Luukku 9

Karjalaini roštuonkalenteri ~ Karjalane raštavankalendari ~ Karjalaine rastavankalenduaru

9. talvikuuta ~ 9. raštavankuuda ~ 9. talvikuudu

Kirjoittanut Milla Uusitupa

Kuvan otti ta piiruat luati Olga Karlova.

Juhlan kunniaksi pöytään arkisyömistä!

Ortodoksisessa perinteessä kirkollisiin juhliin valmistaudutaan paastoamalla. Joulupaasto alkaa Suomessa 15. marraskuuta ja päättyy joulupäivän aamuna 25. joulukuuta. Karjalan kielessä paastoamista kutsutaan pyhittämiseksi. Paasto on puolestaan pyhä, ja niitä sisältyy kirkkovuoteen useampia:

meilä pyhitettih šuuret pyhät, roštuom pyhät, spoassum pyhät (vienankarjala, Uhtua; KKS s.v. pyhä)

Ortodoksisen kirkon suurinta juhlaa eli pääsiäistä edeltävä paasto on suuripyhä, joulua edeltävä paasto puolestaan roštuonpyhä tai rastavanpyhä. Nimensä mukaisesti suuripyhä kestää joulupaastoa pidempään:

suuripyhä zaved´ih maidopyhälaskuz da kestäy seit̀šie ńedal´ii ’suuripaasto alkaa laskiaisesta ja kestää seitsemän viikkoa’ (livvinkarjala, Nekkula-Riipuškala; KKS s.v. suuripyhä)

šiidä roštuompyhä tulou kuutta nedäl´ie ’joulupaasto kestää kuusi viikkoa’ (eteläkarjala, Rukajärvi; KKS s.v. roštuonpyhä)

Roštuonpyhä on kuusi netälie kahta päivyä vajua (karjalainen sananparsi).

Perinteisesti paastoon on kuulunut luopuminen eläinperäisistä ruoka-aineista tai ainakin niiden syönnin vähentäminen.* Pyhähiset ruuvat olivat siis kasvispainotteisia, ja pyhähine syömine saattoi tarkoittaa esimerkiksi suurimovelliä, kaalikeittoa tai haudutettuja juureksia:

pyhäššä šyöd´ih nuat´t´irokkua, hauvotettuo sjoklua. ’paastoaikana syötiin kaalikeittoa ja haudutettua punajuurta’ (eteläkarjala, Tver; KKS s.v. pyhä)

Paastojen välillä eli paastottomana aikana syötiin argie tai argehistu. Paastotonta aikaa olivat tietenkin myös itse juhlapyhät:

roštuona argie šyuväh. ’jouluna syödään muuta kuin paastoruokaa’ (eteläkarjala, Tver; KKS. s.v. roštuo)

Suomenkieliselle lukijalle, jolle ortodoksinen paastoperinne ei ole tuttu, karjalan arki-sanan käyttö voi tuntua oudolta. Kun suomessa arki-sanalla tarkoitetaan juhlan vastakohtaa eli arkipäivää ja arkiruolla työpäivän jälkeen nopeasti valmistuvaa, ”tavallista” ruokaa, karjalassa arki on pyhän eli paaston vastakohta. Arki tarkoittaa siis karjalaksi yhtäältä aikaa, jolloin ei ole paastoa, toisaalta ruokia, jotka eivät ole paastoruokia. Näin ollen karjalaisia arkiruokia ovat myös juhlapäivien voissa paistetut herkut.

Paastoperinne näkyy myös karjalankielisissä viikonpäivien nimityksissä. Vanhastaan ortodoksiseen perinteeseen on nimittäin kuulunut, että pidempien paastojen lisäksi jokaisen viikon keskiviikko ja perjantai olivat paastopäiviä. Maanantai, tiistai, torstai, lauantai ja sunnuntai olivat puolestaan paastottomia päiviä. Viikon ensimmäinen paastoton päivä eli maanantai onkin vienankarjalassa enšimäińi arki tai enšiarki ja livvinkarjalassa enzmäinargi. Tiistai eli viikon toinen paastoton päivä on puolestaan toińi arki, toissarki tai toinargi.

Suomessa viikonpäivien nimet on lainattu germaanisista kielistä. Kuitenkin myös suomen murteissa tunnetaan nimitys ensiarki, jolla on kutsuttu pyhäpäivän jälkeistä ensimmäistä työpäivää:

Nyt kun piästään ensarkeen pittää lähtä myllyyn. (Pohjois-Karjalan savolaismurteet, Liperi; SMS ensiarki)

Sietäähii ihan ensarkena käävä siellä öljyn hainnissa. (Pohjois-Savon savolaismurteet, Kuopio; SMS ensiarki)

Koska tänä vuonna joulu (25.12.) osuu perjantaille, joulupäivien jälkeinen maanantai 28.12. on monelle ensimmäinen arki, äidinkieleen katsomatta.

Lähteet

KKS = Karjalan kielen sanakirjan verkkoversio. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 18. Helsinki 2009.

SMS = Suomen murteiden sanakirjan verkkoversio. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu.

* Koska nykyään monet ovat kasvissyöjiä, paastoamisperinteetkin ovat uudistuneet. Jouluun voi hiljentyä esimerkiksi viettämällä some- tai pelipaastoa eli pitämällä taukoa sosiaalisesta mediasta tai tietokonepelien pelaamisesta.