Livenä, etänä, hybridinä

Livenä, etänä, hybridinä. Monimuotona, verkossa, livestriimauksena ja tallenteena. Teams, Zoom, Skype. Padlet, Presemo, Flinga, Mentimeter, Kahoot, Answergarden.

Vuoden 2020 pandemia pakotti useimmat meistä yllättäen verkko-opettajiksi, teknologian, äppien ja sovellusten käyttäjiksi. Poikkeustilanne nopeutti jo pidempään työn alla ollutta korkeakoulujen digiloikkaa ennennäkemättömällä tavalla. Aihe puhututtaa koko Suomessa, ja eri yliopistoissa tilanteeseen ja tarpeisiin on reagoitu eri tavoin. Esimerkiksi Turun yliopistoon on perustettu monitieteinen yliopistopedagogiikan keskus, jossa tuetaan opettajien pedagogisia taitoja ja pyritään entistä parempaan digitaalisuuden hyödyntämiseen. Itä-Suomen yliopisto on kirjannut yhdeksi strategiseksi tavoitteekseen verkko- ja monimuotopedagogiikan kehittämisen. Yliopisto palkkasi tämän toiminnan tukemiseksi joukon fasilitaattoreita, kokeneita opettajia, jotka jakavat osaamistaan ja pohtivat opetuksellisia ratkaisuja yhdessä opettajakollegojen kanssa, osana muita opetustehtäviään.

Fasilitaattoritehtävä, jossa olen nyt toiminut puolisen vuotta, on osoittautunut kiinnostavaksi näköalapaikaksi opetustyön arkeen ja askarrutuksiin tieteenalarajat ylittävästi. Mitä enemmän olen asiaan perehtynyt, sitä vaikeampaa onkin arvioida osuvasti ”mitä meille yliopistolla kuuluu”. Selvää on, että uudet joustavat opetuksen tavat edellyttävät erityistä osaamista. Perehtyminen on osoittanut, miten eri tavalla verkko-opetus voidaan ymmärtää, ja miten me yliopistolaiset olemme verkko-opettajina erilaisia, erilaisista lähtökohdista ponnistavia ja ylipäänsä eri tavoin kiinnostuneita verkko- ja monimuotopedagogisista kysymyksistä. Joukossamme on innovaattoreita, pelottomia kokeilijoita, digitaalisuudessa ja verkossa ”kuin kalat vedessä” operoivia. Joukossamme on niitä, joille fasilitaattoritoiminta ja työn alla oleva digiopettajan starttipaketti voivat tarjota hyvää tukea ja perustaa. Joukossamme on niitä, jotka pitäytyvät digipöhinästä mahdollisimman kaukana ja joiden näkövinkkelistä kehitetyt tukitoimet – kuten fasilitaattoritoiminta – näyttäytyvätkin jollakin tapaa ulossulkumekanismina. Vaikka tarjolla olevat välineet ja ohjelmat toimisivat hyvin, niiden äärelle ei aina löydetä, tai ei tiedetä, mistä edes puhutaan teknisen termistön äärellä. Polarisaatio näyttäytyy mielestäni vahvana teknisen ja menetelmällisen osaamisen osalta. Iloa on tuottanut havainto siitä, miten mielellään osaamista yliopistossa jaetaan ja kollegoita tuetaan, oman työn ohella. Vertaistuen merkitys näyttäytyykin tärkeänä opetustyössä jaksamisen kannalta.

