UEFilaiset – eLearn Moodle -kurssien automaattinen arkistointi käyttöön 2.4.2024!
eLearn Moodle -oppimisympäristön toimintaa parannetaan kurssialueiden automaattisella arkistoinnilla. Automaattisen arkistoinnin tavoitteena on parantaa oppimisympäristön suorituskykyä ja vähentää tietosuojariskejä. Automaattinen arkistointi selkeyttää sekä opettajien että opiskelijoiden näkymää ja vähentää sekaannuksia siitä, mikä on voimassa oleva kurssi.
Miten ja milloin automaattinen arkistointi tapahtuu?
Automaattinen arkistointi pohjautuu kurssin asetuksissa olevaan kurssin päättymispäivään ja arkistointi otetaan käyttöön 2.4.2024. Tällöin arkistoituvat kaikki kurssit, joiden päättymispäivämäärä on 1.3.2024 tai aiempi. Kaikki vanhat kurssit siirtyvät arkistoon ja siksi on tärkeää, että tarkistat kurssiesi päättymispäivämäärät ennen arkistoinnin aktivoitumista.
Arkistoinnin toiminta lyhyesti:
Jos kurssin asetuksissa ei ole asetettu päättymispäivää, kurssia ei arkistoida. (Jos kurssia ei arkistoida, huolehdi vanhojen opiskelijatietojen poistamisesta kurssilta. Tietoja on säilytettävä vähintään 6 kuukautta).
Jos kurssin asetuksissa on asetettu kurssin päättymispäivämäärä, arkistointi on käytössä.
Kurssi siirtyy arkistoon 1 kuukauden kuluttua kurssin päättymispäivämäärästä.
Kurssin opettajille lähtee viesti kurssin arkistoinnista.
Opettaja voi palauttaa vahingossa arkistoidun kurssin takaisin käyttöön.
Arkistoidun kurssin sisällön voi tuoda uuteen kurssipohjaan = arkistoidun kurssin voi kopioida.
Arkistossa kurssia säilytetään 12 kuukautta.
12 kuukauden jälkeen kurssi siirtyy arkistosta poistettuihin kursseihin.
Kurssia säilytetään poistetuissa kursseissa 6 kuukautta.
Kurssi on mahdollista palauttaa poistetuista kursseista ottamalla yhteyttä https://asiointi.uef.fi/ -> eOppimisen tukipalvelut -> Ota yhteyttä.
6 kuukauden jälkeen kurssi poistuu lopullisesti, sitä ei ole mahdollista palauttaa.
Viikon vinkki muotoiltu eOppimisen tukipalvelujen Viva-tiedotteesta!
Digivision uusia koulutuksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
Oletko huomannut Digivision tuottamat, uudet koulutukset! Saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Napakat tallenteet sisältävät mm. podcast-sarjan oppimisanalytiikasta sekä videoita ja tekstivastineita saavutettavuuden tukemisesta: https://digivisio2030.fi/digipedagogiikan-koulutukset-2024/.
UEFissa järjestettiin 22.2.2024 erinomainen opiskeluhyvinvoinnin ja ohjauksen teemapäivä. Siitä löytyy myös tallenne.
Erityisen hyvää oli se, että osallistujia oli runsaasti ja päivän ohjelma osoittautui ajankohtaiseksi ja erinomaiseksi kokonaisuudeksi. Myös ilmapiiri oli lämmin ja kaikella tavoin hyvin yhteisöllinen. Jäi sellainen tunne, että olemme yhteisönä päässeet monella tasolla eteenpäin.
Introna teemapäivään johdatteli dos. Liisa Postareff meitä esityksellään pedagogisesta hyvinvoinnista, mikä nähdään koko korkeakouluyhteisön hyvinvointina. Nyt onkin hyvä hetki pysähtyä miettimään, miksi hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota korkeakoulukontekstissa.
Pedagoginen hyvinvointi rakentuu vuorovaikutuksessa opetukseen ja oppimiseen ja niiden kehittämiseen kytkeytyvissä tilanteissa. Sitä rakentavat niin opettajat, opiskelijat, tukihenkilöstö, johto kuin ylipäätänsäkin kaikki korkeakouluyhteisössä toimivat henkilöt. Siis me kaikki. Pedagogisen hyvinvoinnin rakentuminen edellyttää pedagogista tietoisuutta: ymmärrystä opetuksesta, oppimisesta, hyvinvoinnista sekä niiden välisestä yhteydestä.
