Karjalaini roštuonkalenteri ~ Karjalane raštavankalendari ~ Karjalaine rastavankalenduaru

5. talvikuuta ~ 5. raštavankuuda ~ 5. talvikuudu

Smuutta piäluadija: Katerina.
Vesselät abuniekat-kiändäjät: Olga da Natoi

Ennein Roštuon pruasniekkua roštuosien aikah šattuu kaikenmoista vesselyä. Kaverit, tovarissat, heimolaiset, čikot ta vellet keräyvytäh yhteh šeurua-iluo pitämäh. Šyyvväh, juuvvah, pietäh pakinoja, pajatetah ta pläššitäh. Toičči šattuu, jotta pauhatahki, pietäh vähäistä šuurempua elämyä. A mitäpä, hyvä rahvaš, šanosija täh, jotta niitä roštuosie-raštavaisie piettäis karjalakši paissen. Tätä tieluo varoin olemma varuštan šanavakkasen, mi vois olla karjalan kielen šuvaččijan apuniekkana. No mintäh ei, čuutuo čupinaista! Elkyä vain äijälti meitä suutikkua, muhahtakkua!

* * *

Karjalaini šanavakka roštuosien vesseläh aikah ~ Karjalane sanavakka raštavazien vesseläh aigah ~ Karjalaine sanavakku rastavazien vesseläh aigah

©Katerina Paalamo ©Olga Karlova, Natalia Giloeva

Niin on mukava teitä nähä / teijän kera näkeytyö!

Niin on lysti teidä nähä / teijän kera nägeydyö!

Ilo on teidy nähtä! / nähtäkseh teijänke!

Miten hauska nähdä teitä!

Mitäpä teilä kuuluu? / Kuinpa asiet? / Kuinpa elättä?

Midäbä teilä kuuluu? / Kuinba dielot? / Kuinba elättä?

Midäbo teile kuuluu? / Kuibo dielot?/ Kuibo elättö?

Mitä teille kuuluu?

Tule istumah miun kera.

Tule istumah minun kel.

Tule istumaan kanssani.

Ottasimmako mitä juotavua?

Ottazimmago midä juodavua?

Ottazimmogo midä juodavua?

Ottaisimmeko jotain juotavaa?

Voinko tarita? Mie makšan.

Voingo tarita? Mie maksan.

Voingo tarita? Minä maksan.

Voinko tarjota? Minä maksan.

Mie en käytä / en juo alkoholie.

Mie en käytä / en juo alkohol’ua.

Minä en käytä / en juo alkohol’ua.

Minä en käytä / juo alkoholia.

Passipo, ka mie en juo. Miula pätöy vesi.

Passibo, ga mie en juo. Miula pädöy vezi.

Passibo, ga minä en juo. Minulleni pädöy vezi.

Kiitos, mutta minä en juo. Minulle käy vesi.

Tule miun kera pläššimäh / tanššimah.

Tule miun kera pläššimäh / tanssimah.

Tule minunke pläššimäh / tansimah minunke.

Tule minun kanssani tanssimaan (vapaamuotoisesti) / tanssimaan (kauniisti ja hitaasti).

A kuin kaunis šie olet!

Mimmone čoma sie olet!

Mittuine čoma sinä olet!

Miten kaunis sinä oletkaan!

Olet šoma kuin manšikkamarjani!

Olet čoma kuin mandžikkamarjane!

Olet čoma kui mandžoimuarjaine!

Olet kaunis kuin mansikka!

Läkkä kallis kanaseni kotih!

Läkkä kallis kanazeni kodih!

Lähdetään rakas tyttö/nainen (hellit.) kotiin!

Mi šiun telefoninnumero on, ta löytyykö WhatsAppi? Oletko Facebookissa?

Mi siun telefonannomera on, da löydyygö WhatsAppa? Oletgo Facebookassa?

Mi sinun telefonannoumeru on, da löydyygo WhatsAppu? Oletgo Facebookas?

Mikä sinun puhelinnumerosi on, ja löytyykö WhatsApp? Oletko Facebookissa?

Passipo täštä illašta!

Passibo tästä illasta!

Passibo täs ehtäs!

Kiitos tästä illasta!

Vot oli vesselä ilta!

Vain oli vesselä ilda!

Kui on vessel olluh!