Koronapandemian tuottama digiloikka yhdessä yössä opetti ja haastoi jokaista opetusalan ammattilaista yliopistoissa. Aluksi, erityisesti kiireessä ja paineessa, saattoi pakotettu digiloikka olla luentosaliopetuksesta saman sisällön ja toiminnan siirtämistä sellaisenaan verkkoon. Hätätapauksessa tämä riitti. Alkuun kysymys on ollut selviytymisestä, mutta nyt puhutaan jo laadun lisäämisestä. Fasilitaattoritoiminnan ytimessä onkin pedagogisen osaamisen laajentaminen ja taitojen kehittäminen vertaistuen avulla, mutta samalla myös sen tarkasteleminen, mitä hyvää korona-aikana tuotettiin ja mitä toimintatapoja ja välineitä voitaisiin jatkossakin hyödyntää. Kannustamme tarkastelemaan levollisesti omaa työtä myös siitä näkökulmasta, mikä on riittävän hyvää. Havaintojeni mukaan opettajien keskuudessa on tässä ajassa virinnyt myös pohdintoja siitä, onko tämä todella sitä, mitä haluan jatkossa tehdä? Jos (tai kun) verkkovälitteisyys, etä ja hybridi, joustavuus aina ja kaikkialla, on pysyvämpi strategioihin kirjattu vaade, mitä haasteita tai etuja tämä toimintaympäristö tuo minulle ja alalleni? Tulenko oman tieteenalani ja opetettavien sisältöjen asiantuntijana riittävästi kuulluksi, tai laajemmin, mitä opettajuus ylipäänsä on tässä toimintaympäristössä? Olisikin tärkeää nostaa keskusteluun kysymys siitä, miten aiemmin vain lähiopetusta antaneen opettajan ammatti ja ammatillinen identiteetti muuttuu, kun opetuksen muodot muuttuvat – vai muuttuuko se? Millaista tukea opettaja tällaisissa pohdinnoissa tarvitsisi? Ikuisuusteema – opetustyön arvostaminen yliopistoissa tutkimuspainotteisten tehtävien rinnalla ja uralla etenemisen mahdollisuudet – näyttäytyy mielestäni keskeisenä osatekijänä tämänkinkaltaisen opettajuuden merkityksen ja tarkoituk-sen tarkasteluissa, nyt ja tulevaisuudessa.

Missä mennään nyt kun poikkeusaikaa on takana reilu vuosi? Vaikka yliopisto onkin toiminut pääsääntöisesti etämoodissa, käytännön harjoittelua vaativissa aineissa opetusta on järjestetty myös lähiopetuksena koronaohjeet huomioiden. Suurimmalle osalle etätyö ja -opiskelu vaikuttaa kuitenkin ikään kuin normalisoituneen. Ajan hallinta ja itsen johtaminen ovat päivän sanoja. Kiinnostavasti raportoidaan, miten opiskelijoiden opintopistekertymät ovat hyviä, tutkintoja on valmistunut enemmän kuin koskaan, ja samaan aikaan opiskelijoiden hätähuuto, polarisoituneen porukan toisen ääripään pahoinvointi, on toki tiedossamme. Myös opettajien jaksamisessa näyttäytyy polarisaatio. On hyvin pärjänneitä, ja niitä, joilla on haasteita. On koettu työn imua ja toisaalta etätyöapatiaa, työn hallitsemattomuutta ja motivaation puu-tetta. Työtä on joko liikaa tai liian vähän – pääsääntöisesti kai liikaa. Esihenkilöt ovat pitäneet yhteyttä työntekijöihin eritasoisesti. Osalle etätyö toimii ja osa on paitsi ergonomisesti, myös psykologisesti, ollut todella kovilla.

Eletty poikkeusaika on opettanut meille sen, miten me kaikki kaipaamme, tavalla tai toisella, vuorovaikutusta ja kohtaamisia. Kaipaamme yliopistoissa nyt yhteisöllisyyttä. Haluamme sosiaalisia kontakteja ja haluamme nähdä muita ihmisiä – edes etäkokouksissa kameran välityksellä. Haluamme tulla kuulluiksi ja nähdyiksi. Etämoodissa pientenkin asioiden selvittäminen vaatii Teams-kokousta ja useita sähköposteja, kun aiemmin asia olisi hoitunut luontevalla käytäväkeskustelulla satunnaisten kohtaamisten yhteydessä. Tällä hetkellä meitä monia askarruttaa, millaiseen vuorovaikutukseen olemme palaamassa ensi syksynä, sitten kun tämänhetkisen käsityksen mukaan kasvokkain kohtaaminen on taas mahdollista. Ihan satavarmaksi ei vielä tiedetä, miten opetus todella syksyllä tulee toteutumaan – hybridinä vaiko jotenkin toisin – ja joudutaanko suunnittelemaan monenlaisia erilaisia opetuksen toteutuksia.

