Havaintoja oppimisanalytiikan kyselystä — Opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistaminen javuorovaikutuksen lisääminen UEF eLearnissä

Kirjoittaneet Anna Raappana ja Jani Lemmetyinen, Digipalveluista

Toteutimme viime keväänä kyselyn ja työpajoja, joiden tavoitteena oli muodostaa yleiskuva siitä, millaisia työkaluja ja toiminnallisuuksia UEFin opettajat ja opiskelijat kaipaavat UEF eLearn Moodle-oppimisympäristöön sekä miten hyvin nykyisiä oppimisanalytiikan työkaluja tunnetaan ja käytetään.

Selvityksen tuloksena havaittiin, että sekä opettajat että opiskelijat suhtautuvat oppimisanalytiikkaan ja sen hyödyntämiseen hyvinkin positiivisesti, mutta siitä huolimatta nykyiset työkalut ovat kummallekin käyttäjäryhmälle melko tuntemattomia ja niitä hyödynnetään vähäisesti. 

Opettajien vastauksista selvisi, että opettajat kaipaavat eniten tukea ja työkaluja

  1. opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamiseen,
  2. oppimisen ohjaamiseen ja
  3. opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukemiseen.

Kyselyn perusteella olemassa olevien analytiikan työkalujen koetaan parhaiten tukevan opettajaa opiskelijoiden aktiivisuuden seuraamisessa opintojaksolla. Tästä seurasikin järkeily, että pelkkä aktiivisuuden seuranta ei anna opettajalle riittävää näkymää siihen, mikä opiskelijoiden tuen tarve on ja onko joku vaarassa pudota kyydistä.

Aihetta pohdittiin myös opiskelijoiden kanssa pidetyissä työpajoissa, joissa yksi keskustelun aiheista oli ohjaus, vuorovaikutus ja oppimisen tuki eLearn-ympäristössä. Työpajojen perusteella kehittyi mielikuva, että opiskelijoilla on usein kynnys tuoda tuen tarpeensa esille verkkoympäristössä. Kynnys taas voi johtua monista eri asioista. Kynnystä saattoi lisätä esimerkiksi kysymisen vaiva, vastauksen aikaviive tai ujous.

Sekä opettajat että opiskelijat painiskelevat siis samojen haasteiden äärellä; kuinka kommunikoida ja huomata opiskelijan tuen tarve? Ja kuinka toteuttaa se niin, että se olisi vaivatonta, ei veisi aikaa, eikä vaatisi opiskelijaa asettamaan itseään “estradille”. Varmaan helppoa ja täydellistä ratkaisua ei ole olemassakaan. Mutta erilaisia työkaluja kuitenkin löytyy. Uusimpana lisänä Moodleen on tullut Pikapalaute-työkalu.

Pikapalaute on eLearnin lisäosa, jonka avulla opiskelijat voivat emojeilla antaa kolmiportaista palautetta kurssin aktiviteeteista ja materiaaleista. Opettaja voi itse määritellä mitä emojit ja niiden kuvaukset ovat. Opettaja saa palautteista raportin, josta on nähtävissä eri vastausten lukumäärät, sekä opiskelijoiden nimet. Opiskelijat näkevät vain eri vastausten lukumäärät. Tämä voi olla yksi keino kerätä vaivattomasti palautetta kurssin aikana siitä, missä kurssin aktiviteeteissa opiskelijat kokevat haasteita ja missä kaivataan lisäohjausta. Toiminto kannattaa tutustuttaa opiskelijoille kurssin alussa ja kannustaa sen käyttöön. On hyvä myös pohtia, mihin kurssin materiaaleihin ja aktiviteetteihin toiminnon haluaa liittää, niin ettei sen merkityksellisyys kärsi. Toiminnon myötä myös opiskelijat voivat saada lisää näkyvyyttä siihen, miten muut kurssin opiskelijat kokevat tietyt kurssin aiheet ja aktiviteetit.