Olipa hauska ilta!

Hyvyä yötä! Näkeyvymmä huomena!

Hyviä yödä! Nägeyvymmä huomena!

Hyviä yödy! Näimmökseh huomei!

Hyvää yötä! Nähdään huomenna!

Oletko nähnyn miun telefonie?

Oletgo nähnyn miun telefonua?

Oletgo nähnyh minun telefonua?

Oletko nähnyt puhelintani?

Rupiemmako korttiloih peluamah?

Rubiemmago karttih kizuamah?

Rubiemmogo kartiloih kižuamah?

Ryhtyisimmekö pelaamaan korttia?

Šovimmako yhteh taksih?

Mahummago yhteh taksih?

Synnymmögo yhteh taksih?

Mahdummeko samaan taksiin?

Miula pitäy männä tualettih. / Miula himottais tualettih.

Miula pidäy käyvä tualettah. / Miula himottais tualettah.

Minulleni pidäy kävvä tualiettah./ Minul himoittas tualiettah.

Minun pitää käydä vessassa.

Nyt kačo piisuau! Mie lähen kotih!

Nyt roiteh! Mie lähen kodih!

Nygöi roih! Minä lähten kodih!

Nyt riittää! Minä lähden kotiin.

En tolkuiče. Voitko šelittyä?

En ellennä. Voitgo sellittiä?

En ellendä. Voitgo sellittiä?

En ymmärrä. Voitko selittää?

Luajittihko hyö šilmie toisillah?

Luajittihgo hyö silmie toine toizella?

Luajittihgo hyö silmii toine toizele?

Oliko heillä silmäpeliä?

Kunne päin hyö lähettih?

Kunne päin hyö lähtiettih?

Kunne päi hyö lähtiettih?

Minne päin he lähtivät?

Mänemmäkö teilä vain meilä?

Mänemmägö teilä vain meilä?

Menemmögo teile vai meile?

Menemmekö teille vai meille?

Mie armaššan šilma.

Mie armassan / suvaičen silma.

Minä suvaičen sinuu.

Minä rakastan sinua.

Anna miula n’okkua!

Anna miula suuda!

Ukkua minuu!

Suutele minua!

* * *

Karjalazeh perindeheh suomelane, 1900-luvun allussa Ruočista tullut taba pidiä raštavazie ei ole kuulun. Raštavan iellä pravoslaunoit karjalazet ollah pyhitetty da eletty rauhallista elosta. Opastujien da linnalazien tabah piettylöillä raštavazilla ei ni ollun tilua karjalazien kylien muatalohuoh perustujassa elännässä.

Yhelläh Raja-Karjalan školissa piettih ”kuuzijuhlie” muga kuin muijallagi Suomessa. Niijen syväindöh kuulu nägyjänä vuittina školah tuodu raštavankuuzi, da niijen ohjelmassa oli ezimerkiksi lapsien ozutelmie da pajoloi. Niin karjalazet, kumbazien loittozissa kylissä oli vain vähä tapahtumua, piästih kaččomah hos sidä, kuin heijän lapset ozutetah omie neroloi. Suomelane škola da muijalda Suomesta tulluot opastajat tuodih karjalankielizien alovehien pruazniekkoin vietändätaboih suomelaista vaikutusta ezimerkiksi näijen kuuzijuhlien muuvossa. Voinien jälgeh suomelane škola ei tahton ylen hyvin ottua huomivoh uuzilla alovehilla siirrettylöi karjalazie da jatko heijän da heijän taboin suomelaistamista lapsien kautti ielläh – nyt vain suuremmalla viällä.

Nygöin äijät karjalazet ollah muun modernoin muailman tabah muallissuttu, da hyö pietäh raštavazie suomelazien tabah da suomelazien kera omilla ruadopaikoilla, opastujien joukkoloissa da omissa yhissyksissä. Tänä vuodena raštavazien aigah pidäy korona-aijan täh muistua turvavälit, käzidezi da maskat. Erähät ollah piätetty pidiä raštavaista Zoomassa. Vielä on meijän joukossa niidägi, ket pyhitetäh ezivanhemmilda perityn vieron mugah. Ne, kumbazet pietäh raštavazie: pidäkkiä turvalline raštavane!

Rahvas pläšitäh rastavazes. Kuva: Pixabay