Opetustyön äärellä näyttäytyy myös haasteita, jotka eivät kiinnity pelkästään poikkeusaikaan. Monet opettajat ovat kehitelleet uutta ja innovatiivista opetuksen saralla, esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa vallinneen ”flippauskulttuurin” ansiosta. Nyt kuitenkin sisäänottojen nostot ja jatkuvan oppimisen integrointi osaksi perustyötä onkin tuonut mukanaan tilanteen, jossa koetaan uusien pedagogisten ja vuorovaiku-tuksellisten avausten toimivan huonosti suurille ryhmille, ja pelätään, miten kehitettyjen uusien toimintatapojen onkin mahdollisesti väistyttävä ”massojen” johdosta – opetuksen tahti ja määrä alati vain kasvaa. Koetaan, että aina ei saa tai voi tehdä työtään niin hyvin kuin osaa tai niin kuin olisi pedagogisesti perusteltua.

Livenä, etänä, hybridinä. Käytössä tulisi olla kulloinkin parhaat ja tarkoituksenmukaisimmat opetuksen tavat ja menetelmät tieteenalojen ja opetettavien sisältöjen vaatimukset ja erityisyydet huomioiden. Kauas on tultu perinteisestä luento-opetuksesta. Nykyopettajuus vaatii sekä syvällistä oppimisprosessien ymmärrystä että niihin parhaiten sopivien opetusmuotojen ja -välineiden valintaa. Tämän toivoisi näkyvän myös kehitteillä olevissa uramalleissa. Opettajilla on myös tuntuma siihen, missä määrin yliopisto-opiskelijat tarvitsevat aitoa kontaktia ja yhteyttä yliopiston henkilöstöön – ilman teknisiä välineitä – voidakseen hyvin ja edetäkseen opinnoissa. ”Uuteen normaaliin” paluun haasteet näyttäytyvät paitsi opetuksen, myös työyhteisöjen näkökulmasta – mitä on yhteisöllisyys työyhteisöissämme ja millaisin toimin sitä parhaiten tuemme, kun palaamme kampukselle?

Kati Kasanen

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Yliote – yliopistolaisten jäsentiedotteessa 2/2021 (s. 7)

Viikon vinkki 19/2021

Mitä arvioinnilla sais, jos osais tilata?

Kiinnostuitko aiheesta? Tule kuuntelemaan professori Päivi Atjosen esitystä Oppimisympäristöwebinaariin 25.8.2021.

Oppimisympäristöwebinaari pidetään tulevana syksynä 25.-26.8.2021 – laita päivät kalenteriisi! Seminaari on suunnattu UEFin henkilökunnalle ja opiskelijoille. Ilmoittautuminen aukeaa lähempänä.

Lämmittelynä aiheeseen voit katsoa Päivi Atjosen videon Akateeminen arviointi, palaute ja ohjaus.

Viikon vinkki 18/2021

Oletko jo tutustunut DigiCampukseen?

DigiCampus.fi on OKM:n rahoittamassa kehittämishankkeessa tuotettu korkeakoulujen yhteinen oppimisympäristö, jossa on korkeakoulujen yhteisiä kursseja, kaikille avoimia kursseja (esim. moocit) sekä korkeakoulujen omia kursseja. DigiCampus.fi-ympäristön käyttöä tukee monikanavaista palvelua tarjoava DC-help -tukipalvelu, joka on hankkeen aikana tuotettu yhteistyössä viiden eri korkeakoulun kanssa.

Hanke päättyy, mutta DigiCampus.fi jatkaa. Oppimisympäristö ja sen loppukäyttäjien tukipalvelu jatkuu Mediamaisterin ylläpitämänä palveluna 1.7.2021 alkaen. Itä-Suomen yliopisto on sitoutunut palvelun käyttöön, joten voit edelleen käyttää DigiCampus.fi-ympäristöä esim. MOOC-kurssien tai verkostojen yhteisten kurssien tuottamiseen.

DigiCampus.fi järjestää myös koulutuksia. Seuraavaa koulutus on Pedagogisesti hyvä tentti ja sen käytännön toteutus, jonka aikataulu muuttui; se järjestetään 17.6.2021 klo 9.00-10.45.