Yhtäältä opettajien työ on vaativaa ja stressin kokemukset opettajilla ovat yleisiä. Työn vaatimukset kasvavat jatkuvasti, mutta lisääntyvätkö resurssit vastaavasti? Hyvinvoinnin ja opetuksen laadun on nähty olevan yhteydessä toisiinsa. Toisaalta myös opiskelijoiden uupumus on lisääntynyt ja uupumusriski ym. hyvinvoinnin haasteet ovat yhteydessä alhaisempaan suoriutumiseen opinnoissa sekä hidastuneeseen opiskelutahtiin. Opettajien hyvinvointi heijastuu opiskelijoihin ja heidän oppimiseensa.
Teemapäivässä kuultiin myös Kaikki ohjaavat -hankkeessa rahoitusta saaneiden hankkeiden esittelyjä. Olikin todella mielenkiintoista kuulla niin erilaisissa konteksteissa edistetyistä hyvistä käytänteistä ja oppiainerajat ylittävästä yhteistyöstä. On myös hyvä hetki havaita Kaikki ohjaavat -hankkeen osoittaneen, kuinka voimme kehittää asioita oppimalla myös muilta.
Myös esitys oletetusta opiskelijasta oli sangen kiintoisa. On tutkitusti varmaa, että UEFin oletettu opiskelija edustaa heterogeenisyyttä erilaisine tarpeineen ja elämäntilanteineen. Tämä onkin haaste ja hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan tulevaa opetussuunnitelmakautta, pedagogisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia sekä UEFin strategisia linjauksia opiskelijakeskeisyydestä ja opiskeluhyvinvoinnin edistämisestä.
Osaamisperustaista opetussuunnitelmaa voidaan pitää opintojen etenemisen ja hyvinvoinnin perustana. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä ja se on kokonaisuus, jossa monet eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Omat voimavarat, opiskelutaidot, opetus ja ohjaus ja opiskeluympäristöstä saatu tuki vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka opiskelija pystyy suoriutumaan opinnoista. Opiskelukyky syntyy ja kehittyy opiskelijan ja oppimisympäristön dynaamisessa vuorovaikutuksessa.
Vuonna 2022 päivitetty opiskelukykymalli pohjautuu Kristina Kuntun julkaisemaan malliin (2006).
Opetussuunnitelmien näkökulmasta on hyvä pohtia, millaisille opiskelijoille opetussuunnitelmamme ja opetusjärjestelyt on rakennettu. Onko suunniteltaviin opintoihin liittyen tiedossa opiskelijaryhmien erityisiä tarpeita? Mahdollistavatko opintojakson osaamistavoitteet useampia vaihtoehtoisia suoritustapoja? Voidaanko tiettyä kohderyhmää ajatellen suunnitellulla suoritusvaihtoehdolla tukea myös muita joustavuudesta hyötyviä ryhmiä (esim. huippu-urheilevat opiskelijat)? Vähentäisivätkö moninaisemmat suoritustavat yksilöllisten opintojärjestelyjen määrää, kun vaihtoehdot olisivat etukäteen ja läpinäkyvästi ilmoitettu jo suunnitelmatasolla?
Miten vahvistaisimme opiskelijoiden ohjauksen ja opetussuunnitelmien välistä suhdetta niin, että asia ei jäisi yksittäisen opettajan vastuulle ja kuinka saisimme mukaan koko pedagogisen yhteisömme edistämään yhteistyössä asiaa niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin näkökulmasta? Kokonaisuudesta olisi hyvä keskustella yhdessä. Hyvä hetki siihen on mm. UEFin Opsinaarissa 12.3.
Heimo-sivuilta löytyy myös Tekoäly – AI FAQ -sivu, josta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. UEFin käyttöperiaatteet, tarjolla oleva koulutus, palvelut ja ohjelmistot esitellään ao. sivulla. Sivustoa päivitetään vaiheittain. Perehdytään yhdessä!
Itä-Suomen yliopistossa myönnetään Taitava opettaja -palkintoja (UEF – Excellent Teaching Practitioner) opetuksessaan ansioituneille opettajille. Palkintoa voivat hakea yksittäisten opettajien lisäksi myös opettajaparit tai tiimit.
