Viikon vinkki 28/2021

Saavutettavaa opetusta

Toinen lukuvuosi on lähtenyt käyntiin, kun Itä-Suomen yliopistossakin on tuotettu osa opetuksesta saavutettavana. Ei kaikkea, sillä digipalvelulaki antaa joustoa joihinkin tilanteihin.

Saavutettavassa opetuksessa huomioidaan sekä opetuksen saatavuus, yksilölliset (opetus)järjestelyt että digitaalisten palveluiden saavutettavuus. Näillä pyritään varmistamaan kaikkien käyttäjäryhmien mahdollisuus suorittaa opintojaan.

Saavutettavuus sanana määritellään eri konteksteissa eri tavoin. Tämä aiheuttaa hämmennystä ja onkin syytä tarkentaa, mitä sillä kulloinkin tarkoittaan.

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) eli Digipalvelulaissa verkkopalveluiden saavutettavuus käsittää teknisesti virheettömän toteutuksen, selkeän ja hahmotettavan käyttöliittymän ja ymmärrettävän sisällön. Laki määrittää saavutettavuuden minimitason julkisen sektorin, esim. Itä-Suomen yliopiston, tuottamissa verkkosivuissa ja mobiilisovelluksissa.

Saavutettavuuden huomioiminen helpottaa erityisryhmien tarpeet mutta se mahdollista oppimateriaalien käytön paremmin erilaisissa käyttötilanteissa ja erilaisilla päätelaitteilla.

Digipalvelulain vaatimukset

  1. Palvelujen ja sisältöjen tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset

Digitaalinen palvelu on verkkosivusto tai mobiilisovellus ja sisältää niiden toiminnallisuudet. Verkkosivustolla on yksilöllinen verkkotunniste. Itä-Suomen yliopistossa tämä tarkoittaa yliopiston verkkosivuja, blogeja, Kamu-tietopankkia, UEF Connectia, Moodleja, Wikiä, Mediaa, kirjaston julkaisujärjestelmää jne. Verkkosivuissa saavutettavuus ulottuu niiden sisältöihin: esim. tekstit, kuvat, videot, tallennetut tiedostot. Opetuksessa nämä sisällöt muodostuvat oppimateriaaleiksi.

Saavutettavuudessa tulisi noudattaa WCAG AA-tason kriteerejä. Käyttäjän tulee huomioida, miten ko. asioita tulisi huomioida tämän käyttämässä digitaalisessa palvelussa ja miten siihen tuotetaan saavutettavasti sisältöjä. Heimossa on Saavutettavuuden materiaalipankki ja erityisesti opettajille Oppimateriaalin saavutettavuus.

Lähtökohtana on, että oppimateriaalien tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia. On kuitenkin tilanteita, joissa saavutettavuusvaadetta EI tarvitse soveltaa:

  • Suljetussa ympäristössä toteutettu opetus rajatulle ryhmälle enintään lukuvuoden: esim. alle lukuvuoden kestoinen Moodle-kurssi rajatulle ryhmälle.
  • Suorat video- ja äänilähetykset.
  • Video- ja äänitallenteet, jotka ovat julkisena jaossa alle 14 vrk.
  • Opiskelijoiden tuottamat oppimistehtävät ja oppimateriaalit.

Itä-Suomen yliopistossa määräaikainen käyttö tarkoittaa lukuvuotta. Jos Moodle-kurssi tai materiaali on käytössä sitä kauemmin, tulee saavutettavuusvaatimuksia noudattaa. Moodle-kurssilla tämä tarkoittaa kurssin uudelleen perustamista ja materiaalien päivittämistä vuosittain. Vanhalta kurssilta opiskelijoiden poistaminen ei siis riitä vaan tulee luoda kokonaan uusi Moodle-kurssi tai tilata kopio vanhasta kurssista ja muokata sen sisältöä. MOOC-kursseilla ja muilla kaikille avoimilla julkaisualustoilla saavutettavuusvaatimuksia tulee aina noudattaa.

Opettaja voi edelleen käyttää kolmannen osapuolen tuottamaa ei-saavutettavaa sisältöä opetuksessaan huomioiden opiskelijoiden yksilölliset erityisjärjestelytarpeet.

Jos opetuksessa on vaihtoehtoisia suoritustapoja, tulee niissäkin huomioida saavutettavuusvaateet.