Paikka: Zoomissa. Kirjaudu Haka-tunnuksillasi (tai vierailijana) DigiCampukseen. Linkki on kohdassa DigiCampus-koulutukset ja Spring 2021 training sessions.

Ilmoittautuminen: Koulutukseen ei tarvitse ilmoittautua. Tilaisuus tallennetaan ja tallenne jää saataville DigiCampus-koulutukset sivustolle.

Kohderyhmä: Arviointia toteuttava opetushenkilöstö.

Oppimistavoite: Koulutuksen jälkeen osallistuja ymmärtää eri tenttikysymystyyppien vahvuuksia ja heikkouksia ja osaa laatia tenttikysymyksen Moodlella. Osallistuja saa yleiskuvan Moodlen arviointikirjan käytöstä kurssilla.

Ohjelma:

  • Pedagogisesti hyvä tenttikysymys, eri kysymystyyppien vahvuuksia ja heikkouksia (essee, monivalinta, lyhytvastauskysymys) / Sanna Siirilä
  • Tenttikysymysten laatiminen Moodlessa (essee, monivalinta, lyhytvastaus jne) / Perttu Suhonen
  • Moodlen arviointikirja / Viivi Seppänen

Vinkin tarjoili Sari Tervonen OPIsta

Viikon vinkki 17/2021

Miten teet Moodle-kurssistasi saavutettavan?

Moodle-kurssin tulee olla UEF:ssa saavutettava, mikäli se on avoinna yli lukuvuoden tai jos se on MOOC-kurssi. Toki suosittelemme, että myös muutkin Moodle-kurssit pyrittäisiin tekemään saavutettaviksi.

Moodle-kurssin aineistoja koskevat samat säännöt kuin muihin digitaalisiin oppimateriaaleihin. Moodle itsessään on pääasiassa saavutettava, mutta saavutettava kurssi vaatii myös saavutettavat sisällöt.

Muutama vinkki saavutettavan Moodle-kurssin tekoon:

  • Käytä Moodlen omia aineisto-työkaluja (sivu, kirja..) ja hyödynnä Moodlen editorissa olevia saavutettavuus-työkaluja.
  • Mikäli lisäät dokumentteja kurssillesi, huolehdi että ne ovat saavutettavia.
  • Muista kuvien alt eli vaihtoehtoiset tekstit.
  • Mikäli lisäät kurssille videoita, muista tekstitys.
  • Käytä selkeää kieltä ja muista hyvät ohjeistukset.

Tiesithän muuten, että saavutettavan Moodle-kurssin tekemisessä huomioitavista asioista on koostettu UEF:n henkilöstölle suunnattu video (kesto 7min 23s)?

Muistathan, että apua moodleen liittyvissä asioissa UEF:ssa saat Oppituvasta: servicedesk@uef.fi ja MOOC-kursseihin liittyen DigiCampuksesta!

Vinkin tarjoili Satu Turkka, Opintopalvelut

Viikon vinkki 16/2021

Mallipohja Moodle-opintojaksolle

Mallipohja sisältää pedagogisesti perustellun, valmiin rakenteen Moodle-opintojaksolle sekä ehdotuksia Moodlen ja sosiaalisen median työkaluista, joita opettaja voi käyttää verkko-, etä- ja lähiopetuksen opetustilanteissa.

Ideana on, että opettaja rakentaa mallipohjan aiheista ja työkaluista omalle opintojaksolleen sopivan kokonaisuuden. Ohjeet mallipohjan tilaamiseen omaan käyttöön löytyvät mallipohjasta.

Mallipohjaan pääset täältä (vaatii UEF-kirjautumisen).

Vinkin tarjoili Ulla Ritvanen Opista

Viikon vinkki 15/2021

Pakohuone: Allt mellan himmel och jord!

Mitä uutta voisin tarjota etäopetukseen? Miten motivoisin opiskelijoita yhteissuunnitteluun? Miten voisin kehittää opiskelijoiden työelämä- ja ongelmanratkaisutaitoja?