Palkinnon tavoitteena on tukea opetuksen kehittämisen monipuolisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja Itä-Suomen yliopistossa. Palkinnon saajat muodostavat Taitava opettaja -verkoston, jonka tavoitteena on osaltaan edistää opetuksen arvostusta ja kehittämistä.
Taitava opettaja -palkinto myönnetään hakemuksen perusteella. Palkintoa voi hakea yliopiston henkilöstöön kuuluva henkilö tai henkilöt. Hakuaika alkaa maanantaina 4.3.2024 ja päättyy perjantaina 5.4.2024.
Vertaisarviointi ja -palaute Moodlen työpajatyökalulla
Yliopistopedagogisten opintojen järjestämissä case-klinikoissa on tällä viikolla ollut aiheena vertaisarviointi ja -palaute.
Vielä kerkeää ilmoittautua perjantain 16.2. taitoklinikalle, jossa tutustutaan eLearn-Moodlen työpajatyökaluun! UEFlainen: ilmoittaudu tänään 15.2. puoleenpäivään mennessä tästä linkistä: https://calendar.contio.fi/uef/Calendar?d=Lslv9oSk0HM%253d.
Taina Rytkönen-Suontausta: ”Työpaja on Moodlessa ainoa aktiviteetti, jossa voi automatisoidusti rakentaa vertais- ja itsearvioinnin polun. Tätä käydään tarkemmin (ja teknisestikin) läpi taitoklinikassa perjantaina 16.2.”
H5P-työkalut opiskelijoiden itsearvioinnin välineenä
Käytössämme olevat Moodle-oppimisalustat (eLearn Moodle & DigiCampus-Moodle) mahdollistavat avoimella lähdekoodilla luotujen verkkotyökalujen H5P-sisältöjen lisäämisen sähköisiin oppimisympäristöihin. H5P on noin 60 työkalun kokoelma, minkä avulla voi luoda verkkosisältöjä, oppimateriaaleja ja automaattisesti tarkastuvia tehtäviä (lisätietoa H5P-työkaluista tekstin lopussa olevista linkeistä).
Yksi tapa hyödyntää H5P-sisältöjä, on käyttää niitä opiskelijoiden itsearvioinnin välineenä. H5P-työkaluilla Moodle-alustalle voi luoda esimerkiksi aktivoivia tehtäviä, kuten interaktiivisia videoita, itseopiskelutestejä tai tekstimuotoisia pohdintatehtäviä. Tehtävien avulla opiskelijat voivat kerrata ja pohtia opetussisältöjä sekä arvioida omaa osaamistaan ja toimintaansa.
Tehtävien avulla voi kannustaa opiskelijoita pohtimaan ja arvioimaan omaa oppimistaan. Opiskelijat voivat testata osaamistaan, kun esimerkiksi monivalintatehtävissä oikeat vastaukset tulevat näkyviin, ja halutessaan testit voi tehdä useasti. Esimerkiksi kysymykset kuten “Huomasinko ko. asiat videoluennolta?” tai “Avasinko annetun linkin ja tutustuin sen takana löytyvään materiaaliin?” voivat auttaa opiskelijoita reflektoimaan oppimaansa. Keskeisten sisältöjen nostaminen esiin pohdintatehtävien ja testien avulla auttaa myös valmistautumaan varsinaisiin opintosuoritteisiin, eli esimerkiksi tentteihin tai muihin arvioitaviin tehtäviin. Tehtävien avulla opiskelija voi varmistaa, että on oppinut sisällöt ja voi siirtyä luottavaisin mielin opintojakson sisällöissä eteenpäin.
Alla esimerkkejä H5P-työkaluilla tehdyistä itsearviointitehtävistä ”Landscape Geography and Collaborative Knowledge Creation”-opintojakson kurssialustalta.
Tämä blogiteksti on omistettu teille, jotka olette sitoutuneet opetuksen ja ohjauksen ihanuuteen. Ympärillämme tapahtuu paljon muutoksia. Tämä aika on haastavaa monella tapaa, ja haluamme sanoa teille, että olette arvokkaita eikä työnne merkityksellisyys jää huomaamatta.
Ymmärrämme, että kiire ja työmäärä saattavat tuntua joskus ylivoimaisilta. Uuden oppiminen, uusien teknologisten sovellusten käyttöönotto ja jatkuva sopeutuminen voivat olla uuvuttavia. Muistakaa, että kaiken tämän keskellä olette enemmän kuin pelkkiä opettajia. Olette visionäärejä, jotka muokkaavat tulevaisuutta ja ohjaavat nuoria mieliä.