  1. Saavutettavuus tulee arvioida ja mahdolliset puutteet esitellään saavutettavuusselosteessa

Palveluntarjoaja ylläpitää saavutettavuusselostetta, jossa on selvitys saavutettavuuden tilasta, ohjeet miten käyttäjä voi saada tiedot vaihtoehtoisella tavalla (jos palvelu tai sen osa ei ole saavutettavassa muodossa) ja yhteystieto saavutettavuuspalautetta varten.

Palveluntarjoaja on vastuussa palvelunsa saavutettavuudesta, mutta sisällön saavutettavuuden toteuttaminen on sisällöntuottajan vastuulla. Esimerkiksi Moodlen toiminta on UEF:n vastuulla, mutta kurssin toteuttajan, opettajan, vastuulla on toteuttaa kurssinsa toiminnot ja sisällöt tarvittaessa saavutettavuusvaatimusten mukaisesti.

Saavutettavuusselosteen teosta on kerrottu tarkemmin Heimossa (kirjaudu UEF-tunnuksilla).

  1. Palvelu sisältää sähköisen kanavan saavutettavuuspalautteen jättämistä varten

Saavutettavuusselosteessa on kerrottu, miten voi antaa saavutettavuuspalautteen. Palautteen jättäjän tulee saada 14 vuorokauden kuluessa vastine palautteeseensa. Saavutettavuuspalaute ohjautuu palvelun pitäjällä. Saavutettavuuspalautteeseen vastaamisesta on ohjeistettu Heimossa (kirjaudu UEF-tunnuksilla) ja siitä on tulossa webinaari syyskuun lopussa, katso lisätietoja Yammerista.

Digipalvelulakia valvoo Etelä-Suomen aluehallinnon saavutettavuudenvalvonnan yksikkö, joka käsittelee myös saavutettavuuskantelut.

Saavutettavuuden tuki Itä-Suomen yliopistossa

Henkilökunnan intrassa, Heimossa, on sivusto Digitaalisen palveluden saavutetavuudesta (kirjaudu UEF-tunnuksilla). Wistecillä on koulutusta tarjolla saavutettavuudesta.

Yliopiston saavutettavat mallipohjat (Heimossa, kirjaudu UEF-tunnuksilla).

Saavutettavuus Yammer-ryhmä (kirjaudu UEF-tunnuksilla).

Opiskelijoille on koottu tietopaketti wikiin Saavutettavuus opiskelijoille.

Opetuksen ja oppimateriaalien saavutettavuudessa tukee Oppitupa ja esim. saavutettavan opinnäytetyön teossa opiskelijoita Oppari. Sekä Oppituvan että Opparin asiantuntijat tavoitat sähköisesti UEF:n servicedeskin kautta.

Saavutettavuuden tulevaisuus

Opetusministeriön julkaisussa Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua ei puhuta digipalvelulain mukaisesta saavutettavuudesta paljonkaan. Sen mukaan korkeakoulujen näkemysten mukaan verkkopalveluiden saavutettavuus toteutetaan nykysäädöksiin perustuen.

WCAG 2.2.-kriteereistä on nähtävissä luonnos ja odotetaan, hyväksytäänkö ne sellaisenaan.

Aluehallintovirasto tarkastaa vuosittain määrätyn määrän verkkopalveluita.

Vinkin tarjoilivat

Projektipäällikkö (digipalvelulain ja tiedonhallintalain toimeenpano) Meri Sariola, Yleishallinto- ja lakipalvelut

Suunnittelija Sari H. Pitkänen, Opintopalvelut

Viikon vinkki 27/2021

Onko Outlookin Pikakysely-toiminto sinulle tuttu?

Voit kätevästi luoda pikakyselyn, kerätä ääniä ja tarkastella tuloksia suoraan sähköpostissa.

Toimi näin:

  1. Aukaise uusi viesti, mene Lisää-välilehteen ja valitse Kysely-toiminto ylhäältä vasemmalta.
  2. Kirjoita kyselyruutuun kysymyksesi ja vastausvaihtoehdot.
Kuva, jossa on Outlook-ohjelman Pikakysely-toiminnon kyselyruutu, johon tehdään kysymykset ja vastausvaihtoehdot.
Pikakyselyn tekeminen Outlookissa

3. Lisää pikakysely sähköpostiin ja lähetä viesti. Saat itsellesi kopion viestistä.

Kuva, jossa on Outlookin Pikakysely-toiminto lisättynä sähköpostiin
Outlookin Pikakysely lisättynä sähköpostiviestiin

4. Vastaanottajat voivat äänestää suoraan sähköpostin kautta tai aukaisemalla kyselyn selainikkunassa.

5. Äänestystuloksent näkyvät suoraan viestissä. Tai vaihtoehtoisesti näet ne Formsin kautta.