Pakohuoneissa tehtävänä on ratkaista ongelmia, joiden avulla annettu mysteeri ratkeaa tai vaikkapa lukitusta tilasta pääsee ulos. UEF:n oma pakohuonelaboratorio, Sm4rt LOC, taipuu opetukseen kuin opetukseen. Viimeisimpänä hankkeena on toteutettu kielikeskuksen ja opettajankoulutuksen osaston yhteistyössä Pakoruotsi-hanketta, jossa ruotsi on osoittautunut pilottikerroilla vallan toimivaksi sisällöksi pakohuoneen käyttöön.

Pakohuoneympäristö tarjoaa opettajalle käyttöön tilojen lisäksi myös digitaalisia laitteita, jotka mahdollistavat tehtävien moninaisuuden sekä soveltumisen kunkin oppiaineen sisältöihin. Käytössä on esimerkiksi tablet-tietokoneita, virtuaalilaseja, älypuhelimia sekä älyrannekelloja, jotka elävöittävät opetusta sekä tarjoavat tietoa oppimisen edistymisestä.

Villen, Satun ja Maaritin vinkit:

  1. Pakohuoneen voi luoda verkko-opetukseen myös täysin sähköisesti esim. Formsin avulla. Joensuun Mediakeskuksen peda.net-sivustolta löydät vinkkejä tähän.
  2. Katso lyhyt video lukitun word-tiedoston tekemiseen o365-ympäristössä (ei ääniä).
  3. Käy tutustumassa Sm4rt LOC-tilaan Educalla tai katso nettisivuilta esittelyvideo 
  4. Kokoa Sm4rt LOC-tilasta omaan opetukseen välinesarja, jolla voit tehdä omaan luokkaasi pakohuoneen! 
  5. Ideoi yhdessä opiskelijoiden kanssa ongelmanratkaisutehtäviä! 

Vinkin tarjoilivat:

Maarit Turunen, yliopisto-opettaja 

Satu Reinikainen, yliopisto-opettaja 

Ville Tahvanainen, yliopisto-opettaja 

Viikon vinkki 14/2021

Outlook ajanhallinnassa

Onko Outlookin saapuneet-kansio tehtäväluettelosi? Jätätkö viestejä hengailemaan lukemattomana odottelemaan parempia aikoja reagoida?

Tähän on olemassa parempiakin keinoja kuin täysi Inbox!

Kokeile Outlookin Päivitäinen tehtäväluettelo -toimintoa, joka löytyy löytyy Näytä-välilehdeltä. Näin saat näkyville jokaisen päivän alle päiväkohtaiset tehtävät.

Muuta saapuneita tai lähetettyjä viestejä tehtäviksi tähän tehtäväluetteloon liputtamalla niitä Seuranta-kohdassa. Täällä voit valita, milloin kyseinen tehtävä eli viesti pitäisi hoitaa – tänään, huomenna vai kenties ensi viikolla. Kun tehtävä on tehty, voit kuitata sen tehdyksi – done!

Voit viedä viestejä myös suoraan kalenteriin kalenteritapahtumiksi. Raahaa sähköposti kalenterin päälle. Viestistä luodaan kopio kalenterimerkinnäksi, jossa voit määritellä tarkemman ajan. Esimerkiksi kun saat viestin jostain tapahtumasta, johon osallistut, raahaa viesti kalenterin päälle ja määrittele aika. Näin tapahtuma on suoraan kalenterissasi ja sisältää myös viestin sisällön esimerkiksi ohjelman ja etäosallistumisen linkin – näppärää!

Kiinostuitko? Opiskele enemmän ajanhallinnasta WistecOnlinen Ajanhallinnan Kung Fu –verkkokoulutuksessa. Jos WistecOnline ei ole sinulle vielä tuttu, lue lisää Heimosta (vaatii UEF-kirjautumisen).

P.S. Voit tehdä WistecOnline-sivustolla testejä perusaiheiden osaamisessa. Yhtenä testinä on Sujuuko Outlookin käyttö.

Vinkin tarjoili Piia

Viikon vinkki 13/2021

Outlook – sähköpostien hallintaa sääntöjen avulla

Tuleeko sinulle säännöllisesti viestejä, jotka ovat vaarassa hukkua Outlookin Inboxiin, mutta joihin sinun olisi hyvä reagoida mahdollisimman nopeasti tai säännöllisesti tiettynä aikana?

