.4.2021: Voit lisätä palveluun useammankin henkilön, jos on tarvetta. Tällöin esimerkiksi opiskelija voi valita, keneltä hän valitsee ajan. Valitettavasti palveluun ei saa valittua yhtä aikaa useampaa henkilöä. Tämän kanssa voi pikkaisen kikkailla. Opiskelija voi aukaista saman ajanvaraussivun eri välilehtiin ja vertailla eri henkilöiden kalentereita, ja napata kaikille sopivan ajan. Jos opiskelija valitsee ajan toiselta henkilöltä eikä sinulta, sinä saat tiedon tehdystä varauksesta sekä kalenterikutsun ja Teams-linkin. Jos opiskelija valitsee ajan sinulta, toinen varattavana ollut henkilö ei saa varaustietoa. Eli jos opiskelijan ohjauksessa on tarve olla kaksi opettajaa paikalla, opiskelijaa kannattaa ohjeistaa valitsemaan teille yhteisesti sopiva aika ja varaamaan tämä aika toiselta opettajalta, niin saatte kaikki tiedon varauksesta.

Vinkin tarjoili Piia.

P.S. Ensi viikolla saat vinkin ohjelmasta, joka voittaa Doodlen mennen tullen!

Viikon vinkki 6/2021

A Refreshing Podcast by Columbia University TLC

Time to reflect and challenge what you believe about teaching and learning!

A refreshing podcast by the Teaching and Learning Center of Columbia University in the City of New York.

”Welcome to Dead Ideas in Teaching and Learning, a new podcast hosted by CTL Executive Director, Catherine Ross. Our mission is to encourage instructors, students, and leaders in higher education to reflect on what they believe about teaching and learning. In each episode, guests are invited to share their discoveries of “dead ideas”—ideas that are not true but that are often widely believed and embedded in the pedagogical choices we make.

Conversations focus on dead ideas in topics such as grading, teaching with technology, student motivation, assessment, and neuromyths about learning, to name a few.”

Viikon vinkki 5/2021

Opiskelijoiden etäopiskelukokemuksen kohentaminen

Nyyti ry:n ja ”Myötätuntoa korkeakouluihin” -hankkeen virittämänä olen miettinyt, millaisin keinoin voisin opiskelijoiden opiskelukokemusta etänä kohentaa, yhteisöllisyyttä tai ”yhdessä tämän asian äärellä” -olemisen kokemusta lisätä. Etäopiskelukokemuksia ja -kuormitustekijöitä kannattaa jakaa ja niistä keskustella yhdessä tai pienryhmissä opiskelijoiden kanssa, tilannekohtaisesti tietysti sopivaa ajankohtaa opettajana arvioiden. Vinkkinä esitän, että opettaja olisi ”etäyhteyslinjoilla” vaikkapa varttia ennen opetuksen virallista alkua, ja myös opiskelijoille voisi tiedottaa, että paikalle saa tulla ”hengailemaan” ennen virallista aloitusta, esim. testaamaan laitteiden toimivuutta ja myös epävirallisesti keskustelemaan, jos niin haluaa. Epävirallista keskustelua voi tukea vaikkapa oheisen virikkeen avulla:

  • Kuvittele, että olet yliopistolla luentosalin ulkopuolella odottelemassa opetuksen alkua.
  • Voit avata mikrofonin ja laittaa livekuvasi näkyville, tai käyttää chättiä
  • …Nyt olisi tilaa ”vapaalle hengailulle” ja kuulumisten vaihdolle virtuaalisella yliopiston käytävällä – mitä sanoisit kohtaamillesi kavereille, millaista ajatustenvaihtoa käytäisiin…

Jos keskusteluttaminen ei ”nappaa”, voi opiskelijoita viihdyttää ennen virallista aloitusta aiheeseen (tai itselle/ryhmälle) sopivalla musiikilla tai muilla aineistoilla. YouTube ei ole suoraan hyvä lähde ”tekijänoikeusvapaan” materiaalin etsimiseen, mutta siellä voi haun jälkeen valita suodattimeksi ’Creative Commons’. Parempi reitti etsiä audiota on esimerkiksi Creative Commons -sivuston haun kautta.

Tässä listaa hyvistä ääni ja musiikki – sivustoista:

Sopivien äänilähteiden vinkkaajana toimi Taina Rytkönen-Suontausta Oppituvasta.

Huom! Ääntä jaettaessa esim. Zoomissa on oman näytön jakamisen yhteydessä valittava erikseen äänen jakaminen.

Mukavaa viikkoa, terveisin fasilitaattori Kati

Viikon vinkki 4/2021

Radikaalia toivoa!

Susannan ”Viikon kirjavinkit”

Blum, Susan D. (toim.). (2020). Ungrading. Why Rating Students Undermines Learning (and What to Do Instead). Morgantown: West Virginia University Press. (Myös UEFin kirjastossa)

Gannon, Kevin M. (2020). Radical Hope. A Teaching Manifesto. Morgantown: West Virginia University Press. (Myös UEFin kirjastossa)

O’Connor, Peter (toim.). (2010). Creating Democratic Citizenship through Drama Education. The Writings of Jonothan Neelands. London: Institute of Education.