Kyselyn mukaan, kolmanneksi eniten opettajat kaipasivat lisää työkaluja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Opiskelijatyöpajoissa käydyt keskustelut vahvistivat, että opiskelijat kokevat vertaistuen tärkeäksi. Monet osallistujista kertoivat kääntyvänsä mieluummin ensin opiskelukavereiden kuin opettajan puoleen kohdatessaan haasteita, esimerkiksi kotitehtävissä. Kuitenkin etenkin pääosin etänä opintojaan suorittavilla opiskelijoilla, kontaktit muihin samoja opintoja suorittaviin opiskelijoihin olivat usein vähäisiä, tai niitä ei ollut lainkaan. Opiskelijat toivoivat, että viestinnän alustoja ja kannustusta opiskelijoiden keskinäiseen vuorovaikutukseen tulee myös opettajalta.

Opiskelijatyöpajoissa käydyissä keskusteluissa havaittiin, että moni opiskelija koki chat-tyyppisillä viestintäalustoilla olevan matalampi kynnys esittää kysymyksiä kurssin tehtävistä kuin esimerkiksi Moodle-foorumilla. Moni kertoi myös, että he vastasivat mielellään muiden kysymyksiin tai kommentoivat keskustelua herkemmin chateissä. Kynnys näillä alustoilla koettiin pienemmäksi muun muassa siksi, että alusta saattoi olla muutenkin aktiivisesti opiskelijan käytössä (esim. Discord, Telegram), jolloin keskusteluun pystyi osallistumaan sen ollessa käynnissä. Chat-alustoilla viestintä ei myöskään koettu olevan niin formaalia ja keskustelu on vilkasta opiskelijoiden kesken. Esimerkiksi Teams on UEFin tukema chat-tyyppinen keskustelualusta. Discord ja Telegram sopivat myös hyvin tähän tarkoitukseen ja ovat monelle opiskelijalle muutenkin tuttuja alustoja. Nämä kaksi eivät ole UEFin käyttötuen piirissä.

Opiskelijatyöpajoissa tehdyt havainnot perustuvat pieneen otantaan, joten niiden toimivuudesta erityyppisillä kursseilla ei meillä vielä ole laajempaa näkemystä. Tässä kuitenkin muutama keino, jota kannustamme kokeilemaan kyselystä ja työpajoista tehtyjen havaintojen perusteella. Kuulisimme mielellämme palautetta ja kokemuksia pikapalaute-toiminnosta ja chat-tyyppisten alustojen käytöstä opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukemisessa Moodle-kursseilla. Palautetta voi laittaa asiointipalvelun kautta eOppimisen tukipalvelut > Ota yhteyttä.

Tuen tarpeen tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen parantamiseen Moodlessa on olemassa muitakin keinoja. Yksi keino on ottaa olemassa olevia analytiikan työkaluja käyttöön eLearn-kurssillaan. Teemaa pidetään esillä myös meneillään olevissa eLearn oppimisanalytiikan työkalujen piloteissa.

Seuraamme myös Moodlen tuotekehitystä ja pyrimme vaikuttamaan siihen. Facilitating collaboration on yksi Moodlen tämänhetkisen tuotekehityksen teemoista. Moodlen tuotekehityksen roadmapilla teema ilmenee esimerkiksi parempana integroitavuutena erilaisiin oppimissovelluksiin. Lisäksi Moodle pyrkii parantamaan järjestelmän käyttökokemusta modernisoimalla käyttöliittymää.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen parantaminen linkittyy myös pian päättyvään kyselyyn, jonka avulla Digipalveluissa pyritään muodostamaan kuva osallistamisen ja yhteistyöskentelyn sähköisten työkalujen vaatimuksista: mitä haasteita opetuksessa on tämän teeman ympärillä havaittu ja mitä tarvitsemme? Kyselyn tulosten perusteella pyrimme selvittämään kipukohtia ja mahdollisia hankintatarpeita, huomioiden myös työkalun integroitavuus eLearn Moodleen.

Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen on jatkuvaa työtä, jota tehdään yhteistyössä yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Käyttäjiltä kerätty palaute ja kokemukset ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kehitys ja hankinnat vastaavat heidän tarpeitaan. Toivomme, että osallistutte jatkossakin aktiivisesti kehitystyöhön!

Iloista syksyn jatkoa!