Kuva, jossa näkyy Outlookin Pikakyselyn äänestylokset suoraan sähköpostiviestissä.
Outlookin Pikakyselyn äänestystulokset näkyvät suoraan viestissä

Lue lisää täältä.

Kätevää, eikös!

Viikon vinkki 26/2021

Osallistujien aktivointi Teams-kokouksessa – kokeile Formsia!

Teams-kokouksen aikana voit aktivoida osallistujia tekemällä äänestyksen tai monivalintakysymyksen helposti Formsin avulla.

Aloita kyselyn lisääminen avaamalla chat ja valitsemalla kolmen pisteen takaa Messaging extensions – eli Viestilaajennukset –toiminto.

Kuva, jossa näytetään chat-toiminnon ikkuna Teams-kokouksessa
Chat-toiminto Teams-kokouksessa

Jos Forms-sovellus ei näy sinulle valmiina, etsi se sovellusten kautta.

Kuva, jossa näytetään sovelluksia Teamsin viestilaajennus-toiminnossa
Viestilaajennuksen sovelluksia

Kun klikkaat Forms-kuvaketta, sinulle aukeaa lomake, jolle voit tehdä monivalintakysymyksen. Halutessasi voit valita, että vastaukset näkyvät nimettöminä.

Kuva, jossa kuvataan kysymyksen tekeminen Forms-sovelluksessa Teams-kokouksen aikana.
Kysymyksen tekeminen Forms-sovelluksessa

Kun olet tallentanut kysymyksen, saat vielä esikatselunäkymän, josta voit muokata kysymystä tai lähettää sen chattiin.

Kuva, jossa kuvataan kysymyksen tekeminen Forms-sovelluksella Teams-kokouksessa
Kysymyksen esikatselu Forms-sovelluksessa

Kysely tulee näkyviin chattiin ja osallistujat pääsevät vastaamaan. Kyselyn tulokset näkyvät heti kaikille osallistujille ja pääsette käymään keskustelua äänestystuloksesta. Kätevää, eikös!

Kuva, jossa näytetään lähetetty Forms-kysymys sekä osallistujien vastaukset Teams-kokouksen chatissa
Lähetetty Forms-kysymys ja osallistujien vastaukset Teamsin chatissa

Voit tehdä kysymyksiä myös ennakkoon tämän ohjeen mukaisesti.

Avoin yhteisöllinen dialogi opetuksen kehittämisen perustana

Yliopistossa opettajalla on oikeus valita käyttämänsä opetusmenetelmät oman pedagogisen asiantuntemuksensa perusteella. Opintojaksojen erilaiset oppimistavoitteet määrittävät osaltaan opetuksen muotoja. On kuitenkin järkevää, että jokainen yliopistossa opettava reagoi odotuksiin ja ulkoisiin paineisiin, joita opetuksen kehittämiseen kohdistuu.

Itä-Suomen yliopisto asetti jo vuosien 2015–2020 strategiassaan tavoitteekseen, että meillä on Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö. Korona-ajan kokemusten pohjalta meidän on luontevaa jatkaa panostusta digipedagogiikan kehittämiseen. Opiskelijoiden ja opettajien hyvinvointi on yhteinen huolenaiheemme ja olemme etsineet tähän ratkaisuja yliopistotasoisin toimenpitein (keväällä hyvinvointikoordinaattorit, syksyllä opetusavustajat kaikille laitoksille ja osastoille).

Viiden verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorin palkkaaminen on keskeisin tekomme digipedagogiikan edistämiseksi. Fasilitaattoritoiminta on mielestäni lähtenyt käyntiin erinomaisesti. Samalla olemme aktiivisesti pohtineet, mitä yliopistotasoisia yhteisiä toimia voisimme seuraavaksi tehdä tukeaksemme hyvin käynnissä olevaa kehitystä.

Seuraaviksi yhteisiksi teemoiksi ovat nousemassa seuraavat aiheet. Nämä kytkeytyvät tiivisti verkko- ja monimuoto-opetuksen kehittämiseen.

