Karjalaini roštuonkalenteri ~ Karjalane raštavankalendari ~ Karjalaine rastavankalenduaru

1. talvikuuta ~ 1. raštavankuuda ~ 1. talvikuudu

 

Mibo on karjalan kieli da ketbo paissah karjalakse?

Otsikon kysymykset kuuluisivat suomeksi ”mikä on karjalan kieli ja ketkä puhuvat karjalaa”. Vastaukset riippuvat hieman siitä, keneltä kysyy.

Karjala kuuluu suomen kielen tavoin itämerensuomalaisiin kieliin, jonka muita kieliä ovat mm. viro ja vepsä. Karjala ja suomi muistuttavat läheisesti toisiaan, ja erityisen paljon karjalalla on yhteistä suomen itämurteiden kanssa. Karjala ja suomi ovat kuitenkin omat kielensä, eikä karjalan kieltä pidä sekoittaa Kaakkois-Suomessa puhuttaviin suomen murteisiin, joita toisinaan nimitetään karjalan murteeksi.

Karjalan kieltä puhutaan Venäjällä ja Suomessa. Kummassakaan maassa karjalan kieli ei kuitenkaan ole virallinen kieli, jota käytettäisiin esimerkiksi hallinnossa, virastoissa tai kouluissa opetuskielenä. Karjala onkin uhanalainen kieli, mikä tarkoittaa, että se on vaarassa kadota tulevaisuudessa puhuttuna kielenä. Tällä hetkellä karjalan kieltä tuetaan ja elvytetään, eli pyritään lisäämään kielen puhujamääriä ja parantamaan sen yhteiskunnallista asemaa. Yksi askel elvytystyössä on lisätä valtaväestön tietoa karjalan kielestä ja sen puhujista. Tiedon levittämiseen pyrkii myös tämä joulukalenteri.

Karjalaa on perinteisesti puhuttu melko laajalla alueella Venäjällä Karjalan tasavallassa ja Tverin alueella sekä Suomessa Raja-Karjalassa ja Pohjois-Karjalan ja Kainuun karjalaiskylissä. Karjalan kieli jakaantuukin useisiin eri murteisiin: Venäjän Karjalan pohjoisosissa ja Kainuun karjalaiskylissä on puhuttu vienankarjalaa, Venäjän Karjalan keskiosissa, Tverissä ja Suomen Raja-Karjalassa eteläkarjalaa sekä Aunuksen Karjalassa ja Raja-Karjalan itäosissa livvinkarjalaa. Tätä kolmijako noudattaa esimerkiksi Karjalan kielen sanakirja. Kalenterimme otsikko ja päivämäärä on niin ikään esitetty vienankarjalaksi, eteläkarjalaksi ja livvinkarjalaksi.

Suomessa karjalaa puhuttiin toiseen maailmansotaan saakka lähinnä Laatokan pohjoispuolisessa Raja-Karjalassa, ja lisäksi maahan tuli Itä-Karjalan pakolaisia Vienasta heti itsenäistymisen jälkeen. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen Raja-Karjala luovutettiin Neuvostoliitolle ja karjalankielinen siirtoväki asutettiin uusille asuinsijoilla muualle Suomeen, lähinnä Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon ja Oulun seudulle. Karjalan puhujien hajaantumista ympäri Suomen lisäsi edelleen 1950-luvun lopulta alkaen Itä- ja Pohjois-Suomesta etelän kaupunkeihin suuntautunut maaltamuutto. Nykyiset Suomen karjalan kielen puhujat ovat siis pääosin ensimmäisen maailmansodan jälkeisten vienalaispakolaisten ja toisen maailmansodan jälkeisen karjalankielisen siirtoväen jälkeläisiä, jotka asuvat ympäri Suomen ja puhuvat monia karjalan murteita.

Karjalaisen joulukalenterin tarkoitus on ilahduttaa ja tuoda joulumieltä kaikille karjalan kielen ystäville ja karjalaisista perinteistä kiinnostuneille. Kalenterin luukuista paljastuu päivittäin erilaisia jouluaiheisia tekstejä eri karjalan murteilla ja suomeksi. Kalenterin tekijät ovat karjalan kielen opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta sekä Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen jäseniä.