Toivottelee Anna Raappana ja Jani Lemmetyinen, Digipalveluista


Viikon vinkki 26/2024

Oppimisanalytiikan työkalut UEF eLearnissä

Oppimisanalytiikka puhututtaa ja se onkin ajankohtainen aihe, sillä Itä-Suomen yliopistolla on parhaillaan menossa oppimisanalytiikan ohjelmistojen pilotointi eLearn Moodlessa. Pilotointiin osallistuu noin kymmenen vapaaehtoiseksi testaajiksi ilmoittautunutta opettajaa eri laitoksilta. He pääsevät syksyn mittaan testaamaan Zoola Analytics ja Intelliboard -ohjelmistoja ja kokeilemaan käytännössä, millaisia raporttinäkymiä ja työkaluja nämä ohjelmistot tarjoavat opettajalle eLearn Moodle-alustalla opettamisen tueksi. Pilotin kuulumisista tullaan tiedottamaan tarkemmin myöhemmin.

Viime keväänä pilotointia pohjustettiin yliopiston laajuisella kyselyllä, jonka avulla tavoiteltiin yleisnäkymää siihen, kuinka hyvin eLearn Moodlen nykyisiä oppimisanalytiikan työkaluja tunnetaan ja käytetään sekä millaisia tarpeita opettajilla ja opiskelijoilla on näiden työkalujen kehittämistä ajatellen.

Kyselyn myötä selvisi, että eLearnistä nykyisin löytyviä työkaluja käytetään vähäisesti, huolimatta siitä, että sekä opettajat että opiskelijat suhtautuvat oppimisanalytiikkaan pääsääntöisesti positiivisesti ja kokevat, että näillä työkaluilla voidaan tukea opiskelua verkossa. Lisäksi kyselyssä ilmeni, että suurelle osalle sekä opettajista että opiskelijoista nykyiset Moodlen nykyiset analytiikan työkalut eivät ole kovinkaan tuttuja.

Tällä Digipalveluiden ja Koulutuspalveluiden yhdessä tekemällä ohjeella haluamme tukea ja kannustaa opettajia tutustumaan ja kokeilemaan näitä työkaluja eLearn kursseillaan. Työkalut tarjoavat sekä hyvän näkymän opiskelijoiden aktiivisuuteen kurssilla että mahdollisuuden tavoittaa helposti eri vaiheissa olevat opiskelijat. Ohjeessa kuvataan lyhyesti, mihin tarkoitukseen eri työkaluja voidaan käyttää.

Mikäli kaipaat vielä lisäohjeistusta näiden työkalujen käyttöön, niin otathan silloin yhteyttä asiointipalveluun. Tai jos mieleesi tulee jokin aihe, johon olisi hyvä saada tukimateriaalia, niin siitäkin kuulisimme mielellämme palautetta. Yhteydenotot ohjautuvat parhaiten oikeille henkilöille asiointipalvelun kautta (https://asiointi.uef.fi/ -> eOppimisen tukipalvelut, vaatii UEF-kirjautumisen).

Hyvää alkanutta syksyä toivottelee,
Anna ja Jani Digipalveluista!

Viikon vinkki 25/2024

Käsikirja suursimulaatioihin – simulaatiopedagogiikan hyödyntäminen suurten ryhmien opetukseen

DigiCampuksessa on julkaistu vuoden 2023 opetuksen kehittämisrahalla valmistelu avoin oppimateriaali (”käsikirja”) suursimulaatioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen. UEF:ssa vuodesta 2017 yhteistyössä järjestettyihin monialaisiin suursimulaatio-opetus ja -oppimistapahtumiin on osallistunut jokaisella kerralla satoja osallistujia eri alojen opiskelijoita ja työelämän edustajia. Palautteet suursimulaatioista ovat olleet myönteisiä.

Julkaistun käsikirjan tarkoituksena on tarjota tutkimusperustaisesti, sekä aikaisempiin suursimulaatioihin osallistuneiden kokemuksiin ja palautteisiin perustuen tietoa simulaatiopedagogiikasta ja käytännön vinkkejä suursimulaatioiden laatimiseksi.

Tiivistettynä: käsikirja sisältää tietoa simulaatiopedagogiikan lähtökodista, keskeisistä käsitteistä, monialaisen suursimulaatiotyöryhmän toiminnasta, monialaisen suursimulaation aiheen ja osaamistavoitteiden asettamisesta, oppimiskeskustelun toteuttamisesta, tarvittavista resursseista ja itse tapahtuman järjestämisessä huomioitavista yksityiskohdista. Käsikirjan liitteistä löytyvät esimerkit ja tulostettavat materiaalit, kuten ”tsekkilista” ja oppimiskeskustelun ohjaajan muistilista, tarjoavat konkreettisia välineitä käytäntöön.