1. Pedajohtaminen

Opetusmenetelmien monipuolistuminen on haaste sekä opettajille että opiskelijoille. Sujuvan opintopolun rakentaminen edellyttää aktiivisempaa johtamista laitoksilla ja osastoilla. Kullekin opettajalle parhaiten soveltuva opetuksen rooli löytyy vain silloin, kun lähijohtajat tukevat aktiivisella henkilöstöjohtamisella opettajiensa työtä. Tämä on keskeinen asia koko yhteisön hyvinvoinnille. Vahva poliittinen tavoite lisätä yliopistojen opiskelijamääriä nostaa opetuksen johtamisen merkitystä, jotta opetusmenetelmiinkin ulottuva muutos saadaan hoidettua hallitusti ja tuetusti. Ensi vuoden alusta perustamme Itä-Suomen yliopistoon uuden pedajohtajaverkoston, johon kuuluvat mm. kaikille laitoksille ja osastoille valittavat koulutuksesta vastaavat varajohtajat.

2. Kaikki ohjaavat -toimintamalli

Yliopistojen opiskelijoiden taustat ovat yhä monimuotoisempia. Opiskelijavalintojen muutokset, mm. todistusvalintojen laajentuminen, heijastuu osaltaan siihen, millaisia valmiuksia opiskelijoillamme on. Avoimen yliopiston opintojen integroitu toteutusmalli ja jatkuvan oppimisen merkityksen vahvistuminen näkyy osaltaan myös opettajiemme työssä. Erilaiset opetuksen toteutustavat ja oppimisympäristöt ovat haaste samalla opiskelijoillemme. Olemme jo erilaisin toimin vahvistaneet opiskelijoidemme tukea ja jatkamme tätä työtä ensi vuonna käynnistyvän Kaikki ohjaavat -toimintamallin rakentamisella. Opiskelijoiden monipuolinen ohjaus, neuvonta ja tuki ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi asia. Tavoitteenamme on rakentaa toimintamalli, jossa ohjauksellinen ote on osa koko yliopistoyhteisön toimintakulttuuria.

3. Kampukset opetuksen ja tutkimuksen alustoina

Opetusmuotojen muutokset näkyvät myös siinä, millaisia tiloja yliopistolla tulevaisuudessa tarvitaan. Olemme käynnistämässä tilastrategian valmistelua kampustemme kehittämiseksi. Valmistelun lähtökohtana on arvioida niitä toiminnallisia tarpeita, joita opettajillamme ja opiskelijoillemme tilojen käyttöön tulevaisuudessa on. Tarvitsemme työn pohjaksi yhteisen käsityksen siitä, miten yliopisto-opetus ja -työ on tulevaisuudessa muuttumassa. Tähän pohdintaan kutsun mukaan kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä.

Kiitän kaikkia edellä mainittujen teemojen yhteiseen ideointiin eri areenoilla osallistuneita hyödyllisistä ajatuksista ja sparrauksesta. Avoin yhteisöllinen dialogi on jatkossakin opetuksen kehittämisen perusta Itä-Suomen yliopistossa.

Tapio Määttä
akateeminen rehtori

Viikon vinkki 25/2021

Oletko kuullut – Padlet on täällä!

Mikä padlet on?

Padlet on interaktiivinen seinä-/muistitaulusovellus asioiden, havaintojen, vastausten jne. keräämiseen, lajitteluun ja jakamiseen. Soveltuu erityisesti yhtä aikaa työskentelyyn. Se toimii selaimessa ja mobiilisovelluksella. Katso hyviä käyttövinkkejä Matleena Laakson materiaalista.

Padeltiin käytetään Aktivoivat menetelmät -työpajassa (9.9. klo 13-14.30). Padlet opetuksessa –koulutuksessa ( 14.10. klo 9-10) kuulet enemmän sovelluksen ominaisuuksista ja opetuskäytöstä. Koulutuksiin ilmoittaudutaan Koulutuskalenterin kautta (vaatii UEF-kirjautumisen).

Hae lisenssiä!

Voit hakea lisenssiä täyttämällä tämän lomakkeen. Mikäli sinulla on jo henkilökohtainen lisenssi tai olet käyttänyt ilmaisversiota, saat tuotua aiemmin tekemät taulusi UEF-lisenssiin.