Että mitä tekemistä draamakasvatuksella, demokratiakasvatuksen vahvistamisella ja fasilitaattorin etäopetusvinkeillä? Miten radikaali toivo tai opetuksen manifesti voivat tarjota meille verkko-opetuksen järjestämiseen?

Creating Democratic Citizenship -kirjassa käsitellään Jonothan Neelandsin, draamakasvatuksen ja soveltavan draaman brittiläisen avaintekijän, kirjoituksia ja ajatuksia.

Radical Hope –kirja puolestaa alkaa virkkeellä “Opettaminen korkeakouluissa ei ole koskaan ollut vaikeampaa kuin juuri nyt.” Vaikka Kevin Gannon ei suoraan viittaakaan etäopetukseen, ahaa-elämyksiä ja yhtymäkohtia löytyy helposti.

Ungrading pureutuu tarkemmin arvosteluun ja arviointiin, niiden vaikutukseen ja tarpeellisuuteen, esittelee useita näkökulmia arviointiin ja sen tarpeellisuuteen sekä kuvailee vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä (lisää mm. Columbia University TLC:n podcastissa).

Draamakasvatuksen eli draamapedagogiikan viitekehys on laajempi kuin usein erheellisesti luullaan – ehkä sana “draama” tuo ensimmäisenä mieleen dramatiikan, näyttelemisen tai television draamasarjat. Draama laajemmassa merkityksessään on kuitenkin kokonainen holistinen paradigma, maailmankuva, ihmiskuva ja niistä pedagogiikkaan ammentava monipuolinen ja kokonaisvaltainen katsantokulma.

Radical Hope -kirjan viitekehys puolestaan on kriittisessä pedagogiikassa Henry Giroux’n, Paulo Freiren ja bell hooksin mukaisesti.

Näistä viitekehyksistä halusin poimia seuraavat vinkit tälle viikolle, ponnisteluihimme digitaalisissa ympäristöissä.

Opetuksen ja ohjauksen suunnitteluvaiheeseen ja opiskelijoiden kanssa keskusteltavaksi:

Kurssi, varsinkin verkkokurssi, on kuin montaasi, merkitysten verkosto, muotojen ja sisältöjen vuorovaikutus, jota muokataan osallistujien kanssa. Montaasi yleensäkin sisältää erilaisia näkökulmia käsiteltäviin teemoihin. Käsittele muotoja ja sisältöjä, ei pelkästään aiheina olevia teemoja, osallistujien kanssa: Tee muodoista ja sisällöistä näkyviä keskustelujen kautta. Anna osallistujille mahdollisuuksia vaikuttaa muotoihin ja sisältöihin; edistä jaetun omistajuuden tunnetta. (Creating Democratic Citizenship through Drama Education, s. 49-51.)

Opiskelijoiden kanssa keskusteltavaksi:

Aseta oppimistavoitteet ja oppimisodotukset yhdessä opiskelijoiden kanssa keskustellen. Käytä avainkysymyksiä, esimerkiksi: Mikä auttaa sinua oppimaan? Mikä vaikeuttaa oppimistasi? Mitä haluaisit täällä oppia ja miten? Jos kurssilla on lopputentti, voisiko olla muunkinlaisia, vaihtoehtoisia suoritusmuotoja tentin ohella? Voisiko tentin sijasta olla ”epätentti”, tai esseen sijasta ”epäessee” (unessay, s. 92-95, Radical Hope, tai ks. Catherine Denialin blogi)?

Voisiko numeerisen arvostelun sijasta tai sen rinnalla olla vaihtoehtoisia arviointi- ja arvostelukäytänteitä, kuten arvosteluvapaat alueet ja tehtävät, prosessikirjeet, autenttiset arviointikontekstit, itsearviointi, vertaisarviointi? (Ungrading, s. 36-40, tai Jesse Stommelin blogi.)

Oman toiminnan reflektointiin ja kehittämiseen:

Mieti ja kirjoita muistiin tapahtuma oman akateemisen matkasi varrelta, opiskeluaika mukaan lukien, jolloin vahvimmin tunsit epäonnistuneesi. Oliko tarinassa mukana muita (esimerkiksi opettajia, opiskelijoita, kollegoita)? Miten he vaikuttivat siihen, mitä tapahtui seuraavaksi tai miten päätit seuraavaksi toimia? Mitä tämä kokemus voisi antaa sinulle omaan vuorovaikutukseesi työkavereiden ja opiskelijoiden kanssa? (Radical Hope, s. 147.)

Viikon vinkki 3/2021

Oikeuspsykologian monimuotoisuuden kehittäminen – podcasteja yhteistyössä opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden kanssa

Millaisia monimuoto- ja verkkopedagogisia ratkaisuja on tehty monitieteisissä oikeuspsykologian perus- ja aineopinnoissa? Miksi työelämälähtöisyys on tärkeää ja kiinnostavaa? Miten opiskelijat voivat olla mukana opetuksen kehittämisessä? Näistä teemoista keskustelemme oheisella äänitallenteella yliopisto-opettaja Hanna Lahtisen ja opiskelija, PsK Rosa Nissisen kanssa.