Ks. käsikirjaa esittelevä video YouTubesta (1min)
Käsikirjaan pääset linkillä uef.fi/suursimulaatiokasikirja (kirjaudu vierailijana)

Nevalainen, J., Saaranen, T., Silén-Lipponen, M., Tuononen, T., & Pajari, J. (2023). Suursimulaatio käsikirja. Verkko-oppimismateriaali. Päivitetty 31.12.2023. Saatavissa https://digicampus.fi/course/view.php?id=4205

Uuden edessä – fasilitaattorien toinen toimintakausi käynnistyi vuoden alusta

Missä mennään, kun vuosi 2023 on pyörähtänyt käyntiin? Olemme uuden kaksivuotisen fasilitaattorikauden alkutaipaleella. Ensimmäisen toimintakauden toimintakertomus on julkaistu (linkki toimintakertomukseen). Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan osalta fasilitaattoritiimiin tuli muutoksia, kun allekirjoittanut hyppäsi tiimiin mukaan (Sanni Pirttilä). Täältä voit lukea esittelyni: Tutustu Sanniin.

Ensimmäinen kuukausi uudessa tehtävässä on hujahtanut nopeasti – tutustuen toimintaan, muodostaen kokonaiskuvaa fasilitaattorien tehtävästä, oppien uutta ja ennen kaikkea inspiroituen. Olen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että taitavat kollegani ovat tehneet tätä työtä jo kahden vuoden ajan. He ovat luoneet ja vahvistaneet laajoja yhteistyöverkostoja ja saattaneet fasilitaattorit näkyviksi toimijoiksi kehittäjinä ja vertaistukena koko yliopistotasolla. Kauden 2021–2022 toimintakertomusta lukiessani huomaan, kuinka monipuolista työ on ollut sisältäen esimerkiksi useita tilaisuuksia, valtakunnallista yhteistyötä sekä kuinka paljon myös ”käsinkosketeltavia” työnjälkiä on syntynyt.

Nyt toista toimintakautta aloittaessamme menneet ”koronavuodet” eivät ole enää samalla tapaa arkeamme määritteleviä kuin aikaisemmin. Arki on niiden seurauksena kuitenkin muuttunut, ja verkko- ja monimuotopedagogiikan kehittäminen on yhä tärkeää, sillä opetuksen muodot ovat moninaistuneet entisestään. Etäopetuksen aikoina huomattiin, että laadukkaan suunnittelun avulla on mahdollista saavuttaa monipuolista, vuorovaikutuksellista ja hyvin tasokasta verkkovälitteistä opetusta. Nyt, kun olemme palanneet yhä enenevissä määrin takaisin kampuksille, tarvitaan myös keinoja hybridiopetuksen laadukkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen. Verkko- ja monimuoto-opiskelu tuo joustavuutta sekä opiskelijoiden että opettajien arkeen, minkä vuoksi on vaikea nähdä enää tulevaisuutta, jossa ne eivät olisi keskeisesti läsnä.

Viime vuosien aikana olemme jokainen huomanneet, että tässä maailmassa tulee eteen aina jotain, minkä vuoksi jokainen meistä joutuu tarkastelemaan omaa opetustaan kriittisin silmin. Tällä hetkellä kuumimpana puheenaiheena lienee tekoäly (/tukiäly) ja ChatGPT, sen vaikutus koulutukseen; minkälaisia haasteita ja muutostarpeita se tuo tullessaan, ja toisaalta minkälaisia hyötyjä siitä voisimme saada? Myös kaikkien suomalaisten korkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 -hanke tuo digipedagogiikan kehittämiseen uusia tuulia. Digivision tavoitteena on, että vuonna 2030 jatkuva oppiminen ja osaamisen täydentäminen ovat luonteva osa yhteiskuntaa, minkä seurauksena esimerkiksi helposti saatavilla olevien verkkokurssien, kuten MOOC:ien (Massive Open Online Course) merkitys kasvaa.