Kun ympärillämme oleva maailma muuttuu nopeasti, on luonnollista tuntea olonsa epävarmaksi. Kuitenkin, juuri teidän kykynne sopeutua ja ottaa vastaan muutokset on valtava voimavara! Jokainen askel, jonka otatte uuden teknologian omaksumisessa, on askel kohti opetuksen tulevaisuutta.
Muistakaa myös, että ette ole yksin tässä matkassa. Me olemme yhteisö, joka tukee toisiaan. Keskustelkaamme kollegoidemme kanssa, jakakaamme kokemuksiamme ja oppikaamme toisiltamme. Yhdessä olemme vahvempia, ja yhdessä voimme voittaa kaikki haasteet!
Tiedämme, että jokainen päivä tuo mukanaan uusia vaatimuksia ja odotuksia. Emme voi unohtaa itseämme tässä matkassa, muutosten keskellä. Huolehtikaa itsestänne, ottakaa aikaa lepoon ja rentoutumiseen. Jokainen voimaantumishetki, jonka annatte itsellenne, on investointi siihen, että voitte jatkaa parhaanne antamista opiskelijoillenne.
Muutokset voivat olla pelottavia, mutta ne ovat myös mahdollisuus kasvaa. Katsokaa taaksepäin ja huomatkaa, kuinka olette jo selvinneet monista muutoksista menneisyydessä. Olette vahvempia kuin luulettekaan.
Oletteko koskaan pysähtyneet ajattelemaan, kuinka paljon voimaa ja vaikutusta teillä on opiskelijoidenne elämään? Te muovaatte tulevia sukupolvia, ja se on tehtävä, joka vaatii rohkeutta ja omistautumista.
Jatkakaa loistavaa työtänne, sillä te olette valonlähteitä nyt ja tulevaisuudessa. Olemme täällä kanssanne ja tukenanne. Arvostamme jokaista ponnistustanne.
Voimia teille, ja meille kaikille!
Ystävällisin terveisin,
Verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorit”
Tämä blogikirjoitus on Chat GPT 3.5:n tuotos, promptina blogiteksti yliopisto-opettajille kannustavassa ja myötäelävässä hengessä. Millaisia ajatuksia tekoälyn tuotos herättää?
Verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorit ovat yhteistyössä ja tukena teknis-pedagogisissa askarrutuksissasi – älä epäröi olla yhteydessä!
Keskustelua ja vuorovaikutusta: Erätaukomenetelmää kokeilemaan?
HS uutisoi 14.1.2024, miten presidenttiehdokkaat keskustelivat nuorten kanssa arvoista, pyrkimyksenä sopu ja jaettu käsitys. Keskustelussa sovellettiin Sitran Erätauko-keskustelumenetelmän sääntöjä. Minua kiehtoi esim. perusohje ”Kuuntele toisia, älä keskeytä tai käynnistä sivukeskusteluja.” Uteliaana selvitin, mistä menetelmässä on kysymys:
”Erätauko on keskustelumenetelmä, jota voi käyttää erilaisissa ryhmissä ja organisaatioissa. Erätauko-menetelmä on kehitetty Sitrassa vuosina 2016-2019. Nyt menetelmän kehittämisestä ja käytön laajentamisesta vastaa Erätauko-säätiö yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa, ks. https://www.eratauko.fi/mika-eratauko/
Erätauko-keskustelu sopii parhaiten 6-25 ihmiselle. Keskustelun aikana pyritään istumaan kasvotusten piirissä. Erätauko-keskustelu voi tapahtua myös etäyhteydellä.
Keskustelulla on ohjaaja, joka pitää huolta keskustelun rakentavasta ja tasavertaisesta ilmapiiristä. Tukea keskusteluun saadaan Erätauon Rakentavan keskustelun pelisäännöistä.
Voit käyttää Erätaukoa aina, kun tarvitaan aiheen syvempää ymmärrystä tai erilaisten ihmisten tasavertaista kohtaamista – esimerkiksi osana luottamuksen rakentamista, valmistelua, päätöksentekoa tai kun haluat tuoda erilaisia ihmisiä yhteen.” Tutustutaanko ja kokeillaanko?
Vinkkaajana Kati Kasanen, fasilitaattori ja vanhempi yliopistonlehtori
