Karjalaini roštuonkalenteri ~ Karjalane raštavankalendari ~ Karjalaine rastavankalenduaru

12. talvikuuta ~ 12. raštavankuuda ~ 12. talvikuudu

Kirjutettih Natalia Giloeva, Helka Riionheimo da Milla Uusitupa

Joulu, uusi vuosi ja Pakkaine

Karjalainen joulu sisältää aineksia monelta taholta. Karjalaisissa jouluperinteissä yhdistyvät esikristillisen ajan vuoden pimeimpään ajankohtaan liittyneet perinteet sekä kristillinen joulu, joka on saanut Karjalassa vaikutteita yhtäältä idästä eli ortodoksisesta joulusta ja toisaalta lännestä eli luterilaisesta joulusta. Lisäksi ortodoksinen joulu kahden puolen rajaa eroaa toisistaan. Ehkä näkyvin ero suomalaisen ja venäläisen joulun välillä on juhlan ajankohta: kun joulua vietetään Suomessa 25. joulukuuta, Venäjällä joulupäivä on 7. tammikuuta.

Ero johtuu eri kalentereista: vaikka sekä Suomessa että Venäjällä virallinen maallinen kalenteri noudattaa gregoriaanista eli uutta ajanlaskua, Venäjän kirkko viettää edelleen juhlapyhiä juliaanisen eli vanhan ajanlaskun mukaan, joka on tällä hetkellä 13 vuorokautta perässä gregoriaanista ajanlaskua. Myös Suomessa ortodoksit noudattivat juliaanista kalenteria ennen Suomen itsenäistymistä. Nykyisin Suomen karjalaiset voivat viettää joulunajan juhlapyhiä haluamanaan ajankohtana tai jopa kahteen kertaan molempien kalenterien mukaisesti. Vanha ajanlasku ei ole tuntematon Suomessakaan, sillä Itä-Suomessa loppiaista voidaan edelleen nimittää vanhaksi jouluksi.

Joulun tavoin myös loppiaisen ja joulupaaston ajankohdat eroavat kahden puolen rajaa elävillä karjalaisilla: kun Suomessa loppiaista vietetään 6. tammikuuta, Venäjällä loppiainen eli vieristä on 19. tammikuuta. Joulupaasto eli roštuonpyhä ~ rastavanpyhä puolestaan alkaa Suomen ortodokseilla 15. marraskuuta ja jatkuu joulupäivän aamuun 25. joulukuuta saakka, kun taas Venäjän ortodokseilla paastoaika alkaa vasta 28. marraskuuta ja päättyy joulupäivän aamuna 7. tammikuuta.

Joulu on venäjänkarjalaisille selvästi uskonnollinen juhla, kun taas Suomessa joulua viettävät tavalla tai toisella myös kirkkoon kuulumattomat. Venäjällä uusi vuosi on puolestaan perinteisesti ollut iso ja näyttävä juhla, ja siihen on yhdistynyt länsimaisen kaupallisen joulun piirteitä. Joulun ajankohta Venäjällä on siis vasta vuodenvaihteen jälkeen, ja sitä vietetään nimenomaan kristillisenä, hengellisenä juhlana.

Venäläiseen uudenvuoden juhlintaan liittyy tärkeänä hahmona Pakkasukko (ven. Дед Мороз), jonka mukana usein kulkee myös Lumiprinsessa (ven. Снегурочка, karj. Lumineičoi), joka on Pakkasukon lapsenlapsi. Pakkasukon esikuva on Santa Klaus ja Lumiprinsessa on peräisin kuuluisan venäläisen kirjailijan Ostrovskin kirjoittamasta sadusta. Melko nuori mutta karjalaisten oma perinne on Pakkaine, joka tarinan mukaan on 1. päivä joulukuuta syntynyt poikalapsi. Toisin kuin Pakkasukko tai Joulupukki Pakkaine on reipas ja parraton nuori mies. Joka vuosi Pakkaisen syntymäpäivänä pidetään Aunuksessa koko Venäjän pakkasukkojen kisat. Katso kuvaa Pakkaisesta ja Pakkasukoista Oma Mua -lehden sivuilta.

Pakkaisesta kerrotaan lisää Jelena Ruppijevan tarinassa, joka on ilmestynyt Kipinä-lehdessä.