Alkaneelle toimintakaudelle aiemmat visiomme ja missiomme jatkavat eloaan. Jatkamme toiminnallemme hyväksi todettuja käytänteitä, muun muassa säännöllisiä palavereita keskeisten yhteistyöverkostojemme, kuten opinto- ja tietotekniikkapalveluiden, kanssa sekä keskinäisiä viikkopalavereitamme. Tällä hetkellä työstämme toimintasuunnitelmaa tälle jatkokaudelle ja samalla jatkamme siitä, mihin vuoden vaihtuessa jäimme. Tavoitteenamme on edelleen lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tuoda itseämme näkyviksi viestinnän ja erilaisten tapahtumien kautta sekä muun muassa jalkauttaa Digiopettajan taitopaketteja käytäntöön koulutusten muodossa.

Omat odotukseni tulevaa kohtaan ovat innostuneet. Tämä työtehtävä – ja ennen kaikkea tiimi, jossa saan työskennellä – tarjoaa minulle ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia uutta, kehittää itseäni ja tarjota omaa panostani opetuksen kehittämisen moninaiseen kenttään.

Sanni Pirttilä

Viikon vinkki 5/2023

Tule tutustumaan Digiopettajan taitopaketteihin!

Webinaareissa esitellään kunkin paketin keskeisin sisältö, annetaan esimerkkejä niiden soveltamisesta opetuksessa sekä kerrotaan miten pakettien sisältämät keskeisimmät digitaaliset työvälineet saa käyttöön.

Webinaarit järjestetään Teamsissa, osallistumislinkki toimitetaan ilmoittautuneille.

Lue lisää ja Ilmoittaudu Koulutuskalenterin kautta (vaatii uef-kirjautumisen).

Korkeakoulutuksen tulevaisuus – mitä kansainvälinen kehitys näyttää? 

Berliinissä järjestettävän OEB2022-tapahtuman: OEB Global 2022: A Wrap-Up – OEB Insights ensimmäinen esitys kiteytti koulutuksen suunnan Pär Lager (Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulu) esitettyä kolme korkeakoulusektorin trendiä: virtuaalisuus, vuorovaikutus ja analytiikka. Berliiniin oli kokoontunut yli 2000 korkeakoulusektorin toimijaa 23.-25.11.2022 jakaakseen kokemuksia ja keskustellakseen mahdollisista uusista opetuksen ja siihen liittyvän teknologian mahdollisuuksista. Edelliseen vuoteen verrattuna poissa olivat maskien lisäksi myös korona-ajan hätäetäopetuksen kokemukset ja tilalla selkeästi halu keskustella ja löytää parhaita tämän päivän käytänteitä ja visioita korkeakouluopetuksen tulevaisuudesta 

Ensimmäisen esityksen yhteydessä läsnäolijat saivat äänestää illan väittelyaiheesta: ”Tulisiko kaiken opetuksen mennä Metaverseen 2023?”. Vaikka arviolta vain puoli prosenttia kannatti ehdotusta, on jo pelkästään Metaversen pohtiminen tuhansien paikallaolijoiden kesken hyvä osoitus virtuaaliopetuksen merkityksestä. Virtuaaliympäristöjä esiteltiin tapahtumassa sekä useissa esityksissä että niiden väliajoilla tutustuttavissa olevilla kaupallisilla toimijoilla. Oppimista on siis tapahtumassa kaikkialla myös kampusten ja niissä olevien ympäristöjen ulkopuolella. Erilaisten 360-ympäristöjen ja kaupallisten simulaatioiden lisäksi keskustelun aiheena on entistä enemmän yhteisöllinen virtuaalityöskentely, mistä hypetettynä esimerkkinä Metaverse mainittiin tapahtumassa vähintään tunnin välein. Kiinnostavana katsauksena virtuaalioppimisen mahdollisuuksista mainittakoon Sara de Freitasin (Wey Education PLC) esitys, jossa hän vertaili virtuaaliopetuksen tapoja mm. tutkimuksella, jossa virtuaalisella ja reaalisella osallistumisella ei havaittu lainkaan eroja aivokuvantamisen menetelmin. Jos aivomme eivät erota virtuaaliympäristöissä työskentelyä liveosallistumisesta, voimmeko vielä jollain argumentilla sitä vastustaa? 

