Luukku 10

Karjalaini roštuonkalenteri ~ Karjalane raštavankalendari ~ Karjalaine rastavankalenduaru

10. talvikuuta ~ 10. raštavankuuda ~ 10. talvikuudu

Kirjutannuh Tuomo Kondie

Miten karjalaisuus näkyy arjessa?

Karjalaisena kuulee usein kysymyksen, että miten karjalaisuus näkyy arkielämässä.

Karjalaisuus kiinnostaa ja kysymyksellä haetaan yleensä vertausta suomalaisuuteen – kysyjä haluaa saada ymmärryksen siitä, miten karjalaisen kokemus eroaa hänen omastaan. Kysymys on ymmärrettävä mutta vastauksen antaminen on vaikeaa.

Tehdään vertailun vuoksi ajatusleikki. Jos suomalaiselta kysyy, että miten suomalaisuus näkyy tämän arjessa, kuinka hän vastaa? Kysymykseen alkaa helposti etsimään jonkinlaisia selkeitä ja stereotyyppisiä suomalaisuuden merkkejä, jotka pätisivät omalla kohdalla. Vastaaja saattaa sanoa, että hän esimerkiksi käy saunassa, nauttii luonnossa kävelystä ja juo paljon kahvia. Mutta lopulta suomalaisuudessa on kuitenkin kyse jostain paljon suuremmasta ja kokonaisvaltaisesta, eikä suomalaisuuden kokemusta voi typistää tällaisiin yksittäisiin piirteisiin.

Sama pätee myös karjalaisuuteen. Kulttuuriin ja identiteettiin liittyy kyllä usein tällaisia selkeitä, yksilöitäviä ja näkyviä toimia, joita useat kulttuurin edustajat elämässään toteuttavat, mutta lopulta kyse on kuitenkin enemmän opituista tavoista, käsityksistä ja ajattelumalleista. Karjalaisuus muodostaa sen kehyksen, jonka läpi karjalainen maailmaa katsoo ja tulkitsee. Pelkän oman kokemuksen kautta on myös hankala vastata siihen, että millainen on karjalaisuuden kokemus arjessa verrattuna suomalaisuuden kokemukseen. Kun on ollut karjalainen koko ikänsä niin kuinka voisi tietää, mihin sitä pitää verrata? Jotta voisi sanoa, miten karjalaisuus näkyy arjessa, täytyy ensin tietää miten se verrokki, eli tässä tapauksessa suomalaisuus, näkyy arjessa.

Mutta jottei vastaus jäisi vain ontologis-epistemologiseksi pohdiskeluksi, niin yritetään kuitenkin antaa jonkinlainen käsitys siitä, millaista se karjalaisuus on. Ensi alkuun täytyy kuitenkin todeta, että karjalaisia on hyvin monenlaisia, eikä mikään tietty piirre tai asia päde kaikkiin karjalaisiin. Jotain yleisiä piirteitä voidaan kuitenkin todeta.

Yhteisöllisyys, suku ja perhe ovat usein karjalaisille tärkeitä. Käsitys suvusta ja perheestä on usein laaja, ja sukulaisiksi mielletään ihmisiä hyvinkin kaukaisten yhteyksien kautta. Kun kaksi karjalaista tapaa ensimmäistä kertaa, on hyvin yleistä käydä pitkä, vertaileva keskustelu omista suvuista sen selvittämiseksi, että löytyykö yhteisiä sukulaisia. Ei olekaan ihme, että sukututkimus on karjalaisten parissa erittäin suosittua.

Yhteisöllisyys näkyy myös vierailukulttuurissa. Vieraiden kestitseminen on karjalaiselle kunnia-asia ja karjalaiseen kotiin on usein aina tervetullut. Vieraalle tarjotaan aina parasta ja erityisesti ruoalla on vieraanvaraisuudessa tärkeä osa.

Myös erilainen käsityöläisyys ja itse tekemisen taito on säilynyt suuressa roolissa karjalaisessa kulttuurissa, samoin kuin esimerkiksi luonnon antimien hyödyntäminen ja karjalainen ruokakulttuuri laajemmin. Samoin karjalainen musiikki, kirjallisuus ja muu taide ovat monille tärkeitä.

Yksittäisiä piirteitä, tapoja ja perinteitä voisi luetella ja kuvailla kirjastollisen verran, ja niin on toki tehtykin. Lopulta kuitenkin vastaus kysymykseen, että miten karjalaisuus näkyy arjessa, on että on helpompi vaihtaa kysymyksenasettelua. Kyse ei ole niinkään siitä, että karjalaisuus näkyy arjessa, vaan siitä, että arki nähdään karjalaisuuden kautta.

Vieraita odotetaan pöytään Tverissä 2016