Viikon vinkki 24/2021 (uusintana vinkki 1/2021)

Etäopiskelun pelisäännöt

Humanistisen osaston amanuenssi, Tellervo Hirvonen, on valmistellut oheiset etäopiskelun ”pelisäännöt” tai vinkit sujuvaan yhteistoimintaan verkossa.

Tellervon mukaan innostus ohjeiden laatimiseen lähti siitä, että opiskelijoiden kanssa ei välttämättä ehditty käydä läpi etäopiskelun pelisääntöjä, kun kaikki tapahtui niin kertarysäyksellä, ja havaittiin, että yhteisiä ohjeistuksia saatetaan kaivata.

Yksi malli ei sovi kaikkeen, joten oheista liitetiedostoa (suomeksi ja englanniksi) saa aivan vapaasti kopioida ja muokata omiin tarpeisiinsa! Mitä sinä lisäisit oheisiin ohjeisiin? Olisivatko ohjeet mielestäsi sopivia opetuksen lisäksi myös etäkokouksiin?

Viikon vinkki 23/2021

Hyvää alkanutta lukuvuotta!

Ystävällisenä muistutuksena 25.-26.8. oleva Oppimisympäristöwebinaari, jossa on muun muassa Perehdy opetustilojen uudistuneeseen tekniikkaan ja niiden monipuoliseen hyödyntämiseen -työpaja. Ohessa muistutuksena linkki sivulle, josta näet opetustilojen tiedot, varusteet ja kapasiteetit.

Tulossa on kaksi tilaisuutta hybridiopetuksesta: Livenä, etänä, hybridinä? -keskustelutilaisuus (31.8.) ja Hybridiopetus UEF:ssa -koulutus (15.9.), joihin ilmoittaudutaan koulutuskalenterin kautta.

Keskustelutilaisuuden tavoitteena on kartoittaa opettajien askarrutuksia ja huolenaiheita, joita käsitellään 15.9. olevassa koulutuksessa.

Kuullaan ja nähdään!

Viikon vinkki 22/2021

Oppimisen ja osaamisen arvioinnin monet muodot – itseopiskelumateriaali

Kaipaatko tukea oppimisen ja osaamisen arvioinnin kehittämisessä? Mitä pedagogisia ja teknisiä työvälineitä arvioinnin toteuttamiseen on digitaalisissa oppimisympäristöissä?

Tervetuloa tutustumaan Oppimisen ja osaamisen arvioinnin monet muodot – itseopiskelumateriaaliin Moodlessa (vaatii UEF-kirjautumisen, mutta ei avainta).

Voit perehtyä materiaaliin itsenäisesti tai yhdessä opettajakollegoittesi kanssa. Muistathan, voit pyytää tukea pohdintoihin myös meiltä fasilitaattoreilta sekä OPIn asiantuntijoilta! Millaisia kehittämiskohteita asettaisit oppimisen arvioinnin kehittämiseksi omassa opetuksessasi ?

Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille! Viikon vinkit jatkuvat taas syksyllä viikolla 33.

Viikon vinkki 21/2021

FARscape – ongelmia vai ratkaisuja?

Kuinka voisin hyödyntää pakohuonetta perusopetuksessa? Mitä lisäarvoa se voisi tuoda? Mitä pakohuoneen suunnittelussa kannattaisi ottaa huomioon?

FARscape on farmaseuttinen pakohuone laboratorioympäristössä. Sen ensimmäinen versio on suunniteltu osaksi lääkevalmistuksen ja -analytiikan opetusta. Pedagogisen pakohuoneen periaate vastaa vapaa-ajan pakohuonetta, mutta sen teema ja tavoite liittyvät kiinteästi opintojaksolla opiskeltaviin asioihin. Pedagogisen pakohuoneen voi suunnitella tukemaan minkä tahansa oppiaineen opetusta. Teemojen ja tehtävien ideoinnissa vain mielikuvitus on rajana.

Pedagoginen pakohuone kannattaa suunnitella tiettyjen osaamistavoitteiden ympärille. Osaamistavoitteet voi koota joko yhdeltä tai useammalta opintojaksolta, ja ne voivat liittyä tietojen, taitojen ja asenteiden soveltamiseen käytännön tehtävissä. Pakohuonepedagogiikan avulla voidaan mainiosti harjoitella esimerkiksi opiskelijoille tärkeitä työelämätaitoja. Pilottiryhmiltä saamamme palautteen perusteella pakohuoneessa korostuvat ryhmä- ja yhteistyötaitojen, ongelmanratkaisutaitojen ja paineensietokyvyn merkitys. Hyvin toimiva ryhmä on vahvempi kuin yksittäisten jäsentensä summa.