Jo edellisen vuoden puheenvuoroissa oli noussut vuorovaikutuksen merkitys korona-ajan opetukselle ja sama tarina jatkui myös koronan jälkeen. Työpaikat ja yliopistot ovat havahtuneet siihen, etteivät yksin suoritettavat etäkurssit motivoi eikä opiskelijoita saada myöskään takaisin nuokkumaan luentosaleihin, mikäli tallennusvaihtoehto on olemassa. Erilaisista monimuoto-opetusmenetelmistä ja vuorovaikutteisesta verkko-opetuksesta nähtiin tapahtumassa monia esimerkkejä. Vuorovaikutuksen korostaminen on tietenkin luontevaa tapahtumassa, jonka 145 tapahtumassa esityksille oli varattu aikaa vain reilut puolet käytettävissä olevasta ajasta, jotta aikaa jaa riittävästi keskustelulle, ja joka on 28 vuoden ajan sinnitellyt menestyksekkäästi ilman etäosallistumismahdollisuutta. Eräs kiinnostava esimerkki uuden ajan vuorovaikutuksesta nähtiin, kun Ilona Bucheim (Berlin university of Applied Sciences) esitteli, miten humanoidirobotit voivat auttaa opettajaa oppimiskokemuksen rakentamisessa. Oikea-aikainen vuorovaikutus voi siis auttaa oppimisessa, oli sen antanut oikea opettaja, botti tai vaikkapa verkkoalustan automaatti. Lisäksi tapahtumassa esiteltiin erilaisia opettajan tuen muotoja – esimerkiksi UEF:n fasilitaattoritoimintaa, jolla verkkopedagogiikka saadaan jalkautettua jokaisen opetustyötä tekevän taitoihin. 

Sara de Freitas:”Three degrees of freedom: Engangement, flow and feedback in virtual reality systems”.

Kolmas päivien teema oli analytiikka, joka on tullut osaksi arkea korkeakoulujen hallinnossa, mutta joita opetuksessa kovin karsastetaan. Bart Rienties (institute of educational technology at the open university) antoi tähän kuitenkin toimivan henkilökohtaisen vihjeen allekirjoittaneelle. ”Opeta analytiikan käyttö yksikön vastahankaisimmalle opettajalle – jos hän havaitsee sen toimivaksi, uskovat muutkin sen hyötyhin.” Tapahtumassa esiteltiin runsaasti analytiikkaa ja siihen liittyviä tekoälyn ja koulutusmuotoilun mahdollisuuksia.

Kuitenkin Berliinistä oli mahdotonta löytää propellipäätä, joka olisi valmis vaihtamaan opettajat tekoälyllä. Vaikka tekoäly pystyykin opettajaa paremmin löytämään oppimisen haasteita, räätälöimään oppimissisältöjä tai kurssitarjotinta ja jopa analysoimaan esseetehtäväpalautuksissa käytetyn kielen saksan kielioppia, nähtiin suurena uhkana, jos tekoälyn argumentit rajaavat opiskelijoiden tulevia koulutusmahdollisuuksia, määrittävät kryptisesti rekrytoinneista tai ylipäätään keräävät meistä eettisesti tai juridisesti arveluttavia tietoja. Usein hoettu argumentti ”puolet töistä tulee katoamaan” muokkautui tapahtumassa muotoon ”puolet meidän kaikkien töistä tulee katoamaan”. Se ei kuitenkaan meistä useimpia haittaa, vaikka tekoäly laatisi opiskelijaluettelot, auttaisi arvioinnissa, mahdollistaisi vaihtoehtoista materiaalia ja saavutettavaa aineistoa opiskelijoille – tällöin aikamme riittäisi enemmän opiskelijoiden kanssa keskusteluun ja rakastamaamme opetustyöhön. 

Stephen Downes: ‘Artificial Intelligence has been big for a number of years, but, you know, this is really the first post-pandemic conference where we’ve all been able to get together and talk about it, and talk about what it means for education.’’

Kirjoittanut Vesa Paajanen

Viikon vinkki 22/22

Oletko jo kokeillut ThingLinkiä?

ThingLinkillä voit luoda helposti visuaalista ja interaktiivista sisältöä. Voit tehdä sisältöä kuvilla, 360-kuvilla, videoilla, 360-videoilla ja 3D-malleilla. Voit yhdistää näitä eri tavoin esimerkiksi virtuaalikierroksiksi tai skenaarioiksi.

Kirjaudu ThingLinkiin UEF-tunnuksillasi Heimon O365:n vohvelivalikon kautta.

Voit tutusta ThingLinkin käyttöön starttiwebinaarin talleenteesta (vaatii UEF-kirjautumisen).