Äänitiedoston kesto 13.41

Oikeuspsykologia pähkinänkuoressa

Perusopintokokonaisuus

Opintokokonaisuuden tavoitteena on perehdyttää opiskelijat oikeuspsykologian keskeisimpiin kysymyksiin ja menetelmiin, sekä teoriaan että käytäntöön soveltamiseen. Jokaiseen opintojaksoon liittyy aiheen tarkastelu sekä oikeustieteen että psykologian viitekehyksestä. Tavoitteena on lisätä näiden kahden tieteenalan opiskelijoiden ymmärrystä toistensa näkökulmista ja helpottaa yhteistyötä. Oikeuspsykologian perusopintokokonaisuudesta vastaa psykologian oppiaine. Kokonaisuus on tarjolla tutkinto-opiskelijoille ja avoimen yliopiston opiskelijoille ja tällä hetkellä kokonaisuutta suorittaa 140 opiskelijaa ympäri Suomea.

Aineopintokokonaisuus

Opintokokonaisuuden tavoitteena on syventää opiskelijoiden tietämystä perusopintokokonaisuudessa käsitellyistä teemoista ja tutkimuksesta. Opintokokonaisuudessa käsitellään tarkemmin myös erityiskysymyksiä, joita opiskelijat todennäköisesti kohtaavat työelämässä. Opintokokonaisuudessa syvennytään oikeuspsykologian historiaan ja sen merkitykseen oikeuspsykologisen tiedon soveltamisessa nykypäivänä, oikeuspsykologisen tutkimustiedon soveltamiseen niin riita- kuin rikosasioissakin, psyykkisen haitan arviointiin ja siihen liittyvään lainsäädäntöön, kliiniseen ja oikeuspsykologiseen arviointiin ennalta estävässä toiminnassa sekä oikeuspsykiatrian kontekstissa. Lisäksi seminaaritöiden avulla tavoitteena on syvällinen paneutuminen näytön arviointiin aidoissa oikeustapauksissa sekä oikeuspsykologian että oikeustieteen näkökulmista. Seminaareissa ja muussa opetuksessa pyritään lisäämään sekä edistämään näiden kahden tieteenalan välistä vuoropuhelua myös opettajaresursseja yhdistämällä. Oikeuspsykologian aineopintokokonaisuudesta vastaa psykologian oppiaine. Kokonaisuus on ollut tarjolla tutkinto-opiskelijoille ja avoimen yliopiston opiskelijoille vuodesta 2019. Tällä hetkellä kokonaisuutta suorittaa 40 opiskelijaa ympäri Suomea.

Aineopintoihin sisältyy opintojakso, jonka opiskelijoille ja kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle on tarjolla työelämää ja oikeuspsykologian soveltamista esittelevä podcast-sarja.

Mikäli innostut äänitallenteiden tekemisestä, ohessa Kimmo Salvénin materiaalit UEF:n podcast-koulutuksesta – hyviä vinkkejä pähkinänkuoressa aloittelevalle äänitallenteen tekijälle.

Hanna Lahtinen on yliopisto-opettaja, erityisalueenaan oikeuspsykologia. Hanna opettaa oikeuspsykologian kokonaisuudessa opintojaksoja Lapset ja perheet oikeusprosesseissa, Oikeuspsykologian historia ja ammattikäytännöt, Oikeuspsykologisen tiedon soveltaminen rikos- ja riita-asioissa, Psyykkisen haitan arviointi ja vahingonkorvaukset sekä Näytön arviointi rikos- ja riita-asioissa. Hanna myös koordinoi kokonaisuuden opetuksen järjestämistä sekä kehittämistä.

Hanna Lahtisen kuva

Rosa Nissinen on psykologian pääaineopinnoissaan loppusuoralla ja suorittanut oikeuspsykologiaa sivuaineopintoinaan. Rosa on suunnitellut ja toteuttanut Oikeuspsykologiaa-podcastin haastattelut.

Rosa Nissinen

Jesse Jäppinen suorittaa myös viimeistä vuotta psykologian pääaineopinnoistaan. Hän on editoinut Oikeuspsykologiaa-podcastin jaksot sekä säveltänyt podcastin musiikit.

Jesse Jäppinen

Viikon vinkki 2/2021

eOppimisen tukipalveluiden Heimo-sivusto

Mistä löytyy tietoa etä-, monimuoto-, ja hybridiopetuksesta, etäopetuksen välineistä, videotallenteiden tekemisestä, tekstittämisestä ja jakamisesta, mistä löydän kevään 2020 tukituntien tallenteet?

eOppimisen tukipalvelut on koonnut tietoa ja linkityksiä kootusti yhdelle Heimo -sivustolle (vaatii UEF-kirjautumisen).

Ohjeita on runsaasti myös UEF Wikissä. Esimerkiksi UEF Wikin Zoom-ohjeista löydät mm. ohjeen Zoom-osallistujalistan lataamiseen.