Pedagogiseen pakohuoneeseen tulee varata aikaa huoneen tapahtumien jälkipurkuun yhdessä opettajan kanssa. Osallistujat pääsevät tässä yhteydessä reflektoimaan omia kokemuksiaan ja oppimistaan huoneessa. Opettaja voi samalla antaa heille palautetta ja vastata mahdollisesti epäselväksi jääneisiin kysymyksiin.

Tarjan ja Kristan vinkit pedagogisen pakohuoneen suunnitteluun:

  1. Valitse kohderyhmä (esim. tietyn opintojakson tai tietyn vuosikurssin opiskelijat).
  2. Kirjaa osaamistavoitteet pakohuonepelille (tiedot, taidot, asenteet).
  3. Valitse tarkoituksenmukainen tila (esim. luokkahuone, laboratorio, virtuaaliympäristö).
  4. Suunnittele käytettävissä oleva aika ja tehtävät niin, että tekemistä riittää kaikille, mutta pakohuoneessa ei tule liian kiire.
  5. Testaa juonen kulku ja tehtävien toimivuus. Hyödynnä esim. pilottiryhmiä (vapaaehtoiset opettajat ja/tai opiskelijat).
  6. Suunnittele jälkipurku (arviointi, keskustelu, reflektio).
  7. Kerää palautetta ja varmista, että pakohuone tuottaa onnistumisen elämyksiä kaikille osallistujille.
  8. Kehitä pakohuonetta ja kokeile rohkeasti uusia ideoita.

Kiinnostuitko? Tervetuloa tutustumaan pakohuonepedagogiikkaan elokuun oppimisympäristöwebinaarissa, joka järjestetään 25.-26.8.2021!

Vinkin tarjoilivat:

Tarja Toropainen, yliopistonlehtori, farmasian laitos

Krista Laine, yliopistonlehtori, farmasian laitos

Viikon vinkki 20/2021

Livenä, etänä, hybridinä?

Olemme eläneet poikkeusaikaa nyt reilun vuoden. Tässä vaiheessa lukuvuotta alkaa useimmille olla jo aika hieman hengähtää. Ehkäpä suurempien opetuskiireiden hellittäessä on mahdollisuus katsoa taaksepäin ja suuntautua jo myös eteenpäin – mitä meille kuuluu juuri nyt? Tällaista pohdintaa on fasilitaattori-Kati viritellyt verkkosivujen kesäkuun blogikirjoituksessaan. Myös tulevissa keskustelutilaisuuksissa nämä teemat ovat esillä sekä yleisemmin että konkretian kannalta kolmella eri foorumilla.

Fasilitaattorit vetävät ”Paluu etätulevaisuuteen” –työpajaa 25.-26.8. järjestettävässä Oppimisympäristöwebinaarissa. Työpajassa pohditaan opetusta ja oppimista käynnistyvän uuden lukuvuoden kynnyksellä. Millaisia askarrutuksia lukuvuoden alkuun liittyy ja mitä meidän olisi yhdessä hyvä jakaa? Askarruttaako ajankohtaisesti työyhteisöön paluu ja yhteisöllisyys, etäajalta käyttöön jäävät hyvät käytänteet, romukoppaan heitetyt toimimattomat kokeilut, hybridiopetuksen edut ja haasteet? Mitä opimme, millaista tukea edelleen tarvitsemme?

Fasilitaattorit järjestävät erillisen Livenä, etänä, hybridinä? -keskustelutilaisuuden hybridiopetukseen liittyvistä askarrutuksista ja ratkaisuista 31.8. klo 9-11. Keskustelutilaisuuden tarkoitus on koota kysymyksiä, pohdintoja ja tarpeita Opintopalvelujen koulutukseen. Opintopalvelut järjestävät Hybridiopetus UEF:ssa -koulutuksen 15.9. klo 13-14. Koulutuksessa tutustutaan opetuksen suunnittelussa huomioitaviin seikkoihin sekä käytännön vinkkeihin hybridiopetuksen toteuttamiseksi. Kirjaa ajat jo nyt kalenteriisi! Näihin koulutuksiin ilmoittaudutaan koulutuskalenterin kautta.