Oletko kokeillut näiden viestien hallintaan sääntöjen luomista? Sääntöjen avulla voit siirtää viestit tietyn lähettäjän tai tietyn aiheen peruteella suoraan toiseen kansioon, josta ne on helposti poimittaessa.

Alla on esimerkki minun viidestä tällaisesta ”sääntökansiosta”

Kuva, jossa on Outlook-ohjelman sänköpostikansioita.
Sähköpostikansioita Outlookissa

MOODLE: OSA 2 ja OSA 1–kansiohin olen ohjannut Moodlesta opiskelijoiden tiettyjen tehtävien palautukset, joihin minun täytyy reagoida nopeasti. Kansioon saapuneiden lukemattomien viestien määrästä näen heti, että osan 2 Moodlessa on 2 tehtävää, jotka odottavat hyväksymistä.

OPETUSAPTEEKKILUPA-kansioon olen ohjannut viestit, jotka tulevat minulle Flow-toiminnon kautta. Tällä hetkellä minulla ei ole yhtään odottavaa käynnistettävää lupaprosessia.

OPETUUTOROINTI-kansioon olen ohjannut Bookings-ohjelman kautta tulevat varausilmoitukset. Yhden opiskelijan varaus on minulta lukematta.

LHA-tuutorit -kansioon olen ohjannut ilmoitukset, jotka saan täytetyistä Forms-lomakkeista. Näihin ilmoituksiin olen jo reagoinut.

Sääntöjen luominen on helppoa! Lue lisää sääntöjen luomisesta täältä.

Vinkin tarjoili Piia

Viikon vinkki 12/2021

Yhteistä aikaa etsimässä? Tökkiikö Doodle?

Kokeile Outlookin FindTime-sovellusta!

FindTime on Outlookin apuohjelma eli voit ottaa sen käyttöön suoraan Outlookista – helppoa ja kätevää!

Lisätietoa löydät täältä.

Lataamisen jälkeen Outlookin valikkoon ilmestyy ikoni:

Kuva FindTime-sovelluksen ikonista.
FindTime-sovelluksen ikoni Outlookissa
  • Kun aloitat uuden viestin, kirjoita vastaanottajat, jotta ohjelma tunnistaa haluttujen henkilöiden sähköiset kalenterit. Kirjoita viestin sisältö normaalisti. Aikaäänestyksen voi lisätä myös aikaisempaan viestiin vastaamalla.
  • Käynnistä ohjelma, jolloin saat näkyviin teidän kaikkien ajat. Nyt voit valita aikoja, jolloin ainakin suurin osa teistä on vapaana. Määrittele tässä vaiheessa tapaamisen kesto.
  • Valitse sopivat ajat klikkaamalla aikaa. Huom! Yhdessä kyselyssä voit valita korkeintaan 20 aikaa!
  • Kun olet valinnut ajat, määrittele muutama asetus, jotka minulla ovat seuraavasti:
Kuva FindTime-sovelluksen asetuksista
Asetusten määrittäminen FindTime-kyselyssä
  • Jos haluat, että teille luodaan automaattisesti kalenterikutsu ja Teams-linkki, valitse Schedule when attendees reach consensus – näppärää!
  • Lopuksi paina Add to email ja kutsu osallistua kyselyyn lisätään viestiisi:
Sähköpostiin lisättävä kutsu osallistua kyselyyn
  • Lähetä viesti ja odota osallistujien äänestystuloksia. Vastaajat pääsevät kyselyyn When-kohdan jälkeen olevasta options-kohdasta. Saat sähköpostiisi tiedon aina kun osallistuja on käynyt äänestämässä. Jos osallistujia on paljon, tämä ehkä kannattaa ottaa pois päältä.
  • Kun yhteinen aika on löytynyt, Teams-tekee teille kaikille kalenterikutsun ja kokouslinkin. Helppoa, eikö totta! 
  • Pari lisähuomiota: osallistujalla ei tarvitse olla ohjelmaa ladattuna, ja osallistujina voi olla myös oman organisaation ulkopuolisia.