Voit myös tutustua Matleena Laakson materiaaliin ThingLinkin käytöstä sekä ohjeista.

Viikon vinkki 18/22

Yhteistyöllä työelämään -hankkeessa tuotetut videot ryhmäviestinnästä ja verkkotyöskentelyn ohjeet ovat nyt kaikkien uefilaisten saatavilla.
Voit vapaasti käyttää videoita opetuksessasi, esimerkiksi oppimistehtävissä, kun haluat ohjata opiskelijoita havainnoimaan ryhmän toimintaa tai pohtimaan omaa työskentelyään ryhmän jäsenenä.


Lyhyt versio (11 min) (vaatii UEF-kirjautumisen).

Pidemmässä versiossa (35 min) on hiukan enemmän herkullisia paloja ryhmän toiminnasta (vaatii UEF-kirjautumisen).

Vinkkejä toimiviin verkko-opetuskäytänteisiin opettajalle: Verkkotyöskentelyn ohjeet (pdf)

Hanke on toteutettu Farmasian laitoksen ja Kielikeskuksen yhteistyönä. Iso kiitos opiskelijoille, jotka osallistuivat videoiden suunnitteluun, tuottamiseen ja editointiin.

Vinkin tarjoilivat
Marja-Leena Hyvärinen, Kielikeskus
Krista Laine, Farmasian laitos
Piia Siitonen, Farmasian laitos
Tarja Toropainen, Farmasian laitos

Viikon vinkki 29/2021

Opintojen edistymisen seuranta

Moodleen voi näppärästi valita havainnollisen työkalun, joka näyttää, miten opiskelijat ovat tutustuneet kurssiaineistoihin ja tehneet tehtäviä. Opettajalle tämä antaa nopean yleissilmäyksen siihen, miten tehtävissä on edetty. Varsinkin suurilla kursseilla tämä on iso etu. Opiskelijat ovat myös kokeneet näkymän motivoivana. He näkevät tietysti vain oman edistymisensä.

Valitse Moodlen hallintatyökaluista ”Lisää edistymisen seuranta”. Jokaisen tehtävän ja toiminnon kohdalla, joissa haluat edistymisen seurannan käyttöön, valitse asetuksissa kohdassa ”Opiskelijoiden edistyminen” > Suoritusten seuranta > Opiskelijat voivat itse merkitä tämän kohteen tehdyksi tai Näytä tämä kohde tehdyksi kun ehdot täyttyvät.

Opiskelija näkee sivun oikean laidan palkista, miten hän edistyy: tehtäväpalkki on sininen, kun mitään ei ole tehty, ja muuttuu vihreäksi tehtävien edistyessä. Opettaja saa koko kurssin tilanteen näkyviin Yleiskatsaus opiskelijoista -toiminnolla.

Alla olevassa esimerkissä ensimmäisen palkin opiskelija on opiskellut – tai ainakin avannut – kaiken kurssimateriaalin huolellisesti ja siksi palkki on kokonaan vihreä. Toinen opiskelija on ilmeisesti aloittanut kurssin toiveikkaana mutta aika ja energia ei ole riittänyt kurssin loppuunsaattamiseen. Kolmas opiskelija on tehnyt kurssin alussa aivan kaiken mutta loikkinut sitten ja keskittynyt vain mielestään olennaiseen. Neljännen strategia on päinvastainen: hidas aloitus ja panostus kurssin myöhempiin vaiheisiin.

Kuva Moodlen Edistymisen seuranta -työkalusta, jossa on esitetty neljän eri opiskelijan edistymisen jana.
Edistymisen seurannan -työkalu Moodlessa

Tämä työkalu auttaa erityisesti flipatuilla kursseilla, koska opettajan pitäisi olla kartalla siitä, miten ennakkotehtäviä on tehty ja -aineistoja opiskeltu ennen luokkatapaamisia. Jos kurssilla on erilaisia oppimistehtäviä, opettaja voi vaikka henkilökohtaisella viestillä muistuttaa, että kurssi on jo puolivälissä ja olisi siis syytä aloittaa oppimistehtävien tekeminen, jotta ehtii ajoissa. Seuranta auttaa opiskelijaa jaksottamaan työnsä koko kurssin ajalle eikä vain aikaan juuri ennen tenttiä.

Kokeile!