Vinkin tarjoili Piia 

Viikon vinkki 11/2021

Onko sinulla tarvetta antaa opiskelijoille aikoja esim. HOPS-ohjaukseen? Oletko säätänyt aikoja sähköpostilla?

Kokeile helppoa Microsoftin Bookings-ohjelmaa!

Ohjelma yhdistää helposti ajanvarauksen sekä Teams-kokouslinkin luomisen – kätevää! Bookings synkkaa kalenterisi ja näyttää ajat, jolloin olet käytettävissä ja sinulta voi varata ajan.

Voit itse määritellä ”eri palveluita” tarpeesi mukaan sekä määritellä näihin liittyvät tarkemmat asetukset. Minulla on käytössä tällä hetkellä neljä eri palvelua: Opetuksen kehittäminen (1 tunti), HOPS-ohjaus (1 tunti), Projektityö (1 tunti) ja Opetusapteekkiharjoittelu (30 min).

Esimerkiksi Opetuksen kehittäminen -palvelussa minulla on varauksen asetukset seuraavasti:

  • Käytettävissä olevat ajat näytetään 30 min välein eli voin vähän hengähtää, jos tulee varauksia putkeen.
  • Varauksen ja peruutuksen etukäteisaika on 24 tuntia. Tämä on lyhin aika, jota ennen varauksen voi tehdä eli seuraavaksi aamuksi ei tule yllätystapaamisia.
  • Varauksen voi tehdä 180 päivää aikaisemmin eli aika hyvissä ajoin.
  • Palvelu on käytössä kalenterini mukaisesti, paitsi loma-aikoina. Voit siis määritellä ajat, jolloin et ole käytettävissä vaikka kalenterissasi olisi vapaata.
  • Saan sähköposti-ilmoituksen sekä kalenterivarauksen, kun minulle tehdään varaus.
  • Tapaamiselle luodaan automaattisesti Teams-kokouskutsu, joka lähetetään varaajalle vahvistusviestissä ja minulle kalenterikutsussa. Tämä on todella näppärä toiminto!
  • Varaajalle lähtee muistutusviesti vuorokautta ennen tapaamistamme.

Jos haluat vilkaista, miltä varaussivuni näyttää, tässä linkki sivuilleni. Bookings on alkujaan suunniteltu yritystoimintaan, siksi sivulla näkyy Maksuton-teksti, mitä ei saa poistettua. Tämä on vähän hassu, mutta älä anna tämän häiritä!

Muokattu 8.4.2021: Maksuton-tekstin saat pois näkyvistä, kun valitset Oletushinta-kohdasta Hintaa ei ole määritelty -vaihtoehdon.

Saat Bookings:n käyttöön UEF O365:n sovelluksista vohvelivalikon kautta. Ja mielelläni autan, jos haluat pähkäillä tätä yhdessä! Ja mielelläni autan myös muissa opetuksen kehittämiseen liittyvissä asioissa – voit vaikka varata aikaa tämän Bookingsin kautta.

Täältä löydät lisätietoa ohjelmasta.

Muokattu 8.4.2021: Voit lisätä palveluun useammankin henkilön, jos on tarvetta. Tällöin esimerkiksi opiskelija voi valita, keneltä hän valitsee ajan. Valitettavasti palveluun ei saa valittua yhtä aikaa useampaa henkilöä. Tämän kanssa voi pikkaisen kikkailla. Opiskelija voi aukaista saman ajanvaraussivun eri välilehtiin ja vertailla eri henkilöiden kalentereita, ja napata kaikille sopivan ajan. Jos opiskelija valitsee ajan toiselta henkilöltä eikä sinulta, sinä saat tiedon tehdystä varauksesta sekä kalenterikutsun ja Teams-linkin. Jos opiskelija valitsee ajan sinulta, toinen varattavana ollut henkilö ei saa varaustietoa. Eli jos opiskelijan ohjauksessa on tarve olla kaksi opettajaa paikalla, opiskelijaa kannattaa ohjeistaa valitsemaan teille yhteisesti sopiva aika ja varaamaan tämä aika toiselta opettajalta, niin saatte kaikki tiedon varauksesta.

Vinkin tarjoili Piia.

P.S. Ensi viikolla saat vinkin ohjelmasta, joka voittaa Doodlen mennen tullen!